Isaías 44
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs NAA
NAA Nova Almeida Atualizada 2017
1 Mutta nyt kuule, Jaakob, palvelijani, ja Israel, jonka olen valinnut.
1 “Mas agora escute, Jacó, meu servo, e Israel, a quem escolhi.”
2 Näin sanoo Herra, Luojasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta, joka sinua auttaa: Älä pelkää, palvelijani Jaakob, sinä Jesurun, jonka olen valinnut.
2 Assim diz o Senhor , que o criou e formou desde o ventre materno, e que o ajuda: “Não tenha medo, meu servo Jacó, meu amado, a quem escolhi.
3 Sillä vuodatan vedet janoisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Vuodatan Henkeni siemenesi päälle ja siunaukseni vesojesi päälle,
3 Porque derramarei água sobre o chão sedento e torrentes sobre a terra seca. Derramarei o meu Espírito sobre a sua posteridade e a minha bênção sobre os seus descendentes,
4 niin että ne kasvavat nurmikolla kuin pajut vesipurojen reunalla.
4 e eles brotarão como a relva, como salgueiros junto às correntes de água.”
5 Kuka sanoo: "Minä olen Herran oma", kuka nimittää itsensä Jaakobin nimellä, kuka kirjoittaa käteensä: "Herran oma", ja ottaa Israelin kunnianimekseen.
5 “Um dirá: ‘Eu sou do Senhor ’; outro se chamará pelo nome de Jacó; o outro ainda escreverá na própria mão: ‘Eu sou do e por sobrenome tomará o nome de Israel.”
6 Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, eikä ole muuta Jumalaa kuin minä.
6 Assim diz o Senhor , o Rei e Redentor de Israel, o “Eu sou o primeiro e eu sou o último, e além de mim não há Deus.
7 Kuka on kaltaiseni? Hän julistakoon ja ilmoittakoon ja osoittakoon sen minulle, siitä alkaen kun perustin ikiaikojen kansan. He ilmoittakoot tulevat, ja mitä on tapahtuva.
7 Quem, assim como eu, fez predições desde que estabeleci o mais antigo povo? Que o declare e o exponha diante de mim! Que esse anuncie as coisas futuras, as coisas que hão de vir!
8 Älkää vavisko älkääkä pelätkö. Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani: Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.
8 Não fiquem apavorados, nem tenham medo. Por acaso não revelei e anunciei isso a vocês muito tempo atrás? Vocês são as minhas testemunhas. Será que há outro Deus além de mim? Não, não há outra Rocha que eu conheça.”
9 Jumalankuvien tekijät ovat turhia kaikki tyynni, eivätkä nuo heidän rakkaansa auta mitään. Niiden todistajat eivät näe eivätkä tiedä mitään, ja niin he joutuvat häpeään.
9 Todos os artífices de imagens de escultura são nada, e as coisas que eles tanto estimam não têm valor nenhum. Eles mesmos são testemunhas de que elas nada veem, nem entendem, para que sejam envergonhados.
10 Kuka tahansa muovatkoon jumalan ja valakoon kuvan. Se ei auta yhtään.
10 Quem formaria um deus ou fundiria uma imagem de escultura, que não tem valor nenhum?
11 Katso, kaikki sen seuraajat joutuvat häpeään, ja sen tekijät ovat vain ihmisiä. Tulkoot kokoon kaikki ja astukoot esiin: vaviskoot ja hävetkööt!
11 Eis que todos os seus seguidores ficarão envergonhados, pois os artífices não passam de homens. Que todos eles se reúnam e se apresentem! Sentirão pavor e, todos juntos, serão envergonhados.
12 Rautaseppä ottaa työkalun, työskentelee hiilten hehkussa, muovailee kuvaa vasaralla ja takoo sitä käsivartensa voimalla. Hänen tulee nälkä, ja voima menee, hän ei saa vettä juodakseen, ja hän nääntyy.
12 O ferreiro pega uma ferramenta e trabalha nas brasas; vai moldando um ídolo com o martelo e forja-o com a força do seu braço. Ele tem fome e perde as forças; não bebe água e desfalece.
13 Puuseppä jännittää mittanuoran, kaavailee piirtimellä, vuolee kovertimilla, mittailee harpilla ja tekee miehen kuvan inhimillisen kauneuden mukaan huoneeseen asumaan.
13 O carpinteiro estende o cordel sobre a madeira e, com o lápis, esboça uma imagem; alisa-a com plaina, marca com o compasso e faz uma escultura à semelhança e beleza de um ser humano, para ser colocada num templo.
14 Hän hakkaa itselleen setripuita, hän ottaa rautatammen ja tammen ja kasvattaa ne itselleen vahvoiksi metsän puiden seassa, istuttaa setrin, ja sade kasvattaa sen suureksi.
14 Um homem corta para si cedros, toma um cipreste ou um carvalho, fazendo escolha entre as árvores do bosque; planta um pinheiro, e a chuva o faz crescer.
15 Se on ihmisillä polttopuuna. Hän ottaa sitä lämmitelläkseen, sytyttää uunin ja paistaa leipää, vieläpä veistää siitä jumalan ja kumartaa sitä, tekee siitä jumalankuvan ja lankeaa maahan sen eteen.
15 Tais árvores servem ao homem para queimar; com parte de sua madeira ele se aquece e também assa o pão; com a outra parte ele faz um deus e se prostra diante dele; esculpe uma imagem e se ajoelha diante dela.
16 Osan siitä hän polttaa tulessa, toisen osan vierellä hän syö lihaa, paistaa paistin ja tulee ravituksi. Hän myös lämmittelee itseään ja sanoo: "Hyvä, minun on lämmin, näen liekin."
16 Metade queima no fogo e com ela assa a carne para comer; faz um assado e dele se farta; também se aquece e diz: “Ah! Já estou aquecido! E como é bom olhar para o fogo.”
17 Hän tekee lopusta jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: "Pelasta minut, sillä sinä olet jumalani."
17 Do resto ele faz um deus, uma imagem de escultura; ajoelha-se diante dela, prostra-se e lhe dirige a sua oração, dizendo: “Livra-me, porque tu és o meu deus.”
18 He eivät tajua eivätkä ymmärrä mitään, sillä heidän silmänsä ovat suljetut, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä on suljettu, niin etteivät he käsitä.
18 Nada sabem, nem entendem, porque os olhos deles estão grudados, para que não vejam, e o coração deles já não pode entender.
19 Heidän mieleensä ei tule, heillä ei ole järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat: "Osan siitä olen polttanut tulessa, olen paistanut sen hiilillä leipää, paistanut lihaa ja syönyt. Tekisinkö tähteestä kauhistuksen ja lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!"
19 Nenhum deles cai em si, já não há conhecimento nem compreensão para dizer: “Metade da madeira queimei e sobre as brasas assei pão e carne para comer. E será que daquilo que restou eu faria uma abominação? Deveria eu me ajoelhar diante de um pedaço de madeira?”
20 Sen, joka riippuu kiinni tuhkassa, petetty sydän on vienyt harhaan. Hän ei pelasta sieluaan eikä sano: "Eikö se, mikä on oikeassa kädessäni, ole petosta?"
20 Tal homem se apascenta de cinza; o seu coração enganado o iludiu, de maneira que não pode livrar a sua alma, nem dizer: “Não é uma mentira isso que tenho em minha mão?”
21 Muista tämä, Jaakob, ja sinä, Israel, sillä sinä olet palvelijani. Olen sinut valmistanut, sinä olet palvelijani. En unohda sinua, Israel.
21 “Lembre-se destas coisas, ó Jacó, ó Israel, porque você é meu servo! Eu o formei, você é meu servo, ó Israel; não me esquecerei de você.
22 Pyyhin pois rikoksesi kuin pilven ja syntisi kuin sumun. Palaa luokseni, sillä lunastan sinut.
22 Desfaço as suas transgressões como a névoa e os seus pecados, como a nuvem; volte para mim, porque eu o remi.”
23 Iloitkaa, te taivaat, sillä Herra sen tekee. Riemuitkaa, te maan syvyydet. Puhjetkaa riemuun, te vuoret, sekä metsä ja kaikki sen puut. Sillä Herra lunastaa Jaakobin ja kirkastaa itsensä Israelissa.
23 “Alegrem-se, ó céus, porque o exultem, ó profundezas da terra; cantem de alegria, vocês, montes, vocês, bosques e todas as suas árvores, porque o e se glorificou em Israel.”
24 Näin sanoo Herra, lunastajasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksin jännitin taivaan ja levitin maan – kuka oli kanssani? –
24 Assim diz o Senhor , o seu Redentor, o mesmo que o formou desde o ventre materno: “Eu sou o que faço todas as coisas. Sozinho estendi os céus e sozinho espraiei a terra.
25 joka teen tyhjäksi valehtelijoiden merkit ja teen taikurit tyhmiksi, joka panen tietäjät peräytymään ja muutan heidän tietonsa typeryydeksi.
25 Eu frustro os sinais dos que profetizam mentiras e faço com que os adivinhos fiquem parecendo tolos. Obrigo os sábios a recuar, transformando o seu saber em tolice.
26 Mutta palvelijani sanan minä toteutan ja saatan täyttymään sanansaattajieni neuvon. Olen se, joka sanon Jerusalemille: "Sinussa asuttakoon!" ja Juudan kaupungeille: "Teidät rakennettakoon!" Kohotan sen rauniot.
26 Eu confirmo a palavra do meu servo e cumpro o conselho dos meus mensageiros. Digo a respeito de Jerusalém: ‘Ela será habitada’; e a respeito das cidades de Judá: ‘Elas serão edificadas’; e quanto às suas ruínas: ‘Eu as levantarei’.
27 Olen se, joka sanon syvyydelle: "Kuivu; minä kuivaan sinun virtasi!"
27 Digo à profundeza do mar: ‘Seque, e eu secarei os seus rios.’
28 joka sanon Koorekselle: "Paimeneni!" Hän täyttää kaiken tahtoni ja sanoo Jerusalemille: "Sinut rakennettakoon!" ja temppelille: "Sinut perustettakoon!"
28 Eu digo a respeito de Ciro: ‘Ele é meu pastor e cumprirá tudo o que me agrada.’ Digo também de Jerusalém: ‘Será edificada’; e do templo: ‘Seus alicerces serão lançados.’”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Isaías 44, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.