Lucas 5
SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI
1 O pöh poen ne Ieesuꞌ to sun non pa sinten a tonon va Gënesaret, ka napan peo rakah to tönun ko vatotot maꞌ marën a pënton a soe pe Sosoenën.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 Ke Ieesuꞌ ep o pöök paröꞌ to atan ne sinten a tonon, no o teꞌ tatanaꞌ iian to kunah këh ee po pöök paröꞌ, pare pupui ne a ma kë pee.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Ke Ieesuꞌ peah en po pöh paröꞌ, eꞌ o paröꞌ pe Saëmon, ko soe ke Saëmon pan eꞌ se vapeah amot o paröꞌ manuh pa ö ruruvun. Ke Ieesuꞌ ihoꞌ non po paröꞌ, pareꞌ vavaasis non a ma napan.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 E Ieesuꞌ to vahik vaato pareꞌ soe ke Saëmon pan, “Hoaꞌ peah nös öm manuh pa ö ruruvun, ke eën me a ma upöm pën se vöknah a kë peöm ko rëh ta ma iian.”
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Ke Saëmon piun e Ieesuꞌ, pareꞌ soe pan, “Apuh, pa popoen rë vaꞌih ne möm to kiu vëhvaꞌ rakah em, ivëhkëk, emöm to hikta rëh ta pah iian. Ivëhkëk, peꞌ eën to soe ka möm, emöm se vöknah em pa kë.”
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Ee to vatet ee pa ö ne Ieesuꞌ to soe ava, pare rëh ee po iian o pöh peo rakah. Ka siꞌ ö hat ka ma kë pee tötökurus ee.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Ivëh, kee vaoe o upöm pee po meoh paröꞌ, kee nö maꞌ ko vaꞌaus rapoë. Ee to nö maꞌ, pare rëh o iian o pöh peo vörep, pare vapuh o pöök paröꞌ ka siꞌ hat ö ko pöök paröꞌ rokoꞌ ee tahiꞌ.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 Ke Saëmon Pitaꞌ ep a tah vaꞌih, pareꞌ vatokon pa sinten mon e Ieesuꞌ, pareꞌ soe pan, “Apuh, këh na neoꞌ ah. Eöꞌ a teꞌ nonok hat.”
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 E Saëmon Pitaꞌ me a ma upöm peꞌ to ep o iian peo varih nee to rëh, ko pah toksean ko vavamui e ne.
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 A poa koaꞌ pe Sëbëdiꞌ, e Jëmis pen Jon, eꞌe a poa vakamöꞌ pe Saëmon to pah toksean ee.
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Kee hoaꞌ takin hah ee manuh po kösan, pare këh ee pa ma tah kurus pee, pare vatet ee pe Ieesuꞌ.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 E Ieesuꞌ to teꞌ non vöön, ka pah teꞌ to teꞌ me non a mët töpaꞌ nö maꞌ manih peꞌ, ko vatokon ko vuꞌ rakah manih po oeh, ko hin pan,
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Ke Ieesuꞌ vaket poan, pareꞌ soe pan, “Eöꞌ to iu e noꞌ. Voon ah.” Ka varuꞌ vakomanih no a mët töpaꞌ to hik këh en peꞌ keꞌ toꞌ hah en.
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Ke Ieesuꞌ vuhvuh vakis poan pan, “Eën se nat nom vavatët ta meh teꞌ a tah vaꞌih to tanok manih pa sioniumah. Ivëhkëk, eën se nö ko vataare a sioniumah manih pa teꞌ ësës heꞌ, parën heꞌ o heꞌ pën. Ka napan se nat ne a ö no a mët pën to hik hah en, vamanih pa ö no Vavaasis pe Mosës to soe vavoh.”
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 Ivëhkëk, o vahutët va pa ma tah ne Ieesuꞌ to nok nö vavah en pa ma ö kurus. Ka napan o pöh peo rakah to nö maꞌ manih peꞌ pa tënan o vavaasis peꞌ, me e Ieesuꞌ se vahik a ma mët pee.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Ivëhkëk, e Ieesuꞌ to nönö tamoaan non pa moeh totomin, pareꞌ hinhin non nën.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 O pöh poen ne Ieesuꞌ to vavaasis non a napan ka ma Parësiꞌ, me ro teꞌ vavaasis to ihoꞌ ne. Ee to taneꞌ maꞌ pa ma vöön va pa muhin va Galiliꞌ, me a muhin va Jiutiaꞌ, me a vöön apuh pee Jerusalëm. Ko kikis pe Sosoenën teꞌ non manih peꞌ, marën a vahik a ma mët pa napan.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 Ka ma pah teꞌ, teꞌ ee maꞌ pa pah teꞌ to koroh non po pan peꞌ. A sionin a teꞌ pamëh to teꞌ me voh non a mët tëtënkun. Ee to iu teꞌ ho ne poë manuh koman iuun pa vahoꞌ poë pa havin e Ieesuꞌ.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Suk ataeah, a napan to peo kee hikta onöt ne a teꞌ ho a teꞌ. Ivëh, kee peah tonun iuun, pare tai ee pa ma pah si vös in a tonun iuun pamëh, pare vöknah poꞌ a teꞌ pamëh to koroh non po pan topnin a napan, pare vahoꞌ poë matan e Ieesuꞌ.
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 E Ieesuꞌ to inan o vaman pee, pareꞌ soe pan, “Teꞌ peöꞌ, eöꞌ to ihan anoe eoꞌ pa ma hat pën.”
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 O teꞌ vavaasis to nat i ne o Vavaasis pe Mosës me ro Parësiꞌ to ep a tah vaꞌih, pare vavasoe koman e ne pan, “A teꞌ rakah vëh eteh, pareꞌ sosoe oꞌoah e non pe Sosoenën? A hikta pah teꞌ rakah to onöt non a ihan anoe a hat pa meh teꞌ. E Sosoenën varoe to antoen non a ihan anoe a ma hat po teꞌ.”
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 E Ieesuꞌ to nat vahik vur en po kokoman pee, ivëh, keꞌ piun a soe pee, pareꞌ soe pan, “Eöm kokoman vakëkëh va nem manih suk ataeah?
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 Eꞌ hikta teꞌ hivaꞌ non pa soe ke a teꞌ tëtënkun pan, ‘A ma hat pën nöꞌ to ihan anoe’. Suk ataeah, o upöm teꞌ hikta antoen ne a inan vamanih pan a ma hat peꞌ to hik ee. Ivëhkëk, eꞌ to hivaꞌ oah e non pa soe ke a teꞌ tëtënkun pan, ‘Eën se sun, ko nö eom.’ Suk ataeah, a ma napan se ep ne pan a teꞌ pamëh to toꞌ hah en.
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 Ivëhkëk, eöꞌ se vamaaka ka neöm ta pah tah, köm se vaman, ko nat ka neoꞌ e Koaꞌ Teꞌ Pa Napan Kurus to teꞌ me noꞌ pa tasun manih po oeh marën a ihan anoe a ma hat.” Ivëh, ke Ieesuꞌ soe ke a teꞌ tëtënkun pamëh pan, “Eöꞌ to soe ka oah, sun ah, parën kon o pan pën, parën nö eom manuh pa iuun pën.”
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 Ka varuꞌ vakomanih a napan to ut ne a teꞌ pamëh to sun vëvëhöꞌ rakah en, pareꞌ kon o pan neꞌ to koroh vu non, ko nö en pa iuun peꞌ. Pareꞌ kë rakah en pa ëhnan e Sosoenën.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Ka ma napan varih to ut ne vatötöhkak rakah ee, pare kë rakah ee pa ëhnan e Sosoenën, ka ma kokoman pee nun, kee toksean rakah ee. Ee to soe, “Kuru, nea to ep a tah to matan ke rakah e non.”
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Vasuksuk ne Ieesuꞌ to nö, pareꞌ ep in a pah teꞌ kokon takis to ihoꞌ non pa iuun kokon takis. A ëhnaneah e Livaë. E Ieesuꞌ to soe ke poan pan, “Suk a maꞌ neoꞌ ah.”
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Ke Livaë sun, pareꞌ këh en pa ma tah kurus peꞌ, ko vatet en pe Ieesuꞌ.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 E Livaë to vamatop a taëën apuh pe Ieesuꞌ manih pa iuun peꞌ. A nap kokon takis peo me a ma upöm teꞌ, ee kurus to vavaëën me ne Ieesuꞌ pen Livaë.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 Ko Parësiꞌ, me ro teꞌ vavaasis to nat i ne o Vavaasis pe Mosës to pah vavasoe vörep suk e ne pa ma vamomhë pe Ieesuꞌ pan, “Eöm vavaëën vaꞌpeh me nem a nap kokon takis, me ro teꞌ no a ma taateꞌ pee to hat, suk ataeah?”
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Ke Ieesuꞌ piun raoe va manih pan, “O teꞌ varih to hikta haraꞌ ne a mët, eꞌe to hikta nönö ne pa ep e röktaꞌ. Ahik. A napan varoe varih to haraꞌ ne a mët to nönö ne pe röktaꞌ.
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Eöꞌ to hikta nö voh maꞌ pa vaꞌaus o teꞌ varih to koman ne pan ee ro totoopin. Ahik. Eöꞌ to nö voh maꞌ pa vaꞌaus o teꞌ varih to nat va ne manih pan ee ro teꞌ hat. Ivëh, kee se panih o kokoman me a taateꞌ pee.”
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 A ma pah teꞌ to soe ke Ieesuꞌ va manih pan, “O vamomhë pe Jon to vapenpen ne a taëën, pare hinhin tamoaan rakah ne sih. Ko vamomhë po Parësiꞌ to vapenpen pet me e ne pa taëën. Ivëhkëk, a ma vamomhë pën to ënëën e ne, pare kakaak e ne.”
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Ke Ieesuꞌ heꞌ raoe a soe vapipinoꞌ, pareꞌ soe pan, “Eꞌ to vih pöꞌ e non pa ma teꞌ pe voe tövaen vavoon se vapenpen ne pa taëën? Ahik rakah. E voe tövaen vavoon se keh teꞌ vaꞌpeh me non raoe, ee hikta se vapenpen ne pa taëën. Suk ataeah, ee to vaeö me ne e voe tövaen vavoon.
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Ivëhkëk, a ma poen se tavus maꞌ no a ma meh teꞌ se me ke a teꞌ tövaen vavoon, keꞌ hikta teꞌ hah me non a ma teꞌ peꞌ. Manih pa ma poen poë varih eꞌe se vapenpen ee pa taëën. Suk ataeah, ee to tamak ne poë.”
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Ke Ieesuꞌ heꞌ raoe a meh soe vapipinoꞌ, pareꞌ soe pan, “A hikta pah teꞌ to onöt non a kurus a tah rara voon marën a kun pip a töhkoꞌ manih po rara vamoaan. Ta pah teꞌ se këh nok va nën eꞌ se miröꞌ en po rara voon, ko rara voon pamëh hikta se matan vatoe me non o rara vamoaan.”
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 — ausente —
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 — ausente —
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 — ausente —
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.