Marcos 8

God Ami Alokso Weng (TIF) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Kanumsa kaata kemin, unang tunum yaapkan iyo Yesus ami weng kaali, asuk weng sanum o, kala-lomdip iyo tala-tala-kemiple, imi ima kaali, disa yo kalba-kup Yesus almi daang bakaalin tunum imi naan-daaya tal atamipla ayo bokoya-lomda:
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 Unang tunum kalawiili naso bombii am asuumano kelip kalaali, imi ima kaa disa keyila, iyo ima tinap ke-yimba kemin, nali olen-dakayinbi no.
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Lale, malo ma kala bom-bilip kiili, samaan bokon kawu talbip kemin, kanola nali ima tinap yim-baali abip unokomip namti, un-bomdiwa, ima tinap liip tiinokomip o, kalale,
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 daang bakaalin tunum isiik Yesus ami dik-daalip: Unang tunum kalawiili yaapkan kemin, tunum dinim bokon kala, dok liip ima ayo kuluu-lomdup alik ifalup ina tiik-nokomip yoko? akiwa,
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 asiik nikil imi dik-daaya-lomda: Kipni ima bret kanim kal ma kulii-talbip i? yakale, iyo bokolip. Nuli bret fetkal-kup o, akipla,
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 Yesus asiik unang tunum iyo bokoyila, daak tawaal kulu tiinaaliple, bret fetkal kiiyo, foko-lomda, God ami yaap ke yo, anba-kup, bret iyo bakela kutii-lomda kuluu almi daang bakaalin tunum imi kuyilala, ita kulii-taba-lomdip unang tunum iyo kukaaya-tal-une-biliple,
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 nikil iyo aniing katip katip malo ma iyo bom-bilip kano Yesus ayo kuluu God ayo yaap ke yo kala, almi daang bakaalin tunum iyo bokoya-lomda: Aniing kaaso kuya-kuya-kelin o! yakala kabaan-yila tal-unemip.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 Kemin, unang tunum iyo imbi-lomdip tiikniple, kulaali daang bakaalin tunum iyo ima in-bomdipla yelbip anung anung kiiyo foko-lomdip basket almi-kup fetkal kiiyo, abuulip dongnip.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 Kemin, unang tunum iyo bret so, aniing so, inamnip kiili, fo tausin (4,000) kanolin ita inamnip dinim kelule, kulaali Yesus ayo taba yim-baala unipla,
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 almi daang bakaalin tunum so nikil iyo tiltam bot tem tiiniple, yak Distrik Dalmanuta kaami malii kabak unip ko.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 Kemin, Falosi malo ma iyo tal Yesus ami dap-kuku-bam bokola-lomdip: Kapyo, kabi mirakel o, kala kukup almi kusnum kaata ma kukuyilawa, nuli atamupla yi, Fan, kabi God alta tam-baala tal-salap kala, takum o, akipla
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 ali aket uluum kela baplelula bokoya-lomda: Ibi bokop-na-lomdip mirakel o, kala akal almi kukup kusnum ma kanolapla atamum o, kala dik-dakap-nin daa yo! Kemin, nali ibi weng kaa faneng bokoyokomi kemin, kanolin fanang dakabip tunum ibi nali mirakel o, kala kukup almi kusnum fenbip kaali ma kanoli ata-mokomip disa yo, kalba-kup
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 Yesus ayo asiik unang tunum iyo kulu keyila almi daang bakaalin tunum iso, nikil iyo tam bot tem tiinbip-kup, yak wok kumun malii kawu unip ko.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 Kemin, Yesus ami daang bakaalin tunum nikil iyo bret kaa lukuuya kutiibip-kup bret maakup kaata-kup bot tem kaptamu kulii-tilip kemin,
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 Yesus ayo weng fatap kaata, faldak-tii-lom weng ma bokoya-lomda: Naktum kusal kipyo! Kibi Falosi so, Herot so, imi yiis kaali, dotu utafii-bam dap-kayak dap-kayak-ke-bam bomdipla yo! yakale
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 nikil ili Yesus ami faldak-tiimin weng bokola kaami miit kaali, kaal kelin dinim ke-lom-dipla kemin, nikil ikal teken-bam boko-lomdip: Kwin, bret malo kaa dinim kemin, yiis kaami sang kaata bakaba neli ye? ke-bam bakamiple, kulaa
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 Yesus ayo almi daang bakaalin tunum imi weng kanum bakabip uyo utam bokoya-lomda: Ibi kanimin o, kala-lomdipla ibi boko-lom: Nuli bret dinim kemin, kanum bakaba no, kebip ema? Kipni fanang saanin kaali, duk-duu kuwayilu ibi utamipla, Yiis kaami sang kaata disa kemin, mafek mafek kusnum kaami sang kaata bakaba no, kala utam kaal kelin dinim kelip o?
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 — ausente —
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 — ausente —
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 nikil iyo asuk ma dik-daaya-lomda: Asuk kamosinim kaami bret fetkal fekela kuyili iltipta kuluu-lomdip unang tunum ilmi-kup fo tausin (4,000) kiimi kuyilip in-bom tanan-tanan-kemsip kaali, ibi basket kaa kanim kal ma abuu-silip i? yakale, iyo boko-lomdip: Basket fetkal abuu-sulup o, akipla
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 Yesus asiik bokoya-lomda: Kibi kamali kaa, dotu utamin disa bilip o?
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Kemin, Yesus nikil iyo yak aba din abip Betsaida kawu, din unipla, abip kasel iyo tiin bikilin tunum ayo dibii-tal Yesus ami bokola-lomdip: Tunum kalaayo, kapta atamdap dong dokolawa, ami tiin ayo tangbal kelak o, akiple,
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 Yesus ayo tunum tiin bikensu ali abip kaali, kambola dap-tal-fuku dibii yang tikiin tem kabang un-ilomda, mok tik-daala, yak ami tiin diim aba sikil ta yak dap-tal-fuku ayo dik-daala-lomdip: Kapyo! Ti kaldak mafek mafek inang ma atamap elile disa ye? akale
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 tiin baaba-kup bokola ko: Nali mafek mafek ma talalu atamin dinim kebi lale, tunum malo ma iyo itafiibi. Lale, kuliili as ema yo? yakan-kaa-bilila, tal-unebip. Katale, tunum namti kulu tal-unebip kala, kalbi no.
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 Yesus almi sikil alep kiita asuk ti kano kulii yak tunum ami tiin diim telala, kulaata tiin dak-daa dotu atam talaalale, Nami tiin kaali, asuk tangbal kep-nulu no, kalba-kup, kulaali mafek mafek alik kiili, tangbal ma itam-kem-salale,
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 Yesus ayo tunum kaayo, Dabaali asuk almi am unak o! kala bokola-lomda: Kabi yang abip kaali, Nali tangbal keli no, kala, unang tunum alik iyo kukuyilap titam-laamin daa yo! akale, am una ko.
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 Kemin, Yesus sole, almi daang bakaalin tunum iso, iyo din Sisaria Filipai abip kaami mepso kaami abip malo ma kaali, yakyak ken-un-bomda almi daang bakaalin tunum imi dik-daaya-lomda: Unang tunum kiili, boko-lom: Kaali kawanta no nakan-kaabip i? kalala imi dik-daayale,
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 isiik bokola-lomdip: Unang tunum ma iyo boko-lomdip: Kaali, oksam ukayin tunum Jon Baptis ata no, ke-biliple, malo ma ita boko-lomdip: Kaali God ami weng ku-fatap-dakamin tunum profet o, kala sawaayak kawu biisa Elaija ata no, takan-kaa-biliple, malo ma ita bokop-ta-lomdip: Kaali, siin sawaalak God ami weng ku-fatap-dakamin tunum ma sawaayak kawu biisa ata no, takan-kaa-bam ke-bam bilip o, akiple
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 nikil ilmi dik-daaya-lomda: Aa, ibi yi? Ibi kaa kawanta no nakan-kaabip i? yakale, Pita ata Yesus ami weng uyo, maan tela-lomda: Kabi fan ti God almi man uldaa-tam-buusa Kraist namti kulu-balap ale, God ami dabaali din unokoma no, kal-bomda Israel-miin numi bokoyila fen-tabasup tunum namti kulu balap o, kala kanum bokolale,
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 nikil imi dukum-kup bokoya-lomda: Ibi tunum maakup ayo ma bokola-lom: Yesus kaali, God ami uldaa-dabuula tiltam Kamokim kesa tunum namti kulu bombe no, kala bakayila-tal-unemin disa kayi! kala kanum bakayila ko.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 Kemin, weng kaali, kufo kukuyin-bamda boko-lom: Am ma daanokoma kaali, Dukum Ami Man Nayo, kukup mafak mafak yaapkan angtiil yol kukaap-nin-bilip bombii um-tal daalile, Juda kasel imi kamok kamok so, awem tunum o, kala pris imi kamok kamok so, lo utamsip tunum iso, ita daang ukup-na-lom nitam suun-bamdipla, iyo nam-baalip yak nulmi waasi Rom kayaak imi sikil diim abamnila, ita nelip saaka bombii am alep kelila, am asuum diim kawu asuk tam tiinokomi no, kala-lomda
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 ayo weng fatap bokolale, Pita ayo Yesus alakis dibii yang kabangu aba-lom almi taanokoma kaami sang bokoyila kaami kalan kaata, dip-yak saan-bam bakaan-balala,
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 Yesus akal fal-siki ti kaltam daa almi daang bakaalin tunum iyo itafii-bamda, Pita ayo dip-yak saan-bam bokola ko: Kabi nami God ami aket fukunba ultap uta fukunbap disa; waasi Setaan ami kukup altap kaata, kukaap-nambap ale, tawaal diim kalawaami tunum imi aket fukunbip tap uta fanang dakabap kemin, kep-na unan o! aka ko.
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 Kemin, almi daang bakaalin tunum so, unang tunum tal kulu tekel falabip iso, iyo weng umuuya tal atamipla bokoya-lomda: Dok nolin tunum kapta, naso din nami okok kemin kaata, okok kemon o, kalap namti, yak kaltapni aket fukunin kaata-kup kanumin kaali, kambola-lomdap nami aket kaata, dukum-kup kup-na-lomdap, nami as tiim kawu angtiil yol kuluulokomi ultap ke-lom taanami kulaali, kunola taanami no, kal-bomdapla, kanolin kukup kaata kuluu-bomdapla, tiltamdap nami okok kemin kaali, kutal-fuku kulii-taba balapla yo! kala-somla ko.
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 Kanolin kemin, tunum iyo kawanta ma almi angtiil lak kaata suunkup aket uyo kuwa-bom, almi aket fukunin kaata-kup kanum tal-unemon o, kema namti, kaata taan-ilomda maaklo ke-lokoma; kemin ale, tunum ayo kawanta, kuno yang kunu-bili waasi iyo taba-lomdip nelamip, kuno nelamip o, kala-lomda tildang nami lak kaata-kup duu-bom, nami weng tangbal kaata, dukum-kup kutal-fuku kulii-taba namti, kanolin tunum kaata ti suunkup ilokoma.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 Ale, tunum ayo ma tawaal kala dik-daa kulaasu kaami mafek mafek kiita, alik faka-bamdale, suunkup bom ilin kaami liip kaali ma kemin dinim kema namti, almi mafek mafek yaapkan kuluu fakaba kaata, taba-lomdip dong dokolokomip ema? Disa! Kaali taba dong dokolokomu dinim te!
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 Iyo mafek mafek tangbal-kup tabasu inang ma God ami kolala, God ayo bokola-lomda: Kabi suunkup ilokomap o, akokoma nema? Disa! Suunkup ilin kaali, sisol ta kuluu mo-laamin kaami mafek mafek disa!
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Unang tunum yaapkan iyo kukup mafak kaata, kutal-fuku-bamdipla, God ayo daang ukola kela yang banen-umbip kemin, kanta unang tunum imi diim kawu fatom-duk-duu-bom, nami win kaali, bakayin dinim kema namti, am ma daanokoma kaali, Dukum Ami Man Nayo nalmi Aatumen God ami falala-kalin so, ensel atin tangbal tangbal iso, nikil numi talokomup kaali, nasiik tunum kaami win kaali, kufolokomi disa; ali ti disa kayi! aka-lomdi ali dap-kan-tiilokomi no.
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.