Isaías 44
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ACF
ACF Almeida Corrigida Fiel
1 Mutta nyt kuule, Jaakob, palvelijani, ja Israel, jonka olen valinnut.
1 Agora, pois, ouve, ó Jacó, servo meu, e tu, ó Israel, a quem escolhi.
2 Näin sanoo Herra, Luojasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta, joka sinua auttaa: Älä pelkää, palvelijani Jaakob, sinä Jesurun, jonka olen valinnut.
2 Assim diz o Senhor que te criou e te formou desde o ventre, e que te ajudará: Não temas, ó Jacó, servo meu, e tu, Jesurum, a quem escolhi.
3 Sillä vuodatan vedet janoisen päälle ja virrat kuivan maan päälle. Vuodatan Henkeni siemenesi päälle ja siunaukseni vesojesi päälle,
3 Porque derramarei água sobre o sedento, e rios sobre a terra seca; derramarei o meu Espírito sobre a tua posteridade, e a minha bênção sobre os teus descendentes.
4 niin että ne kasvavat nurmikolla kuin pajut vesipurojen reunalla.
4 E brotarão como a erva, como salgueiros junto aos ribeiros das águas.
5 Kuka sanoo: "Minä olen Herran oma", kuka nimittää itsensä Jaakobin nimellä, kuka kirjoittaa käteensä: "Herran oma", ja ottaa Israelin kunnianimekseen.
5 Este dirá: Eu sou do Senhor; e aquele se chamará do nome de Jacó; e aquele outro escreverá com a sua mão ao Senhor, e por sobrenome tomará o nome de Israel.
6 Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, eikä ole muuta Jumalaa kuin minä.
6 Assim diz o Senhor, Rei de Israel, e seu Redentor, o Senhor dos Exércitos: Eu sou o primeiro, e eu sou o último, e fora de mim não há Deus.
7 Kuka on kaltaiseni? Hän julistakoon ja ilmoittakoon ja osoittakoon sen minulle, siitä alkaen kun perustin ikiaikojen kansan. He ilmoittakoot tulevat, ja mitä on tapahtuva.
7 E quem proclamará como eu, e anunciará isto, e o porá em ordem perante mim, desde que ordenei um povo eterno? E anuncie-lhes as coisas vindouras, e as que ainda hão de vir.
8 Älkää vavisko älkääkä pelätkö. Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani: Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.
8 Não vos assombreis, nem temais; porventura desde então não vo-lo fiz ouvir, e não vo-lo anunciei? Porque vós sois as minhas testemunhas. Porventura há outro Deus fora de mim? Não, não há outra Rocha que eu conheça.
9 Jumalankuvien tekijät ovat turhia kaikki tyynni, eivätkä nuo heidän rakkaansa auta mitään. Niiden todistajat eivät näe eivätkä tiedä mitään, ja niin he joutuvat häpeään.
9 Todos os artífices de imagens de escultura são vaidade, e as suas coisas mais desejáveis são de nenhum préstimo; e suas próprias testemunhas, nada vêem nem entendem para que sejam envergonhados.
10 Kuka tahansa muovatkoon jumalan ja valakoon kuvan. Se ei auta yhtään.
10 Quem forma um deus, e funde uma imagem de escultura, que é de nenhum préstimo?
11 Katso, kaikki sen seuraajat joutuvat häpeään, ja sen tekijät ovat vain ihmisiä. Tulkoot kokoon kaikki ja astukoot esiin: vaviskoot ja hävetkööt!
11 Eis que todos os seus companheiros ficarão confundidos, pois os mesmos artífices não passam de homens; ajuntem-se todos, e levantem-se; assombrar-se-ão, e serão juntamente confundidos.
12 Rautaseppä ottaa työkalun, työskentelee hiilten hehkussa, muovailee kuvaa vasaralla ja takoo sitä käsivartensa voimalla. Hänen tulee nälkä, ja voima menee, hän ei saa vettä juodakseen, ja hän nääntyy.
12 O ferreiro, com a tenaz, trabalha nas brasas, e o forma com martelos, e o lavra com a força do seu braço; ele tem fome e a sua força enfraquece, e não bebe água, e desfalece.
13 Puuseppä jännittää mittanuoran, kaavailee piirtimellä, vuolee kovertimilla, mittailee harpilla ja tekee miehen kuvan inhimillisen kauneuden mukaan huoneeseen asumaan.
13 O carpinteiro estende a régua, desenha-o com uma linha, aplaina-o com a plaina, e traça-o com o compasso; e o faz à semelhança de um homem, segundo a forma de um homem, para ficar em casa.
14 Hän hakkaa itselleen setripuita, hän ottaa rautatammen ja tammen ja kasvattaa ne itselleen vahvoiksi metsän puiden seassa, istuttaa setrin, ja sade kasvattaa sen suureksi.
14 Quando corta para si cedros, toma, também, o cipreste e o carvalho; assim escolhe dentre as árvores do bosque; planta um olmeiro, e a chuva o faz crescer.
15 Se on ihmisillä polttopuuna. Hän ottaa sitä lämmitelläkseen, sytyttää uunin ja paistaa leipää, vieläpä veistää siitä jumalan ja kumartaa sitä, tekee siitä jumalankuvan ja lankeaa maahan sen eteen.
15 Então serve ao homem para queimar; e toma deles, e se aquenta, e os acende, e coze o pão; também faz um deus, e se prostra diante dele; também fabrica uma imagem de escultura, e ajoelha-se diante dela.
16 Osan siitä hän polttaa tulessa, toisen osan vierellä hän syö lihaa, paistaa paistin ja tulee ravituksi. Hän myös lämmittelee itseään ja sanoo: "Hyvä, minun on lämmin, näen liekin."
16 Metade dele queima no fogo, com a outra metade prepara a carne para comer, assa-a e farta-se dela; também se aquenta, e diz: Ora já me aquentei, já vi o fogo.
17 Hän tekee lopusta jumalan, jumalankuvan, jonka eteen hän lankeaa maahan, jota hän kumartaa ja rukoilee sanoen: "Pelasta minut, sillä sinä olet jumalani."
17 Então do resto faz um deus, uma imagem de escultura; ajoelha-se diante dela, e se inclina, e roga-lhe, e diz: Livra-me, porquanto tu és o meu deus.
18 He eivät tajua eivätkä ymmärrä mitään, sillä heidän silmänsä ovat suljetut, niin etteivät he näe, ja heidän sydämensä on suljettu, niin etteivät he käsitä.
18 Nada sabem, nem entendem; porque tapou os olhos para que não vejam, e os seus corações para que não entendam.
19 Heidän mieleensä ei tule, heillä ei ole järkeä eikä ymmärrystä, että sanoisivat: "Osan siitä olen polttanut tulessa, olen paistanut sen hiilillä leipää, paistanut lihaa ja syönyt. Tekisinkö tähteestä kauhistuksen ja lankeaisinko maahan puupölkyn eteen!"
19 E nenhum deles cai em si, e já não têm conhecimento nem entendimento para dizer: Metade queimei no fogo, e cozi pão sobre as suas brasas, assei sobre elas carne, e a comi; e faria eu do resto uma abominação? Ajoelhar-me-ei ao que saiu de uma árvore?
20 Sen, joka riippuu kiinni tuhkassa, petetty sydän on vienyt harhaan. Hän ei pelasta sieluaan eikä sano: "Eikö se, mikä on oikeassa kädessäni, ole petosta?"
20 Apascenta-se de cinza; o seu coração enganado o desviou, de maneira que já não pode livrar a sua alma, nem dizer: Porventura não há uma mentira na minha mão direita?
21 Muista tämä, Jaakob, ja sinä, Israel, sillä sinä olet palvelijani. Olen sinut valmistanut, sinä olet palvelijani. En unohda sinua, Israel.
21 Lembra-te destas coisas, ó Jacó, e Israel, porquanto és meu servo; eu te formei, meu servo és, ó Israel, não me esquecerei de ti.
22 Pyyhin pois rikoksesi kuin pilven ja syntisi kuin sumun. Palaa luokseni, sillä lunastan sinut.
22 Apaguei as tuas transgressões como a névoa, e os teus pecados como a nuvem; torna-te para mim, porque eu te remi.
23 Iloitkaa, te taivaat, sillä Herra sen tekee. Riemuitkaa, te maan syvyydet. Puhjetkaa riemuun, te vuoret, sekä metsä ja kaikki sen puut. Sillä Herra lunastaa Jaakobin ja kirkastaa itsensä Israelissa.
23 Cantai alegres, vós, ó céus, porque o Senhor o fez; exultai vós, as partes mais baixas da terra; vós, montes, retumbai com júbilo; também vós, bosques, e todas as suas árvores; porque o Senhor remiu a Jacó, e glorificou-se em Israel.
24 Näin sanoo Herra, lunastajasi, joka on valmistanut sinut hamasta äidin kohdusta: Minä olen Herra, joka teen kaiken, joka yksin jännitin taivaan ja levitin maan – kuka oli kanssani? –
24 Assim diz o Senhor, teu redentor, e que te formou desde o ventre: Eu sou o Senhor que faço tudo, que sozinho estendo os céus, e espraio a terra por mim mesmo;
25 joka teen tyhjäksi valehtelijoiden merkit ja teen taikurit tyhmiksi, joka panen tietäjät peräytymään ja muutan heidän tietonsa typeryydeksi.
25 Que desfaço os sinais dos inventores de mentiras, e enlouqueço os adivinhos; que faço tornar atrás os sábios, e converto em loucura o conhecimento deles;
26 Mutta palvelijani sanan minä toteutan ja saatan täyttymään sanansaattajieni neuvon. Olen se, joka sanon Jerusalemille: "Sinussa asuttakoon!" ja Juudan kaupungeille: "Teidät rakennettakoon!" Kohotan sen rauniot.
26 Que confirmo a palavra do seu servo, e cumpro o conselho dos seus mensageiros; que digo a Jerusalém: Tu serás habitada, e às cidades de Judá: Sereis edificadas, e eu levantarei as suas ruínas;
27 Olen se, joka sanon syvyydelle: "Kuivu; minä kuivaan sinun virtasi!"
27 Que digo à profundeza: Seca-te, e eu secarei os teus rios.
28 joka sanon Koorekselle: "Paimeneni!" Hän täyttää kaiken tahtoni ja sanoo Jerusalemille: "Sinut rakennettakoon!" ja temppelille: "Sinut perustettakoon!"
28 Que digo de Ciro: É meu pastor, e cumprirá tudo o que me apraz, dizendo também a Jerusalém: Tu serás edificada; e ao templo: Tu serás fundado.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Isaías 44, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.