Atos 27

SOE A TOꞌTOꞌ (TPZ) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ee to soe vaonöt ee pemöm, eöꞌ e Luk se nö vaꞌpeh me e Pöl po paröꞌ, manuh muhin Italiꞌ. Ee to vahoꞌ o soe vaonöt manih pe Julius pa ö seꞌ matop non e Pöl, me a ma meh teꞌ nohnoh pa ö see tok po paröꞌ. E Julius a teꞌ susun pa 100 teꞌ vëvënsun to taneꞌ no maꞌ pe Sisaꞌ.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 Emöm to tok po paröꞌ va Adramitium pamöm nö em. O paröꞌ pamëh se oho nö pa ma vöön to teꞌ non pa muhin va Esiaꞌ. E Aristakus, a teꞌ va vöön Tesaronaëkaꞌ pa muhin Mësadoniaꞌ, nemöm to nö vaꞌpeh.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Po meoh poen emöm to vos vöön Saëdon, ke Julius nok vavih e Pöl pa ö neꞌ to vaonöt eah se nö ko ep a ma vakamöꞌ peꞌ, kee heꞌ poë a ma tah neꞌ to kökööt e non.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 Emöm to këh em pa vöön Saëdon, ko paröꞌ hikta onöt non a nö vavih, peꞌ a tuvuh to apuh, ivëh, ko paröꞌ nö vame en pa To Saëprus.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 Emöm to nö totoopin em pa tahiꞌ va Silisiaꞌ me Pamfiliaꞌ, ko tavus em vöön Maëraꞌ pa muhin Lisiaꞌ.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 Manih Maëraꞌ, e susun pa nap vëvënsun to nat en po paröꞌ va vöön Alëksëndriaꞌ to nö non Italiꞌ, kemöm peah em nën.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 O paröꞌ vëh möm to teꞌ nem to nö en to hikta vëvëhöꞌ non, suk a tuvuh to matan maꞌ o paröꞌ, ka nö vavaapun e non. Ivëhkëk, a nap kiu po paröꞌ to kiu vëhvaꞌ, kemöm vos em vöön Nidas. A tuvuh to matan a möm kemöm hikta onöt nem a nö pet, ivëh, ko paröꞌ nö vame manih pa To Krit vatët non manih Salmone to vame këh a tuvuh.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 A nap kiu po paröꞌ to kiu vakis rakah ee, ko paröꞌ kokoe sinten nö e non pa tahiꞌ va Krit. Emöm to vos em pa ö nee to pokaꞌ ne a Ö Totomin Vih Oho Po Paröꞌ. Eꞌ hikta teꞌ varo këh non a vöön Laseaꞌ.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 Emöm to teꞌ em pa ma siꞌ poen nën, keꞌ tavus en pa ö no a tahiꞌ to moovi non to hik en. Keꞌ öök en pa poen no a tahiꞌ hikta moovi non po paröꞌ se nö, ivëh, ke Pöl kömköm raoe pan,
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 “Ea se keh nönö avoeꞌ e no, ea se taum vahat manih tahiꞌ, a ma moeh kakoꞌ varih komön o paröꞌ se ro ee, ko paröꞌ tatakök en, ea tomeꞌ mëtmët vahik ee koman tahiꞌ.”
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 Ivëhkëk, e susun pa nap vëvënsun to vaman en pa soe pe tövavanö o paröꞌ, me e tövaneah, ko pënton varo en pa soe pe Pöl.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 A ö vëh hikta teꞌ vih non pa ö no paröꞌ se vame këh non a ivat, keꞌ antoen non a ö no a ivat se hik en. Ivëh, ko teꞌ kurus varih koman o paröꞌ to vaonöt ee pa nö, ko vos manuh Finiks ko teꞌ ne nën pa ma poen pa tuvuh apuh. Finiks, eꞌ a ö oho vame po paröꞌ, to teꞌ ke non maꞌ pa papkiruk in a To Krit pa ö no potan to kukunah ke non.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 A siꞌ tuvuh to taneꞌ maꞌ pa papkiruk to hikta teꞌ eh non to ip maꞌ, ka napan koman ee pa ö se nö. Ivëh, kee rëh peah a ankaꞌ in o paröꞌ, ko paröꞌ kokoe sinten nö e non pa tahiꞌ va Krit.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 Ivëhkëk, eꞌ to hikta teꞌ varë, ka ivat a pah apuh to ip maꞌ nee to pokaꞌ ne a ivat va pa papmatö to taneꞌ maꞌ pa meh papan in a To va Krit.
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 A tuvuh to teꞌ vavah en po paröꞌ, ka nap kiu hikta onöt ne a piun hah o paröꞌ, ivëh, kee koe ke pa tuvuh po paröꞌ.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 Emöm to koe vame pa To Kaudaꞌ, peꞌ a tuvuh to apuh, ivëh, kemöm eh rakah em pa rëh peah o paröꞌ soneꞌ to ënpan nem a tuvuh se miröꞌ en.
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 A nap kiu po paröꞌ to rëh peah ee po paröꞌ soneꞌ, ko nohtöön ee peꞌ po uris manih po paröꞌ. Pare noh tavi avoes ee po paröꞌ pa ma uris, suk ee to naöp ne pan, o paröꞌ to meꞌ takök. Ee to naöp rakah e ne pan, o paröꞌ to meꞌ peah a mës va sinten tahiꞌ va Afrikaꞌ. Ivëh, kee vöknah ee pa ma rara varih po paröꞌ, ka tuvuh vaꞌo en po paröꞌ.
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 A tuvuh me a supa apuh to teꞌ avoeꞌ e non, ivëh, ko meoh poen pa pöstakah nee to vöknah ee pa ma moeh tah këh o paröꞌ.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 Po meoh poen no a nap kiu to naöp, pare viivi ee pa ma rara me a ma meh tah va po paröꞌ.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 A ma poen peo to oah nemöm to hikta ep in a potan me o vesun, ka tuvuh he teꞌ avoeꞌ e non. Ivëh, kemöm hikta koman nem a ö semöm teꞌ toꞌtoꞌ hah nem.
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 A ma poen peo no a napan to hikta ënaëën ne, ivëh, ke Pöl sun ko soe ke raoe pan, “Eöm a ma napan to teꞌ nem manih, eöm se keh tënan voh a soe peöꞌ, ka teꞌ no maꞌ pa To va Krit, ea hikta se taum vahat va no manih me a ma moeh tah hikta se ro ne.
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Ivëhkëk, eöꞌ to soe vakis keoꞌ peöm, eöm se teꞌ me nem o kokoman tö, suk ataeah, a hikta paeh va pea se mët, o paröꞌ varoe se ro en.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Eöꞌ a teꞌ pe Sosoenën vëh, nöꞌ to vasunön noꞌ sih, pa poen no a ankeroꞌ peꞌ to nö maꞌ peöꞌ ko soe pan,
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 ‘Pöl, koe a naöp! Eën se nö ko sun eom pa matan e Sisaꞌ. E Sosoenën to tënan en po hin pën me a ma napan to teꞌ me ne oah komön o paröꞌ vëh, a hikta paeh peöm se mët.’
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 Ivëh, ke eöm se koe a naöp, suk eöꞌ to vaman noꞌ e Sosoenën se nok a tah vamanih pa ö neꞌ to soe va ka neöꞌ.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 Ivëhkëk, ea se koe o paröꞌ, keꞌ nö ko takin pa to.”
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 A tuvuh to vaꞌo en po paröꞌ möm to teꞌ nem, eꞌ o havun me o taanaꞌ poen poë varih nemöm teꞌ em koman a tahiꞌ apuh nee to popokaꞌ ne Mediterenian. Pa topnin poen no a nap kiu po paröꞌ to koman e ne pemöm to öök vatët em po oeh.
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 Ee to vöknah o uris vavatoe pa ep pa ruruvun in a tahiꞌ, ko taum pan, a ruruvun to 40 mitaꞌ non. Ko hikta teꞌ varë, pare vatoe hah ee, ko taum a ruruvun pa tahiꞌ to 30 mitaꞌ non.
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 Ee to naöp me ne po paröꞌ to meꞌ peah o vös, ivëh, kee vöknah taneꞌ kusin o paröꞌ a taanaꞌ ankaꞌ. Pare hinhin ne pan, a muhin se takah vëhöꞌ maꞌ.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 A nap kiu to iu rusin këh e ne po paröꞌ, ivëh, kee vöknah o paröꞌ soneꞌ manuh tahiꞌ to piuk pan a ma ankaꞌ nee to vöknah ne manuh po matön o paröꞌ.
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 Ivëhkëk, e Pöl to soe ke susun pa nap vëvënsun, me a nap vëvënsun pan, “A ma teꞌ varih se keh hikta teꞌ ne komön o paröꞌ, a, eöm se ro kurus em.”
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 Ivëh, ka nap vëvënsun moes kurus ee po uris vëh to nohtöön non o paröꞌ soneꞌ keꞌ vuꞌ tahiꞌ ko o en.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 A siꞌ ö ka potan pa en maꞌ, ke Pöl soe ken pa napan pa ö se ëën ta taëën, eꞌ to soe pan, “Eöm to teꞌ akuk em po havun me o taanaꞌ poen ka ma komëneöm hikta teꞌ vavih non, paröm hikta ënëën nem ta ma taëën.
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 Ivëh, köꞌ soe vakis ka neöm, ëën öm ta ma taëën ko mahun ka sionineöm se eh hah. Eöm tënan e nem eh? Eöm kurus se teꞌ vavih e nem, a hikta paeh va peöm se ro.”
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 E Pöl to vaato vahik en ko kon a taëën, pareꞌ soe vavihvih ke Sosoenën pa matëëre, ko kök, pareꞌ taneo ëën en.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 Ivëh, ko kokoman pee vih en, kee kurus taneo ee pa ëën.
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 Emöm o 276 teꞌ to teꞌ nem komön o paröꞌ.
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 Ee kurus to ëën vamhun ee, pare viivi ee pa ma meh pëk taëën manuh tahiꞌ, suk o paröꞌ se teꞌ are non.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 A unöh to kopös en pa potan, ka nap kiu po paröꞌ hikta inan vamaaka ne pa sinten tahiꞌ vëh nee to teꞌ ne. Ivëhkëk, ee to ep in a ö to onöt e non po paröꞌ se ho vatët en nën, pareꞌ teꞌ non o kösan vih. Ee to koman ee pa vatkin o paröꞌ nën.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 Ee to moes kurus a ma uris in a ankaꞌ, ko pureꞌ o uris vëh to nohtöön non a tah to ririh non o paröꞌ, pare vapeah ee po rara vëh matan o paröꞌ, pan a tuvuh se teꞌ takin o paröꞌ manuh sinin.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 Ivëhkëk, o matan paröꞌ to peah vöꞌpë en po vösvös topnin tahiꞌ. O matan paröꞌ to teꞌ vakis e non po vösvös. Ka supa susupatön e non maꞌ peꞌ, keꞌ tatakök en.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 A nap vëvënsun to teꞌ me ne po kokoman va pa ip vamët o teꞌ nohnoh, peꞌ ee tomeꞌ akaꞌ takin, pare rusin.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Ivëhkëk, e susun pa nap vëvënsun to iu vaꞌaus non e Pöl, ivëh, keꞌ soepip en pa ip ro teꞌ nohnoh. Pareꞌ soe varuꞌ ke a ma teꞌ varih to onöt ne pa akaꞌ a ö se surap tahiꞌ, pare akaꞌ takin vovoh.
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 Ko teꞌ kurus varih se suk, ee se vaket nö ne pa ma tanaon tatakök këh po paröꞌ, pare akaꞌ takin. Eꞌ vaꞌih a ö nemöm to takin vavih vah vavoh.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.