Lucas 23

SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ko Kum Teꞌ Susunön po Jiuꞌ poë varih to me ee pe Ieesuꞌ manuh pe Ponsius Paëlat.
1 Kou’ay tutufin etei himisir Jesu hibai hina Pilate nanamaim hitit.
2 Pare taneo ee pa vateꞌ e Ieesuꞌ po vahutët. Ee to soe pan, “Emöm to taum a teꞌ vëh to me vapiun a napan pemöm. Me eꞌ to soepip a möm pa heꞌ a takis moniꞌ manih pe Sisaꞌ, pareꞌ sosoe non sih pan, eꞌeꞌ e Mesaëaꞌ se tavus en, eꞌ a teꞌ Sunön.
2 Nati’imaim ubar hitin hio, “Iti orot i ma kakaf bai na ai sabuw nawiyih tafaram hiti’afiyimih aki atita’ur, naatu sabuw eo’otanih Caesar isan kabay men hinibaiyan, naatu i taiyuwin isan eo, ‘Ayu i Keriso aiwob orot.’”
3 Ke Paëlat hi e Ieesuꞌ pan, “Eën e sunön po Jiuꞌ, ha?”
3 Imaibo Pilate Jesu ibatiy, “O Jew sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo, “Nati kuo.”
4 Ke Paëlat soe ke ro teꞌ susunön ësës heꞌ, me a napan pan, “Eöꞌ to hikta taum ta pah hat manih pa teꞌ vëh.”
4 Pilate firis ukwarih naatu sabuw hiru’ay hibatabat iuwih eo, “Iti orot baimakiyin isan anunuwet men ana kakafin ta atita’urimih.”
5 Ivëhkëk, ee to soe vakis ee maꞌ pan, “Eꞌ to heꞌheꞌ soe non pa vaheve a napan varih pa muhin va Jiutiaꞌ, pan ee se pënton varo a kaman va Room. Eꞌ to taneo voh maꞌ pa muhin va Galiliꞌ ko öök maꞌ manih. Eꞌ to kunkuin o kokoman pa ma napan po vavaasis peꞌ, kee heve ko pënton varo a kaman.”
5 Baise abisa hio i hiukikin. “Iti orot i kougeyageyayan, ana bai’obaiyenamaim Galilee wanawanan busuruf sabuw etei hai ma bi’a’afiy boun na Judea wanawanan sabuw etei kugiyigiyih hai ma eafe’af.”
6 E Paëlat to pënton a tah vaꞌih, pareꞌ hi raoe pan, “A teꞌ vaꞌih eꞌ a teꞌ va Galiliꞌ, ha?”
6 Pilate iti na’atube hio nonowar ufunamaim, ibatiyih eo, “Iti orot i Galilee matuwan?”
7 A napan to soe pan, e Ieesuꞌ a teꞌ va Galiliꞌ, pa ö oeh ne Hëërot to matop non. Ivëh, ke Paëlat vanö en pe Ieesuꞌ manuh pe Hëërot, suk e Hëërot me to teꞌ non manih Jerusalëm.
7 Pilate nati ana veya’amaim so’ob Jesu i Herod ana aiwob babanamaim ma’am, imih Herod isan iyafar hibai hin. Anayabin nati ana veya Herod auman i na Jerusalem ma’am.
8 E Hëërot to ep in e Ieesuꞌ ko pah vaeö rakah en. Suk eꞌ to pënton voh non sih a ma soe va peꞌ manih po upöm teꞌ. Ivëh, keꞌ iu ep voh non e Ieesuꞌ se nok ta pah tah vatoksean keꞌ ep pa mataneah.
8 Herod Jesu i’itin ana maramaim yansisir gagamin maiyow, anayabin ana tur marasika nowar naatu kok kwanekwan Jesu taitin, ina’inan auman ta tiwa’an ta’itin.
9 Ivëh, ke Hëërot hi en pe Ieesuꞌ pa ma hi peo, ivëhkëk, eꞌeꞌ to hikta piun ta pah hi pe Hëërot.
9 Imih Herod tur moumurih maiyow Jesu ibabatiy, baise Jesu men iya’afut tur ta eomih.
10 Ko teꞌ susunön ësës heꞌ, me ro teꞌ vavaasis to nat ne o Vavaasis pe Mosës to huk vatët ee maꞌ, pare vateꞌ vakis ee pe Ieesuꞌ po vahutët.
10 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hitit tur fokarin maiyow hio ubar hitin hiu kwanikwaniy.
11 E Hëërot me a ma nap vëvënsun peꞌ to pah kö ee pe Ieesuꞌ, pare soe vavahat ee peꞌ. Ko kon o ohop o pöh vih, pare ohop e Ieesuꞌ ko vanö hah ee peꞌ manuh pe Paëlat.
11 Imaibo Herod ana baiyowayah bairi Jesu hi’iyab hiu kwanikwaniy. Naatu faifuw gewasin hibai hi’us hiyafar maiye matabir in Pilate biyan tit.
12 Moaan voh e Hëërot pen e Paëlat to vakihat ne, ivëhkëk, po poen pamëh ee pon to tavus ee a poa vakamöꞌ.
12 Nati ana veya’amaim Herod Pilate hairi hitounuw, baise marasika i hairi rakit na’atube nanabih hima’am.
13 Ke Paëlat vaoe o teꞌ susunön ësës heꞌ, me ra nap susunön, me a ma napan, kee vatönun maꞌ.
13 Firis ukwarih naatu bonawiyenayah, sabuw ukwarih etei’imak Pilate e’af ayuwih hina
14 Keꞌ soe ke raoe pan, “Eöm to me maꞌ a teꞌ vëh manih peöꞌ, paröm soe ka neoꞌ pan, eꞌ to vapiun a taateꞌ pa napan. Köꞌ ihi noꞌ eah a ma soe poë varih pa matëëneöm. Eöꞌ to hikta taum ta pah hat manih pa teꞌ vëh pa ma tah varih nöm to vateꞌ suk eah po vahutët.
14 iuwih eo, “Iti orot kwabai kwana biyou kwatit sabuw nawiyih kakaf kwarouw kwa’o, naatu ayu kwa etei namaim ai babatiy kwa’itin, baise ana kakafin kwao anonowar na’atube men ta atita’urimih.
15 E Hëërot me to hikta taum ta pah hat manih peꞌ, ivëh, neꞌ to vahah taneꞌ maꞌ poan manih pea. A teꞌ vaꞌih to hikta nok ta pah hat neꞌ se mët suk.
15 Na’atube Herod nunuwet ana kakafin men tatita’ur, imih iyafar maiye matabir na. Anayabin men abisa kakafin ta sinaf boro namorob.
16 Ivëh köꞌ se rëp eah, paröꞌ vahah eoꞌ peꞌ.”
16 Isan imih ayu boro anarab naatu anabotait natit nan.”
17 Manih koman a ma kirismas kurus po Pasovaꞌ a taateꞌ to soe non pan, e Paëlat se vatvus hah a pah teꞌ këh a nohnoh keꞌ hah manuh pa napan.
17 Matan fufur Tar Nowaten hiyuw ana veya, Pilate mar etei dibur orot ta’imon sabuw isah ebobotait.
18 Ivëh ka napan kurus rakah pët taoa, pare soe maꞌ pan, “Ip vamët a teꞌ manem, ko vahah maꞌ e Barabas manih pemöm.”
18 Baise sabuw rou’ay gagamin na’in hibatabat hiwow hio, “Nati orot i na morob! Aki akokok Barabas inabotait natit!”
19 E Barabas to taneo voh o vapus me a kaman manih Jerusalëm, pareꞌ ip vamët voh a teꞌ. Ivëh, kee vanö poë pa nohnoh.
19 (Barabas i Jerusalemamaim kukugeyagey, naatu orot babin ta easabun momorob isan dibur hiyai ma’am.)
20 E Paëlat to iu vahah vavih e non pe Ieesuꞌ, ivëh, keꞌ hi a napan.
20 Pilate kok kwanekwan i Jesu tabotait tatit, imih fanan aumetawat na’in eafare maiye sabuw ifefeyanih.
21 Ivëhkëk, a napan to pët taoa pare soe maꞌ pan, “Ni öm eah pa kuruse! Ni öm eah pa kuruse!”
21 Baise sabuw fah sib hinow hi’af ra’at hio, “Ku’onaf! Ku’onaf!”
22 Ke Paëlat vakön hi en pee pan, “Suk ataeah, a hat taeah neꞌ to nok?” Eöꞌ to hikta taum ta pah hat manih peꞌ to onöt non a ö na se ip vamët suk eah. Ivëh, köꞌ se rëp eah, paröꞌ vahah nös eah.”
22 Pilate iban mar baitounin ibatiyih maiye, “Abisa kakafin sinaf? Ayu ana kakafin men ta a’itin boro namorob, imih ayu boro anarab naatu anabotait.”
23 Ivëhkëk, ee to taoa suntan rakah ee pan, e Paëlat se ni e Ieesuꞌ pa kuruse. A soe kikis pee to vöknah en po kokoman pe Paëlat.
23 Baise sabuw fanah sib Jesu morobomih hiwow hio hinan yomaninamaim hai kok na yabin matar.
24 Ivëh, ke Paëlat vatet en pa soe pa napan, pa ni e Ieesuꞌ pa kuruse.
24 Basit sabuw hio na’atube hai kokomaim Pilate sinaf, Jesu morob isan ibasit.
25 E Paëlat to vahah en pe Barabas a teꞌ to nö voh pa nohnoh, suk eꞌ a teꞌ ipip teꞌ, me eꞌ to taneo voh o vapus. E Paëlat to vatet en po iu pa napan, ivëh, keꞌ varakah ke na e Ieesuꞌ manuh pa koreera nap vëvënsun peꞌ pan, ee se ip vamët poë.
25 Naatu orot kougeyageyayan naatu asbunuwayan dibur ma’am isan hibifefeyan i botait, naatu Jesu isan abisa sinafumih hikokok na’atube bai itih.
26 Ka nap vëvënsun meeme nö ne e Ieesuꞌ ko ep in e Saëmon a teꞌ va Saëriniꞌ to vovos nö non Jerusalëm, to taneꞌ maꞌ muhin. Ka nap vëvënsun taꞌ vakis e Saëmon pan, eꞌ se vatok a kuruse pe Ieesuꞌ ko suksuk nö me non poan.
26 Roman baiyowayah Jesu onafinamih hibai hitit hinan efamaim, Sairini orot wabin Simon ana barene na au Jerusalem rur bairi hitar. Naatu hikwarar tatab, onaf hibai hitin e’abar Jesu ufun bairi hin.
27 Ka napan me ro köövo o pöh peo to vavatet nö ne e Ieesuꞌ pa ö vöh nee se ni poë. Ee to tamak ko okook ne poë.
27 Sabuw rou’ay gagamin na’in Jesu hi’ufunun bairi hinan wanawanahimaim baibin afa Jesu hi’itin yah baban hirerey.
28 Ivëhkëk, e Ieesuꞌ to nat e non pan a vöön va Jerusalëm se hat amot en. Ivëh, keꞌ tarih hah maꞌ, ko soe ke raoe pan, “Eöm o köövo va Jerusalëm, eöm se nat nem okook varoe a nem neoꞌ, eꞌ to vih non peöm se ook hah ëm me a ma koaꞌ peöm.
28 Jesu tatabir itih eo, “Jerusalem baibin ayu isau men kwanarerey, baise kwa taiyuw isa naatu natunat isah kwaniyababan kwanarerey.
29 Suk, amot o poen se tavus maꞌ no a napan se soe pan, ‘O köövo vavavihi me o köövo varih to hikta vasisiꞌ ne o koaꞌ, eꞌe se vaeö rakah, suk ee ro hikto koaꞌ!’
29 Anayabin mar boro enan sabuw boro hinao, ‘Baibin iyab a’arih, taubu’e tema’am naatu kek men tibitotomanen boro hiniyasisir.’
30 Manih po poen pamëh, ‘Nee se soe ke ra ma tope apapuh, “Eöm se tatahoe töön maꞌ möm”, me a ma tope sosoneꞌ, “Eöm se kopös a möm!” Kemöm mët vëhöꞌ këh a ma punis varih.’
30 Nati ana veya’amaim sabuw boro oyaw isah hinao,
31 Kuru nee to nok ee pa taateꞌ vëh manih po naon to teꞌ non o hunun, ivëh, kee se nok poꞌ ataeah manih po naon to rak en?”
31 Anayabin sawar iti na’atube ai biyan ahiy ana veya’amaim tisisinaf, baise ai nakekerer ana veya’amaim hinasisinaf boro mi’itube?”
32 A nap vëvënsun to me ee maꞌ pa poa teꞌ hëkhëk to ip vaꞌpeh me e Ieesuꞌ.
32 Nati ana veya’amaim orot kakafih rou’ab auman Jesu bairi morobomih hinawiyih hitit hin.
33 Ee to tavus ee pa tope nee to popokaꞌ ne a ö to matan va non manih po Kahoꞌ In A Teꞌ Mët, pare ni ee pe Ieesuꞌ nën. Pare ni pet me ee pa poa teꞌ kakaveo pa ö pamëh. A paeh pa papmatö, ka meh pa papkiruk pe Ieesuꞌ.
33 Hitit hina efan wabin Gifow imaim hitit naatu Jesu hi’onaf orot kakafih rou’ab auman, orot ta ana asukwafune, orot ta ana beyawane. Jesu orot kakafih ro’ab bairi koros afe’en|alt="Jesus and thieves on the cross" src="CN01836B.TIF" size="col" loc="Luk 23.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="23.33-35"
34 Ke Ieesuꞌ soe pan, “Tamön, ihan anoe a ma hat pee, suk ee to hikta nat ne pataeah nee to nonok ne.” Ka nap vëvënsun vi a saatuꞌ to ko ut ne peteh ivëh, se kon a ma papaeh va pa ma ohop pe Ieesuꞌ.
34 Imaibo Jesu eo, “Tamai hai bowabow kakafih kunotawiyen men hiso’ob abisa tisisinaf.” Naatu ana faifuw hibosairen arowamaim hifaram hibow.
35 Ka ma nap vavaaköm me o teꞌ susunön to sun ne, pare ut ne ko vavövöneꞌ ne e Ieesuꞌ pan, “Eꞌ to vaꞌaus voh a ma upöm teꞌ, eꞌ se keh teꞌ man e non pan, eꞌ e Kristo, a Teꞌ ne Sosoenën to vateꞌ maꞌ, a, eꞌ se vaꞌaus hah ea ko kunah këh maꞌ a kuruse.”
35 Sabuw nati’imaim hibat hi’i’itin ana maramaim, bonawiyenayah orot ukwarih Jesu hi’iyab hio, “Sabuw afa iyawasih bo i Keriso God narurubin na’at taiyuwin niyawasiban tana’itin.”
36 A nap vëvënsun me to vavövöneꞌ e ne pe Ieesuꞌ pa ö nee to nö vatët manih peꞌ, pare heꞌ poë o voaën voen vöknah.
36 Roman baiyowayah auman hi’iyab, naatu wine tenakuyakuy tomamih hitin
37 Pare soe vamanih pan, “Eën se keh teꞌ vamaman e nom pan, eën e sunön po Jiuꞌ, a, eën se vaꞌaus hah eo.”
37 hio, “O Jew sabuw hai aiwob na’at taiyuw kwiyawasi!”
38 O kiun to teꞌ no maꞌ pasun a kuruse to soe va non manih pan, “IVAꞌIH A TEꞌ SUNÖN PO JIUꞌ.”
38 Naatu ukwarinamaim hikirum hio, “Iti I Jew Sabuw Hai Aiwob.”
39 A paeh va pa poa teꞌ kakaveo poë varih to vavövöneꞌ me ne pe Ieesuꞌ, pareꞌ soe pan, “Eën kov e Kristo, a teꞌ ne Sosoenën to vateꞌ maꞌ, ha? Havoh kën vaꞌaus hah eo, me emöm.”
39 Orot kakafin ta hi’onaf inu’in Jesu isan eafabon tur kakafih eo. “O Keriso na’at kwiyawas kure naatu aki auman kwiyawasi.”
40 Ivëhkëk, a meh peꞌ to pënton a soe vaꞌih, pareꞌ siröꞌ poan ko soe pan, “Teꞌ o kamis pën vamanih pa ö ne Ieesuꞌ to teꞌ va in o kamis. Eën hikta naöp nom e Sosoenën, ha?
40 Baise orot ta rounane inu’in turan kwarar iu, “O God isan kubirubir ai en? It etei i baimakiy ta’imon tabaib.
41 Eꞌ to teꞌ vih e non pa ö nee se ip vamët a ra poꞌ, suk a ma taateꞌ hat pea. Ivëhkëk, a teꞌ vaꞌih to hikta nok voh ta pah hat.”
41 It airit biyababan tabaib i ana efamaim tabaib, anayabin atasisinaf kwanekwanemaim wan tama ra’at biyat ebababan. Baise iti orot i men kafa’imo kakafin ta sinaf, asir biyababan ebaib.”
42 Ka teꞌ pamëh soe ke Ieesuꞌ pan, “Ieesuꞌ, koman a no maꞌ neoꞌ ah, pa ö sën tavus e Sunön pa Matop Vih va pa Vöön va Kin!”
42 Naatu Jesu isan eafabon eo, “Jesu a aiwobomaim inarur ayu inanuhu.”
43 Ke Ieesuꞌ soe ke poan pan, “Eöꞌ to soe vaman rakah ka oah, kuru eën se teꞌ vaꞌpeh me e nom peöꞌ manuh pa Vöön va Kin.”
43 Jesu iya’afut eo, “Ao’omatani, boun ayu Paradise imaim ana rur o boro airit tanarun.”
44 — ausente —
44 Veya yen na i’ouyit, veya rararan matan gugum tafaram etei fobe inu’in veya re three korok na’atube bai.
45 — ausente —
45 Basit faifuw gagamin Tafaror Bar wanawan hitaiy re efan kakafiyin, kakafiyin hirafut inu’in taseb rou’ab himatar.
46 Ke Ieesuꞌ pa tötö suntan en ko soe pan, “Tamön, eöꞌ to vahoꞌ nös o toꞌtoꞌ peöꞌ manem pa koreomah.” Eꞌ to soe vahik va ko nën, ko mët en.
46 Imaibo Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Tamai umamaim ayubu abit inab.” Iti na’atube eo basit morob.
47 E susun pa nap vëvënsun to ep in a tah vaꞌih, pareꞌ kë rakah en pa ëhnan e Sosoenën ko soe pan, “Pöh man rakah, a pop pa teꞌ vëh to paraꞌ totoopin.”
47 Baiyowayah hai ukwarin nati’imaim bat abisa mamatar itin, God wabin bora’ara’ah eo, “Turobe iti orot i gewasin.”
48 Ka nap vavaaköm ep in a ma tah varih to tanok manih pe Ieesuꞌ, ko tamak suntan rakah pare vos ee vöön.
48 Sabuw nati’imaim hiru’ay hibat abisa mamatar hi’itin, dogoroh hirab yababan auman hai ubar himatabitabir hin.
49 Ka ma vakamöꞌ me a ma köövo varih to vatet taneꞌ voh maꞌ e Ieesuꞌ manuh Galiliꞌ to sun varo e ne maꞌ, pare ep e ne na pa ma tah to tanok manih pe Ieesuꞌ.
49 Sabuw afa Jesu hisusu’ub, naatu baibin afa Galilee ine hi’ufunun bairi hina hibibais, nabinamaim hibat Jesu momorob hi’itin.
52 E Jeosëp to nö manuh pe Paëlat ko hin poan pan eꞌ se herep a sionin e Ieesuꞌ këh a kuruse. Keꞌ vaonöt ken peꞌ.
52 Na Pilate nanamaim tit Jesu biyan bai na ya’in isan ifefeyan naatu aiwob orot ibasit.
53 Ivëh, keꞌ herep en pa sionin e Ieesuꞌ ko pöm vavih en pa sionineah po rara kakaare, pareꞌ teꞌ en manuh pa top vös nee to hikta vahoꞌ moaan voh ta meh teꞌ pa top vös pamëh.
53 Joseph na Jesu biyan onaf afe’en inu’in bosair bai re faifuw boubunamaim sum bai in hub boubun to naiwanamaim tar numin inu’in imaim yai.
54 O poen pamëh eꞌ o Vatönim, eꞌ o Poen Vamatop in o Poen Apaapo to taneo en.
54 Naatu nati veya i Friday, Baiyarir busurufin isan ana veya nakabom.
55 Ko köövo varih to vatet taneꞌ voh maꞌ e Ieesuꞌ manuh Galiliꞌ, to pët nö me ee pe Jeosëp manuh pa top vös ko ep e ne pa ö neꞌ to vahoꞌ e Ieesuꞌ.
55 Baibin Galilee ine Jesu hi’ufunun bairi hinan i Joseph bairi hin hubemaim hitit, Jesu biyan mi’itube ya’iyai i hi’itin.
56 Ee to ep vahik ee, pa ö neꞌ to vahoꞌ a sionin e Ieesuꞌ, ko vos hah ee vöön, pare vamatop ee pa ma tah avoavuh vih marën a uh a sionin e Ieesuꞌ. Ee to vanot ne po Poen Apaapo vamanih pa ö no Vavaasis pe Mosës to soe va non.
56 Naatu himatabir hin bar hitit Jesu biyan yabuna’in isan ana raiy hibogaigiwas naatu mar to Baiyarir Ana Veya i hima hiyarir hai ofafar eo na’atube.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.