Lucas 22
Mi Namani Tino (TBF) vs AAI
1 Io, mi Nginu Pasova ma nian mi Tsoik kap ka iis sien, a te nga vatavatat.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Ma bu prist leong ma bu vavvasengei sibu vinuor se Moses gi nga vor ve nesienesie ka rosar nia kenvamate e Iesu, simi vunan gi nga motovan mi kulou.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Samo e Satan a nga tsegerie e Iudas, mi asan mene e Iskariot, eie mi meinmenien mi sinangavur kes ma luo bu madar tovtov.
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 E Iudas a nga rakot sibu prist leong ma sibu muomuo simi kulou nennei simi Vona rengeir leong ma a nga ra vakvakokoit meie gie vasa va ta nga roev terie venengan e Iesu segie.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Gi nga res nge sunuir nia teir lakep sien.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Io, e Iudas a nga aor kes meie gie ma a nga vakaek nge dedeng ngan ka kientsep va ta nga roev terie e Iesu segie sien va ta nga kapkap.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Samo mi ra nian mi nginou simi Tsoik kap ka iis sien, a nga beit ian va gi ta keda sien ka natu sipsip va mi tienebeir ni varam simi Nginu Pasova.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Io, e Iesu a nga oeng se Petro ma e Ioanes, “Ngado veis nge ra rorois ngan magiet Nginu Pasova va giet ta mang so nganie.”
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Guor nga vosuoreie, “Ivie e lalaron va gor ta ra rorois ngan en ine mi nginou?”
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 A nga kuil nama, “Ngado rorong! Sien va ngado ta so beit simi taon, ngado ta so vesuei meie mi ka ta sorokie ken utut mi da a mon sien. Ngado ta vemusurie rakot simi vonuo va ta rubukien en.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 Ma ngado ta vosuoreie e taman mi vonuo ven ne, ‘Mi vavvasengei a virei; Iva ngan mi roruom ken bu vasier va o ta nganie en mi Nginu Pasova meie kong sar madar tovtov?’
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Eie ta vasangan sengado mi roruom leong i kur, bu mogomogos ma mi tsur ngongou a mon en. Ngado ta tsang rorois ngan mi nginonginou ian en.”
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Io, guor nga veis nge vorotan bu kepineits malan mo e Iesu ta nga vokokotie seguor. Ma guor nga tsang rorois ngan mi Nginu Pasova en.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Sien mi keipkepide ra tate nga beit, e Iesu ma bu aposol gi nga mogos viririsie mi tsur ngongou.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Ma a nga oeng segie, “O nga masoron va o ta nganie ine mi Nginu Pasova meie nga i muan va o ta suvuon mi vinekikin.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 O oeng senga, o ta kap ba buer ngou ine simi Nginu Pasova tuir oit va man vuevue ta tsorubeit tuktuk i aron ken mangmagoso Nguts e Raban.”
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 Samo e Iesu a nga poro mi koi unun nge vuot kalei se Raban ma a nga pevien, “Nga poro ine, nge veun ngan i kotubunga.
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 O oeng senga, o ta kap ba buer unumie mi dangi vuavua vain oit va mi ra va e Raban ta vuor va ta beit.”
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Ma a nga poro mi tsoik nge vuot kalei se Raban ma a nga potakie nge terie segie nge pevien, “Ine arie mi piripiriung o te terie surie nga. Nga nganie ine mi tsoik nia barabaramata iou.”
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Simi rosar kes mo, i murien gi tate nga ngou voto, a nga poro mi koi unun nge pevien, “Ine mi koi eie mi kinubuits vour simi daroung, ivie a tamasoei surie nga.
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Eiekesen, nga pare, mi ka ese va ta roev terie iou, a te mogos meie iou ine simi tsur.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 E Natuon mi Ka ta mesei vemusurie ngas te ken lalaron e Raban, eiekesen mi tsienakor leong ian simi ka ese va ta roev terie iou simi matakorot.”
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Gi nga vakaek nge vevirei nge gie ngan ese segie va ta nga tsana ine.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Ma buer gi nga vakaek nge vetei nge nama i kotubugie surie ese segie va ta leongleong.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 E Iesu a nga oeng segie, “Bu kovakova ka leong sibu Kibang gi vuortie bu kulugie. Ma egie ese gi ta suvu duis nia vuortie gie, gi vuotongie gie kesegie va egie ‘Bu palapalan mi kulou.’
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Eiekesen kenga mienagos ta kap malan ine. Mi leongleong i kotubunga ta ngas malan va eie mi lili, ma mi muomuo ta ngas malan mi mei ese ta petspets.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 Ese a leongleong? Mi mei ese ta mogos i gegen mi tsur nia ngou o, mi mei ese ta petspets? A tuktuk, mi mei ese ta mogos i gegen mi tsur nia ngou arie eie a leongleong, va gerek? Eiekesen eou o mon i kotubunga mala petspets.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 Arie enga, nga nga tuir i babareung sien o ta nga suvu konokonon.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Ma o terie senga mi duis nia vuor malan e Tamoung ta nga terie seou mi duis nia vuor,
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 terengien nga ta mang ngou nge un si kong tsur ngongou i aron kong mangmagoso Nguts ma nga ta so mogos sibu mogomogos nia vuor nge vuortie mi sinangavur kes ma luo bu matabu sibu Israel.”
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 “Simon, Simon, rorong! E Satan a nga vereie e Raban nia sunurie va ta kono nga malan gi ta tsamaran mi kiev niu.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Eiekesen o nongie e Raban va ta kulie no, Simon, va ke vodovodon tuktuk ta kap kor. Ma sien va e ta muer nemei seou, e ta ngas vakotsie bu kasi.”
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Eiekesen a nga oeng ngeisngeis, “Mi Nguts, o rorois nia nomeie no rakot simi vona vinatoreis ma simi miensei.”
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 E Iesu a nga oeng sien, “O oeng sevoi Petro. E ta so vamoie iou votour i muan va mi to ta kurkuku nevere.”
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Ma e Iesu a nga vosuoreie gie, “Sien o ta nga ture tuvuon nge nga, kap ka vovvoi, ka lapa o, ka poppop, vasa, nga nga pinat si ka kepineits?”
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 A nga oeng segie, “Eiekesen ine, sien va nga suvu vovvoi, poro, ma buer ka lapa. Ma sien va nga kap suvu sele, verikuil ngan manga sar kuirkuir nge vorie ngan kenga kavo sele.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 Mi Pakpak Leong a pevien, ‘Ma gi nga aes meie ngan mi kulou kenken.’ Ma o oeng senga, ine mi vinavataor arie surie iou ma ta ngas tsorubeit tuktuk si kong tino. Io, misa mi Pakpak Leong ta vokokotie surie iou, ta tsorubeit tuktuk.”
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Bu madar tovtov gi nga pevien, “Pare, mi Nguts. Ba sele luo ine.”
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Io, e Iesu a nga rovotsour nge kien simi pout i Oliv malan ta nga ko rarakot en, ma ken sar madar tovtov gi nga nomeie.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Sien gi ta nga beit ian simi korot, a nga oeng segie, “Nga no, terengien nga ta kap mang kor simi konokonon.”
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 A nga veis sorvekena gie rakot i pek malan ka mei va ta oit nia toem ngan ka vunavout ma a nga sege pukupukukaek en nge no.
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 “Tama, sien va e ta sunuir, por tsana seou ine mi koi simi vinekikin, eiekesen, vemusurie ke lalaron ma a kap va kong lalaron.”
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Mi angelo kovuni die i kur simi rangit a nga beit sien ma a nga vangasie.
43 — ausente —
44 Meie ngan mi aor tsak leong, a nga no ngeisngeis ma mi bieneroik ta nga tsour i kurikurien peuk simi kaber a nga malan mi dar.
44 — ausente —
45 Sien tate nga no voto, a nga tamtuir nge muerengei rakot si ken sar madar tovtov. Ma a nga me vorota gie sien gi ta nga vor ve mumuang simi vunan mi aor tsak a nga vamare bu kurikurigie.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 E Iesu a nga oeng segie, “Surie misa nga ta vor ve mumuang? Nga pan nge no terengien nga ta kap mang kor simi konokonon.”
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Sien ta ngas nga vor ve vakvakokoit, mi bineit gi nga nemei sien. Ma mi ka mi asan e Iudas, mi meinmenien mi sinangavur kes ma luo, a nga muonge gie. Ma a nga rakot se Iesu va ta nga ngungurie.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Eiekesen e Iesu a nga vosuoreie, “Iudas, vasa, e ta roev terie e Natuon mi Ka ngan mi nginunguir?”
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Sien ken sar madar tovtov e Iesu gi ta nga pare misa ta nga lalaro tsorubeit, gi nga pevien, “Mi Nguts, gei ta veveken ngan kegei sar sele?”
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Ma mi mei segie a nga tseir rivie mi tateringan suv ken petspets mi kovan bu prist.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Eiekesen e Iesu a nga pevien, “Kian ba buer ine mi sinavei!” Ma a nga soburo mi tateringan mi ka ma a nga som.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Samo e Iesu a nga pevien sibu prist leong, bu muomuo simi kulou nennei simi Vona rengeir leong, ma bu muomuo ese gi ta nga nemei, “Vasa, nga nemei meie bu sele ma bu bam malan nga ta tsana simi ka kenken?
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Bu ra palan o nga mon meie nga simi Vona rengeir leong, ma nga kap nga rakopie iou. Eiekesen ine arie nangba kenga keipkepide ra ivie va mi ngesengesien mi ngingi ta vuortie nga sien.”
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Io, gi nga rakopie e Iesu, ma gi nga kerie rakot ngan si ken vonuo mi kovan bu prist. E Petro a nga vor vevemuir kinetagie.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 Sien mi kulou gi tate nga tsinga mi leing i kotubuon mi korot nia vuor nge mogos viririsie, e Petro a nga me mogos meie gie buer.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Samo mi vevien petspets a nga pare ta nga mogos simi rararan mi berber simi leing ma a nga aan vangvangasie nge pevien, “Ine mi ka, eie buer a nga ko mon meie e Iesu.”
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Eiekesen a nga vamoie nge pevien, “Vevien, o kap telekiran ian mi ka.”
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 I muir lili mo, mi mei mene a nga pare nge pevien, “Evoi buer mi meinmenigie.”
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 I murien mi aua kes ta nga rov riu, mi ka mene a nga tsue nge pevien, “A tuktuk ine mi ka a nga ko mon meie simi vunan eie mi kangi Galili buer.”
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 E Petro a nga kuil nama, “Madar, o kap telekiran misa e ta vokokotie!”
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Mi Nguts a nga vuvuris nge dengarie e Petro. Samo e Petro a nga vodonomie ken nama mi Nguts ta nga vokokotie sien malan ne, “I muan va mi to ta kurkuku nevere, e ta so vamoie iou votour.”
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Ma a nga veis rovotsour nge ta beitsak.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Io, mi kulou ese gi ta nga naneie e Iesu gi nga vavangiets ngan nge tutuo.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 Ma buer gi nga pokutsie ba matan ma gi nga vosuoreie, “Pengan! Ese a tutuo no?”
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Ma gi nga vokokotie palan bu namani oeng balapoik veie.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Sien tate nga vo ra, bu muomuo leong simi kulou meie bu prist leong ma bu vavvasengei sibu vinuor se Moses gi nga beit kouk ma gi nga kerie e Iesu rakot simi Sanedrin.
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 Ma gi nga pevien, “Sien va evoi mi Messia, pengan segei.”
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 Ma sien va o ta vosuoreie nga, nga ta kap kuil nama seou.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Eiekesen vakaek ine ngas te, e Natuon mi Ka ta mogos simi bienengeiv suv se Raban ngeisngeis rovoriu.”
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Ma egie kokouk gi nga pevien, “Arie evoi nieng e Natuon e Raban, nge?”
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Samo gi nga pevien, “Surie misa giet tate buer nesie kavo nama mene nia patsal meie. Egiet kesegiet giet te rorong simi ngutsuon kesen.”
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.