Atos 16

Palabra de Dios para ti (SPAPDDPT) vs MNT

Sair da comparação
MNT Minaifia NT
1 Luego llegó|strong="G2658" a|strong="G1519" Derbe y|strong="G2532" Listra|strong="G3082".
1 Paul remor na Derbe tit imaibo ikofan maiye na Lystra tit, nati’imaim baitumatumayan wabin Timothy ma’am biyan tit, Timothy hinah i Jew babin, baitumatumayan ta, baise tamah i Greek orot.
2 Los|strong="G3588" hermanos de|strong="G1722" Listra|strong="G3082" e|strong="G2532" Iconio|strong="G2430" hablaban bien de|strong="G1722" él|strong="G3588".
2 Lystra naatu Ikonium wanawanan baitumatumayah etei Timothy i hibifai.
3 Pablo|strong="G3972" quiso|strong="G2309" que|strong="G3754" éste|strong="G3778" fuera|strong="G1722" con|strong="G1722" él|strong="G3588". Por|strong="G1223" causa|strong="G1223" de|strong="G1722" los|strong="G3588" judíos|strong="G2453" que|strong="G3754" estaban en|strong="G1722" aquellos|strong="G1565" lugares|strong="G5117", lo|strong="G3588" circuncidó|strong="G4059", porque|strong="G1063" todos sabían|strong="G1492" que|strong="G3754" su|strong="G3588" padre|strong="G3962" era|strong="G5225" griego|strong="G1672".
3 Paul kok i Timothy tab bairi hitan, imih ana’ar kanabin e’afuw, iti na’atube sinaf anayabin Jew etei nati’imaim hima’am hiso’ob Timothy tamah i Greek orot.
4 Cuando|strong="G5613" pasaban|strong="G1279" por|strong="G1722" las|strong="G3588" ciudades|strong="G4172", les entregaban los|strong="G3588" acuerdos aprobados por|strong="G1722" los|strong="G3588" apóstoles y|strong="G2532" ancianos|strong="G4245" de|strong="G1722" Jerusalén para|strong="G1722" que|strong="G3588" los|strong="G3588" practicaran.
4 Bar merar tata hirun hitit roube’aten tur abisa tur abarayah naatu regaregah ai’in Jerusalemamaim bai’ufnunin isan hio hibibasit, baitumatumayah hai tur hi’owen auman hin.
5 Así|strong="G2532" las|strong="G3588" iglesias|strong="G1577" eran fortalecidas en|strong="G2596" la|strong="G3588" fe|strong="G4102", y|strong="G2532" el|strong="G3588" número de|strong="G2596" ellas|strong="G3588" aumentaba cada|strong="G2596" día|strong="G2250".
5 Ekaleisia sabuw fair hitih hai baitumatum ra’at naatu sabuw boubuh hirun hai kou’ay ra’at.
6 El|strong="G3588" Santo Espíritu|strong="G4151" les impidió hablar|strong="G2980" la|strong="G3588" Palabra|strong="G3056" en|strong="G1722" Asia. Viajaron a|strong="G1722" través de|strong="G1722" Frigia y|strong="G2532" Galacia.
6 Paul ana ofonah bairi Firigia naatu Galasia wanawanahimaim hiremor naatu Anun Kakafiyin Asia wanawanan hireremor men ibasit boro imaim hitabinan.
7 Siguieron a|strong="G1519" Misia|strong="G3465". Intentaban proseguir a|strong="G1519" Bitinia, pero|strong="G1161" el|strong="G3588" Espíritu|strong="G4151" de|strong="G1519" Jesús|strong="G2424" no|strong="G3756" les|strong="G1519" permitió.
7 Hiremor hina Maisia ana yoyowamaim hitit, hisinaftobon hitan Bitiniya wanawanan hitarun isan baise Jesu Anunin men ibasit boro hitan.
8 De|strong="G1519" Misia|strong="G3465" bajaron a|strong="G1519" Troas|strong="G5174".
8 Imih hina Maisia hihamiy hirabon hire hina Troas hitit.
9 Pablo|strong="G3972" tuvo una|strong="G5100" visión|strong="G3705" de|strong="G1519" noche|strong="G3571": Un|strong="G5100" varón macedonio|strong="G3110" puesto en|strong="G1519" pie|strong="G2476" lo|strong="G3588" exhortaba|strong="G3870": ¡Pasa|strong="G1224" a|strong="G1519" Macedonia|strong="G3109" y|strong="G2532" ayúdanos!
9 Nati gugumin Paul mim, Masedonia orot bat fefeyan eo, “Kwanarabon Masedonia imaim aki kwaibaisi!”
10 Cuando|strong="G5613" tuvo la|strong="G3588" visión|strong="G3705", de|strong="G1519" inmediato procuramos|strong="G2212" partir|strong="G1831" hacia|strong="G1519" Macedonia|strong="G3109", pues|strong="G1161" entendimos que|strong="G3754" Dios|strong="G2316" nos|strong="G1438" llamaba|strong="G4341" para|strong="G1519" que|strong="G3754" les|strong="G1519" proclamáramos las|strong="G3588" Buenas Noticias.
10 Paul iti mim i’itin ufunamaim aki abobuna au Masedonia arabon, anayabin aki ai not abogaigiwas God ea’afi nati’imaim God ana tur binan isan.
11 Zarpamos de|strong="G1519" Troas|strong="G5174", navegamos directamente a|strong="G1519" Samotracia|strong="G4543" y|strong="G1161" al|strong="G3588" siguiente|strong="G1966" día a|strong="G1519" Neápolis.
11 Aki Troas imaim wa abai mutufor arabon an Samoteres atit naatu mar to aikofan maiye an Neapolis atit.
12 De|strong="G1722" allí|strong="G1722" a|strong="G1519" Filipos|strong="G5375", la|strong="G3588" cual|strong="G3748" es|strong="G3778" una|strong="G5100" colonia romana y|strong="G1161" la|strong="G3588" primera|strong="G4413" ciudad|strong="G4172" de|strong="G1722" la|strong="G3588" provincia de|strong="G1722" Macedonia|strong="G3109". Pasamos algunos|strong="G5100" días|strong="G2250" en|strong="G1722" esta|strong="G3778" ciudad|strong="G4172".
12 Nati’imaim wa ai’hamiy ai’iwat arun an Philipi atit, Masedonia wanawanan ana bar merar gagamin ta, naatu iti bar merar i Rome gawan wowab. Aki nati’imaim veya bai’ab na’atube ama.
13 Un|strong="G3588" sábado|strong="G4521" salimos|strong="G1831" fuera|strong="G1854" de|strong="G3844" la|strong="G3588" puerta|strong="G4439" de|strong="G3844" la|strong="G3588" ciudad, a|strong="G3844" la|strong="G3588" orilla del|strong="G3588" río|strong="G4215", donde|strong="G3757" suponíamos que|strong="G3588" había un|strong="G3588" lugar de|strong="G3844" conversación con|strong="G3844" Dios. Nos sentamos y|strong="G2532" hablamos|strong="G2980" a|strong="G3844" las|strong="G3588" mujeres|strong="G1135" reunidas.
13 Baiyarir Ana Veya atit bar merar ana fur aihamiy ana harew sisibinamaim atit, nati’imaim anotanot boro yoyoban ana efan atatita’ur. Nati’imaim amare baibin iyab hinan i ai obaibiyih.
14 Escuchaba una|strong="G5100" mujer|strong="G1135" llamada|strong="G3686" Lidia|strong="G3070" de|strong="G5259" la ciudad|strong="G4172" de|strong="G5259" Tiatira|strong="G2363", negociante en|strong="G3588" telas de|strong="G5259" púrpura, que|strong="G3588" adoraba a Dios|strong="G2316". El|strong="G3588" Señor|strong="G2962" abrió|strong="G1272" su|strong="G3588" corazón|strong="G2588" para que|strong="G3588" estuviera atenta a lo|strong="G3588" dicho|strong="G3588" por|strong="G5259" Pablo|strong="G3972".
14 Naatu babin ta iti tur ao nonowar i wabin Lydia ana tafaram Taiyatira, iti babin i sawar biyah namar iwa’an sabuw tetotobon naatu i God kwafirinayan babin ta, nati ana veya’amaim God dogoron botawiy. Paul tur abisa eo etei nowar.
15 Cuando|strong="G5613" fue bautizada, ella y|strong="G2532" su|strong="G3588" familia|strong="G3624", nos rogó|strong="G3870": Si|strong="G1487" me|strong="G1473" consideran fiel|strong="G4103" al|strong="G3588" Señor|strong="G2962", entren|strong="G1525" en|strong="G1519" mi|strong="G3588" casa|strong="G3624" y|strong="G2532" reciban hospedaje. Y|strong="G2532" nos impulsó vigorosamente.
15 Naatu nati babin taintuwan bairi nati baremaim hima’am etei bapataito hibai, imaibo ifefeyani eo, “Kwananotanot ayu Regah ana bitumitum na’at, basit kwana tan au baremaim bairit tama.” Iti na’at aki eokikini bairi an.
16 Aconteció|strong="G1096" que|strong="G3588" cuando íbamos a|strong="G1519" hablar con|strong="G1519" Dios|strong="G2962", nos salió al|strong="G3588" encuentro una|strong="G5100" muchacha|strong="G3814" esclava que|strong="G3588" tenía|strong="G2192" espíritu|strong="G4151" de|strong="G1519" adivinación, la|strong="G3588" cual|strong="G3748" daba|strong="G3930" gran|strong="G4183" ganancia|strong="G2039" a|strong="G1519" sus|strong="G3588" amos|strong="G2962".
16 Veya ta aki yoyoban ana efan isan anan akir babitai ta bairi aitar. Iti babitai i afiy kakafin hitarasum ma sawar abisa temamatar isah i eo, naatu sawar iti na’atube sisinaf ana sabuw kabay gagamin maiyow hibaib.
17 Ésta|strong="G3778" nos|strong="G2316" seguía y|strong="G2532" gritaba: Estos|strong="G3778" hombres son|strong="G1510" siervos|strong="G1401" del|strong="G3588" Dios|strong="G2316" Altísimo|strong="G5310". Les anuncian|strong="G2605" el|strong="G3588" camino|strong="G3598" de|strong="G3588" salvación|strong="G4991".
17 Iti babitai Paul aki bairi i’ufnuni iwow eo, “Iti orot i God auyomtoro’ot ana’akir wairafih, kwa mi’itube na yawas bain isan teo’orereb.”
18 Esto|strong="G3778" lo|strong="G3588" hacía|strong="G4160" por|strong="G1722" muchos|strong="G4183" días|strong="G2250".
18 Babitei iti na’atube mar moumurih maiyow sinaf inan yomaninamaim, Paul yan so’ar naatu tatabir afiy nati babitai tar gabuw ma’am isan eo, “Jesu Keriso wabinamaim o abi’a’ari babitai kwaihamiy kutit!” Naatu mar ta’imon afiy babitai ihamiy tit.
19 Pero|strong="G1161" sus|strong="G3588" amos|strong="G2962", al|strong="G3588" ver que|strong="G3754" la|strong="G3588" esperanza|strong="G1680" de|strong="G1909" su|strong="G3588" ganancia|strong="G2039" se|strong="G2532" acabó, agarraron a|strong="G1519" Pablo|strong="G3972" y|strong="G2532" a|strong="G1519" Silas|strong="G4609", y|strong="G2532" los arrastraron hasta|strong="G1519" la|strong="G3588" plaza pública ante|strong="G1909" las|strong="G3588" autoridades.
19 Babitei ana matuwan sabuw hai kabay imaim hima hibaib ana ef sasawar hi’i’itin ana maramaim, Paul Silas hairi hirout hibow hitainih hitit ahar ana efanamaim hiya baibatiyenayah baibatiyih isan.
20 Cuando los|strong="G3588" presentaron ante los|strong="G3588" magistrados|strong="G4755", dijeron|strong="G3004": Estos|strong="G3778" judíos|strong="G2453" alborotan|strong="G1613" nuestra|strong="G3588" ciudad|strong="G4172"
20 Hibuwih hina Rome tur nowarayah nahimaim hitit hio, “Iti Orot rou’ab i Jew sabuw, hairi iti ata bar meraramaim ma kakaf hibai hitit.
21 y|strong="G2532" proclaman costumbres|strong="G1485" que|strong="G3739" no|strong="G3756" es|strong="G3756" lícito|strong="G1832" aceptar ni|strong="G3761" practicar, porque|strong="G2532" somos romanos|strong="G4514".
21 It Rome sabuw ata ofafar men ebibasit i sinafumih teo, naatu aki men karam boro nati bai’obaiyen anibasit anab ani’a’it.”
22 La|strong="G3588" multitud|strong="G3793" se|strong="G2532" agolpó contra|strong="G2596" ellos|strong="G3588". Los|strong="G3588" magistrados|strong="G4755" les rasgaron las|strong="G3588" ropas|strong="G2440" y|strong="G2532" mandaron|strong="G2753" azotarlos con|strong="G2532" varas.
22 Sabuw moumurih na’in hina hirun kou’ay ra’at orot rou’ab bow rouw isan. Tur nowarayan orot iuwih Paul Silas hairi hai faifuw hiseb hibosaisiren naatu hiwabirih.
23 Los|strong="G3588" azotaron mucho|strong="G4183", los|strong="G3588" echaron en|strong="G1519" la|strong="G3588" cárcel|strong="G5438" y|strong="G5037" ordenaron al|strong="G3588" carcelero|strong="G1200" custodiarlos con|strong="G1519" seguridad.
23 Hiwawabirih ufunamaim hibow hin dibur hiyariyih, naatu dibur kaifenayan orot matan tobaiwa’an ma kaifih isan hiu.
24 Éste|strong="G3588" recibió|strong="G2983" la|strong="G3588" orden, los|strong="G3588" metió en|strong="G1519" el|strong="G3588" calabozo interior y|strong="G2532" les|strong="G1519" aseguró los|strong="G3588" pies|strong="G4228" en|strong="G1519" el|strong="G3588" cepo|strong="G3586".
24 Iti obaiyunen tur nonowar ufunamaim, dibur kaifenayan bow hirun dibur wanawanantoro’ot imaim ah ai gagamih rou’ab areh ya kiktanen hima.
25 Como|strong="G2532" a|strong="G2596" medianoche Pablo|strong="G3972" y|strong="G2532" Silas|strong="G4609" hablaban con|strong="G2532" Dios|strong="G2316" y|strong="G2532" cantaban himnos, y|strong="G2532" los|strong="G3588" presos|strong="G1198" los|strong="G3588" escuchaban.
25 Fainaiwan Paul Silas hairi God isan hiyoyoban hima ew hitatabor dibur sabuw afa hima hinonowar,
26 De|strong="G3588" repente hubo|strong="G1096" un|strong="G3588" gran|strong="G3173" terremoto|strong="G4578" que|strong="G3588" sacudió los|strong="G3588" cimientos|strong="G2310" de|strong="G3588" la|strong="G3588" cárcel|strong="G1201". Al|strong="G3588" instante todas|strong="G3956" las|strong="G3588" puertas|strong="G2374" fueron|strong="G1096" abiertas y|strong="G2532" las|strong="G3588" cadenas de|strong="G3588" todos|strong="G3956" los|strong="G3588" presos se|strong="G1096" soltaron.
26 naniyan meyemeye iriyoy gagamin na dibur bar iyuwiyuw re an ana wabat etei bora’ah. Naatu mar ta’imon etawan botawiy chain dibur sabuw ah umah hifatum hima’am etei hihururuw hire.
27 Entonces|strong="G1161" despertó el|strong="G3588" carcelero|strong="G1200" y|strong="G2532" vio|strong="G3708" las|strong="G3588" puertas|strong="G2374" de|strong="G3588" la|strong="G3588" cárcel|strong="G5438" abiertas. Desenvainó su|strong="G3588" espada|strong="G3162" y|strong="G2532" se|strong="G1438" iba a|strong="G1161" suicidar, porque|strong="G1161" supuso que|strong="G3588" los|strong="G3588" presos|strong="G1198" se|strong="G1438" habían|strong="G3195" escapado.
27 Dibur kaifenayan matan nuw misir naatu Dibur etawan bobotawiyen itin, basit taiyuwin sikan afuwinamih ana kaiy bora’ah, anayabin not dibur sabuw etei hibihir rouw.
28 Pero|strong="G1161" Pablo|strong="G3972" clamó|strong="G5455" a|strong="G1161" gran|strong="G3173" voz|strong="G5456": ¡No|strong="G3367" te|strong="G4572" hagas|strong="G4238" algún mal|strong="G2556"! ¡Todos estamos aquí|strong="G1759"!
28 Baise Paul fanan aumetawat na’in e’af eo, “Taiyuw bi’asabuni! Aki etei iti ama’am!”
29 Entonces|strong="G1161" pidió luz|strong="G5457" y|strong="G2532" se|strong="G1096" precipitó adentro. Temblaba y|strong="G2532" se|strong="G1096" arrodilló ante Pablo|strong="G3972" y|strong="G2532" Silas|strong="G4609".
29 Dibur kaifayan hinow isan e’af naatu nunuw run, an uman hi’oror auman Paul Silas hairi nahimaim ra’iy.
30 Los|strong="G2532" condujo afuera y|strong="G2532" les preguntó: Señores|strong="G2962", ¿qué|strong="G5101" hago|strong="G4160" para|strong="G2443" ser salvo|strong="G4982"?
30 Imaibo nawiyih bairi hitit naatu ibatiyih eo, “Regaregah abisa ana sinaf boro yawas anab?”
31 Ellos|strong="G3588" respondieron: Cree|strong="G4100" en|strong="G1909" el|strong="G3588" Señor|strong="G2962" Jesús|strong="G2424", y|strong="G2532" serás salvo|strong="G4982", tú|strong="G4771" y|strong="G2532" tu|strong="G4771" casa|strong="G3624".
31 Hiya’afut hio, “Regah Jesu initumitum boro yawas inab, o a nibur bairi.”
32 Hablaron|strong="G2980" la|strong="G3588" Palabra|strong="G3056" del|strong="G3588" Señor|strong="G2962" a|strong="G1722" él|strong="G3588" y|strong="G2532" a|strong="G1722" todos|strong="G3956" los|strong="G3588" que|strong="G3588" estaban en|strong="G1722" su|strong="G3588" casa|strong="G3614".
32 Imaibo Regah ana tur nati bar wanawanan hibinan dibur kaifenayan ana sabuw bairi hinowar.
33 Los|strong="G3588" tomó|strong="G3880" en|strong="G1722" aquella|strong="G1565" hora|strong="G5610" de|strong="G1722" la|strong="G3588" noche|strong="G3571" y|strong="G2532" les|strong="G1565" lavó las|strong="G3588" heridas. De|strong="G1722" inmediato él|strong="G3588" fue bautizado y|strong="G2532" todos|strong="G3956" los|strong="G3588" de|strong="G1722" su|strong="G3588" casa.
33 Nati veya ta’imon gugumin wanawanan dibur kaifenayan buwih hai feher souwen naatu i ana nibur bairi bapataito hibai.
34 Los|strong="G3588" subió a|strong="G1519" la|strong="G3588" casa|strong="G3624", les|strong="G1519" sirvió alimentos y|strong="G2532" se|strong="G1438" gozó muchísimo porque|strong="G2532" creyó|strong="G4100" en|strong="G1519" Dios|strong="G2316" junto con|strong="G2532" toda su|strong="G3588" casa|strong="G3624".
34 Naatu Paul Silas buwih ana bar wanawanan hirun bay itih hi’aa. Nati orot ana nibur bairi dogoroh yasisir awan karatan, anayabin i hina God ana baitumatumayah himatar.
35 Cuando amaneció, los|strong="G3588" magistrados|strong="G4755" enviaron a|strong="G1161" los|strong="G3588" alguaciles|strong="G4465" para|strong="G1096" que|strong="G3588" dijeran al|strong="G3588" carcelero: Suelta a|strong="G1161" esos hombres.
35 Mar to tur nowarayah hai orot gagamih naatu ma’utenayah hai orot ukwarih hiyafarih hio, “Kwan dibur kaifenayan kwau! Nati orot ebotaitih ten.”
36 El|strong="G3588" carcelero|strong="G1200" anunció a|strong="G4314" Pablo|strong="G3972" las|strong="G3588" palabras|strong="G3056": Los|strong="G3588" magistrados|strong="G4755" enviaron a|strong="G4314" decir|strong="G3754" que|strong="G3754" ustedes sean soltados. Salgan ahora|strong="G3568" y|strong="G1161" vayan en|strong="G1722" paz|strong="G1515".
36 Basit dibur kaifenayan Paul ana tur eowen eo, “Tur nowarayah orot gagamih tur hiyafar hio, O Silas airi i abobotaiti, airi kwatit tufuwamaim kwan!”
37 Pero|strong="G1161" Pablo|strong="G3972" les|strong="G4314" respondió: Nos|strong="G1438" azotaron públicamente|strong="G1219" sin|strong="G3756" una|strong="G3588" sentencia apropiada. Aunque|strong="G2532" somos varones romanos|strong="G4514", nos|strong="G1438" echaron|strong="G1544" en|strong="G1519" prisión|strong="G5438", ¿y|strong="G2532" ahora|strong="G3568" encubiertamente|strong="G2977" nos expulsan? ¡Pues|strong="G1063" no|strong="G3756"! Vengan|strong="G2064" ellos|strong="G3588" mismos y|strong="G2532" sáquennos|strong="G1806".
37 Baise Paul ma’utenayah hai oro’orot isah eo, “Aki men abisa kakafin ta asinaf naatu men hibatiyi, baise bebeyanamaim hirabi hi’afiyi naatu dibur hiyariyi, kwanaso’ob aki i Rome ana fef abai ama’am! Naatu boun tekokok i wa’iwa’iramaim hiniyafari’imih. Men karam, aki akokok kwana’uwih i taiyuwih hinan hinabotaiti.”
38 Los|strong="G3588" alguaciles|strong="G4465" informaron estas|strong="G3778" palabras|strong="G4487" a|strong="G1161" los|strong="G3588" magistrados|strong="G4755". Al|strong="G3588" oír que|strong="G3754" eran romanos|strong="G4514", se atemorizaron.
38 Ma’utenayah hai orot ukwarih himatabir baibatiyih orot gagamih hai tur hi’owen, naatu Paul Silas hairi Rome ana fef hibai hima’am isan, ana tur hinonowar ana maramaim hibir.
39 Los aguaciles fueron|strong="G2064" a la|strong="G3588" cárcel, trataron de|strong="G3588" pacificarlos, los|strong="G3588" sacaron|strong="G1806" y|strong="G2532" les rogaron|strong="G3870" salir de|strong="G3588" la|strong="G3588" ciudad|strong="G4172".
39 Basit hina abis kakafin isah hisisinaf isan hairi matahimaim hi’e’en naatu diburane hibotaitih, naatu bar merar baihamiyin isan hi’uwih.
40 Cuando salieron|strong="G1831" de|strong="G4314" la|strong="G3588" cárcel|strong="G5438", fueron|strong="G1831" a|strong="G4314" la casa de|strong="G4314" Lidia|strong="G3070". Vieron a|strong="G4314" los|strong="G3588" hermanos, los|strong="G3588" exhortaron y|strong="G2532" salieron|strong="G1831".
40 Paul, Silas hairi dibur bar hihamiy hina Lydia ana bar hitit, nati’imaim baitumatumayah hi’itih kaufair ana tur hitih naatu hihamiyih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.