Lucas 6

Deus Harere Aibaky Sesus mymyspirikpoko naha (RKBNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Sudeutsa byrykywyze zinymyrykynahatsa Sesus tuk waratok buruk niukurunaha. Zinymyrykynahatsa tirikotsa inasibakanaha nisityhyktyhykyknaha iwaze nisiborokonaha.
1 Baiyarir ana veya ta Jesu sanabey wanawanah remor inan, ana bai’ufununayah sanabey hirut kanabih hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Pariseutsa nipamykysokonaha:
2 Ofafar bai’obaiyenayah afa hi’itih basit hibatiyih. Kwa aisim Baiyarir ana veya ata ofafar kwa’astu’ub iti na’atube kwasisinaf?
3 Sesus ispe niy:
3 Jesu iyafutih eo, “David ana sabuw bairi bayumih himorob, abisa sisinaf Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwaitin?
4 Taparakta Dawi itukytsa taharapaspykze hawa nikaranaha. Deus wahoro bo nitsuk. Atsikara zibykyknaha. Atsikara Deus bo nyny niy ana hi ziokok. Iwaze itukytsa kino niwatihi ziokoknaha. Atsikara humo Deus wahoro eze ziknapamykysokonahatsa zuba zikziokoknaha. Kytsaktsa batu zikaha. Anaka papeu Dawi soho batu ahahyrinymyry ja — niy.
4 David God Ana Bar wanawanan run Regah isan rafiy hisibor inu’in bai eaan, naatu turin ana sabuw itih hi’aa. Nati i ata ofafar eastu’ub. Anayabin firis akisihimo nati rafiy sibor hinab hina’aan men yait ta.
5 — Utakta Deus zikpehata ikiahatsa wata. Uta hi mybyrykywy tsihitsa niwatihi my. Uta zuba mybyrykywy eze pipehaka. Myzubaha kaharere bo yhỹ maha — niy.
5 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim iti na’atube eo, “Orot Natun i Baiyarir ana ukwarin.”
6 Kyze Sesus itsyhyrype noikta zizororowy. Usta mybyrykywyze Sesus Deus wahoro bo nitsuk. Anaeze nisispirikpoko. Atsokyka itsyhyrype noikta bo iktsa niy.
6 Baiyarir ana veya ta Jesu na Kou’ay Bar wanawanan run sabuw bai’obaiyih isan. Naatu nati sabuw wanawanahimaim i orot ta uman asukwafune murubin auman na ma’am.
7 Kytsa taparaktsa zinymyrykynahatsitsa, Pariseutsa kino niwatihi Sesus bo iktsaziu nikaranaha. Ibo nikozotoktokonaha:
7 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee Jesu himtitiy Baiyarir ana veya orot ta tabiyawas na’at hita’itin, saise hai fair imaim hitab hitagam hita’umih.
8 Sesus tsihyrinymyrẽta. Hawa taparaktsa mytsaty nikaranaha, Sesus zinymyry. Iwaze Sesus itsyhyrype noikta pe niy:
8 Baise sabuw abisa hinotanot i Jesu so’ob, imih orot isan eo, “Kumisir kutit iti sabuw nahimaim kubat.” Basit orot ma’am misir bat.
9 Niytahi Sesus taparaktsa nispehaka:
9 Imaibo Jesu sabuw isah eo, “Ayu kwa abibatiy, ata ofafaramaim Baiyarir ana veya abistan i ebibasit boro tanasinaf? Orot babin tanibais gewasin tanasinaf o kakafin tanasinaf? Orot babin ana ma gewas isan taniyawas o ana yawas tanagurus?”
10 Sesus sizubatsa bo iktsaziu niy. Iwaze itsyhyrype noikta pe niy:
10 Jesu tatabir sabuw nutitiyih in sawar basit orot isan eo, “Uma kubora’ah.” Naatu orot uman bora’ah, marta’imon orot uman igewasin.
11 Iwatsahi kytsa Sesus humo tahakyrikinaha. Iharere ziwabykynahaze asa zuba nipamykysokonaha:
11 Etei hima’am yah so’ar higagamat taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot Jesu isan boro mi’itube tanasinaf?”
12 Kyze Sesus hara bo nido. Unata Deus bo nipamykysoko. Inakyokze Sesus tuk zinymyrykynahatsa bo nisiwatawyky.
12 Nati ana veya’amaim Jesu yoyobanamih yen in oyaw wanamaim tit, naatu imaim ma God isan yoyoban in marto. Jesus arar yanamaim eyoyoyoban|alt="Jesus praying in wilderness" src="cn01698B.tif" size="col" loc="Luk 6.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="6.12"
13 Zinymyrykynahatsa sizubarẽtsa dose ahatsa bo. Sesus kino nisiwatawyky.
13 Mar auman basit, ana bai’ufununayah etei eaf ayuwih hiru’ay, naatu wanawanahimaim orot etei 12 rubinih, wabih tur abarayan iwaben.
14 Ituk zinymyrykynahatsa: Simaõ ta Peduru ty zinaroko, itsy Ãdere kino niwatihi. Tsiaku, Suão Tsiaku tsy. Piripi, Baratoromeu,
14 Naatu iti i tur abarayah wabih, Simon (wabin ta Peter, Jesu uf biwab) naatu Peter tain Andrew, James, John, Philip naatu Bartholomew,
15 Mateus, Tome, usta Tsiaku Arapeu tse,
15 Matthew, Thomas naatu Alpheus natun James naatu Simon (Zerot teo),
16 Tadeu, Simaõ, bipyritsa batu iakparawy Sudas usta Iskariotses inarokota iwatsa, Sesus watawyhytsa. Aibani Sudas Iskariotses Sesus humo isopyksapybyita nikara.
16 James natun Judas, naatu Judas Iscariot, (Jesu baban eo momorob).
17 Sesus hara zikarape bo zinymyrykynahatsa tuk nisik. Amytsĩ eze pykpyk niaha. Iwaze sizubarẽtsa Sesus bo izumunaha. Sizubarẽtsa ituk niukurunahatsitsa Sesus bo izumunaha. Sudeja ezektsa, Serusarẽhe ezektsa, Tiro ezektsa, Sidõ ezektsa, iwatsa izumukunaha.
17 Jesu ana tur abarayah bairi oyawane himatabir hire hina hititit ana maramaim, ana bai’ufununayah etei hiru’ay butun ana yabarinamaim bairi hibat, naatu sabuw maumurih na’in Judea wanawanan, Jerusalem wanawanan hiru’ay, naatu torane bar merar rou’ab, Taiya, Sidon auman sabuw etei hiru’ay.
18 Nanabyi ezektsa izumukunaha. Sesus harere ziwaby tsihikiknaha. Nizororo tsihikiknaha iwatsahi izumukunaha. Mektsaktsa hyrikosotsa sapybaratsa situktsa izumukunaha asahi Sesus nisiksiwyhik.
18 Hiruru’ay anayabin i tur nowar isan naatu hai sawow yumatah ta ta hibow hima’am baiyawasih isan hina. Naatu sabuw afa demon kakafih hibiwawa’anih auman hinan etei iyawasih.
19 Myzubaha Sesus zibyby tsihikiknaha. Iwatsahi Sesus zikwy humo nizororokonaha. Deus harere humo nisizororoko. Sesus zikwy humo nisizororowyky.
19 Sabuw etei i hikokok Jesu hitabutubun, anayabin hibubutubun ana veya, ana fair titit i etei biyawasih.
20 Sesus tuk zinymyrykynahatsa bo iktsaziu niy. Sakurẽnikitsa soho nitsasoko ispe niy:
20 Jesu ana bai’ufununayah nutitiyih in sawar basit eo,
21 — Ahakurẽtsaktsa abaka aharaparẽtsa.
21 Kwa iyab boun bayumih kwabi’akir
22 Ahakurẽtsaktsa kytsa ikiahatsa humo tahakyrikinahaze ahape:
22 Sabuw hinifa’ifa’i, hinakwahiri, tur kakafih hina’uwi naatu kakafi hinarouw hinao ana maramaim kwaniyasisir, anayabin Orot Natun kwabi’ufunun!
23 — Ahakurẽtsaktsa, kytsa mymysapybyrikinahaze ikiahatsa soho humo ahakurẽtsa tsimoziknaha. Ahayzikrẽtsaktsa! Deus tukze ahanamy tsizubarẽna tsimaha. Tubabatu taparaktsa iwa Deus sohokotsa sisopyk niaha. Deus sohokotsa atsatu sisopyk — Sesus niy.
23 Imih sawar iti na’atube hinamamatar ana veya kwanakawasa naatu kwaniyasisir kwanaben. Anayabin a baiyan gagamin na’in maramaim inu’in. Abisa tisisinaf anayabin hai a’agir dinab oro’orot isah sawar iti na’atube hisinaf.
24 Niytahi Sesus sinamynikitsa bo nipamykysokozo. Sininiwy soho nitsasoko.
24 Baise kwa iyab boun sawar wairafi kwama’am
25 O ahawahi sinini tsimynakaranaha.
25 Kwa iyab boun bay kwa’aa ya higadid kwama’am
26 Sizubarẽtsa nanabyitaba ikiahatsa humo siharereziurẽtsa. Iwaze taparaktsa Deus sohobyitsa tu siharereziurẽtsa. Kytsa “Katsaktsa Deus sohokotsa” mybarapetu ziknakaranaha. Asatu kytsa ziknataharereziu tsihikiknaha. Iwaze sizubarẽtsa ahahumo siharereziurẽtsa pykyhytutaha ikiahatsa siwatsa tsimaha — niy.
26 Kwa iyab sabuw wab tebobora’ara’ah boro yababan gagamin maiyow kwanab! Anayabin hai a’agir dinab baifufuwenayah isah na’atube hisinaf.
27 Kaharere tsipiwabykynahatsitsa. Uta ikiahatsa pe my:
27 Kwa iyab iti tur kwanonowar a tur ao’owen a kamabiy sabuw kwaniyabuwih, sabuw iyab tibifa’ifa’i isah gewasin kwanasinaf.
28 Deus bo tsimypamykysokonahaze:
28 Sabuw iyab hinao’orarafi, God kwanifefeyan baigegewasin nitih, naatu sabuw iyab isa kakafin hinasisinaf isah kwanayoyoban.
29 — Aty paokpyk zeka usta taba kino niwatihi tsimy. Aty akpyzazawy pibok zeka asuk humo niwatihi nyny taha. Iwa zeka wasani tsimykara.
29 Orot yait rebareb nabifafar na’at, raunane’ebo inabotabir nifafar. Naatu orot ta a biyabaibiyon tafan nikiya’ub nabaib na’at, baban auman inau nikiya’ub nab.
30 Ba zikakyri aty ape:
30 Orot babin ta sawar isan nabifefeyani initih, naatu orot babin ta sawar o nowa ebaib, kwihamiy ebai, men bainamih inao maiye.
31 Sizubarẽtsa ahabo wasani maha tsimyzihikiknaha. Iwaze ikiahatsa sibo tsipisapywykynaha atsawatu sisopyk. Atsawatu kytsa bo wasani sisopyk tsimaha.
31 A kok mi’itube sabuw isa tisisinaf na’atube, ibo isah na’atube inasinaf.
32 Ikiahatsa ahatukytsa humo zuba ahamypokzitsiukrẽtsa zeka Deus okze “ahasopyksapybyitsa tsimykaranaha” my. Kytsa simysapybyitsa kino niwatihi. Simysapybyitsa situkytsa humo simypokzitsiukrẽtsa. Kytsa ykparawytsa mysipokzitsikinaha.
32 Sabuw o tibiyabuw akisih isah inabiyabow na’at, aisim boro baigegewasin inab? Sabuw kakafih turahinah tibiyabuwih akisih boro hiniyabuwih!
33 Ikiahatsa kytsa humo wasania ty zuba tsimykaranaha zeka asa kino ahawa tu munaha ikiahatsa sisapybyikitsa watsa. Deus okze ka ahamysapybyitsa tsikykaranaha. Iwatsaze kytsa simysapybyitsa kino niwatihi sisopyk. Simysapybyitsa kytsa bo wasania ty zuba, kytsa sibo sisopyk wasani mykaranaha.
33 Naatu sabuw o isa gewasin tesisinafuwat isah gewasin inasisinaf na’at, aisim boro baigegewasin inab? Sabuw bowabow kakafin wairafih na’atube tisisinaf.
34 Ikiahatsa ahanamy ty kytsa bo nynyspyk tsimaha zeka kyze myzisizonaha iwa mytsaty tsimaha. Deus okzeka ahamysapybyitsa tsimaha. Kytsa simysapybyitsa kino niwatihi iwa mykaranaha. Tahanamy ty nyny mykaranaha zeka bykyze sinamy pisizonaha. Iwaze hi sinamy sibo myzisizonaha.
34 Sabuw iyab kubitih o iso’ob i boro wan hinay maiye hinabit na’at, aisim boro baigewasin inab? Sabuw bowabow kakafin wairafih i hiso’ob turahinah tibitih ana fofonin boro wan hinab maiye!
35 Ahasukyrytsitsa tysipokzitsikinaha! Tysisapywykynahaktsa! Ahanamy ty nynyspyktaha! Iwaze ahanamy ja myzisizo. Ba ahanamy ziperynaha. Iwaze ahanamy baba Deus tuk tsizubarẽna. Deus hyrytsa tsimoziknaha.
35 En! Baise akamabiy sabuw kwaniyabuwih, a gewasin kwanitih. Kwanitin men wan isan kwananot. Saise a baiyan gagamin na’in boro kwanab, naatu God auyomtoro’ot natunatunamih boro kwanamatar. Anayabin sabuw iyab aurih merarayow en, sabuw kakafih God nati sabuw isah i ebigewasin.
36 Deus myzubarẽtsa bo mymysapywyikik. Asa kino iharere humo batu yhỹ mykaranaha, asa bo hi mysisapywyikik, simysapyrẽtsa niwatihi mysisapywyikik. Abazubatsa mysisapywyikik. Ikiahatsa ahamypokzitsiukrẽtsaktsa! Ahazo wata atsawatu tsimypokzitsikinaha — Sesus niy.
36 Tamat ekakabeber na’atube kwanakabeber.
37 — O atakta “batu imysapy ba zikaha” iwaze ba ziktsasonaha. Iwa tsimaha zeka ustsa ahasoho kino niwatihi “O atakta batu imysapy” maha. Iwaze batu tyso: “Atakta batu wasani ba zikaha”. Iwa tsimaha zeka ustsa ahasoho kino niwatihi: “Atakta batu wasani” maha. Ikiahatsa kytsa simysapybyri humo tysiokzonaha Deus kino niwatihi ahamysapybyri humo pahaokzo — Sesus nikara. Iwa Sesus nisispirikpoko.
37 Taituwa inibatiyih, God boro obo nibatiyi, naatu taituwa ubar initih God boro obo ubar nit, taituwa hai kakafin inanotawiy, God boro a kakafin nanotawiy.
38 Niytahi ispe niyzo:
38 Uma natasasar taituw isah, God boro uman natasasar o isa. Tur anababatun o boro inab uma awan nakasuwai. Turobe baibais boro uma yan nasuwa nare inab nayen uma awan nakaratan. Sabuw inabitih ana fofonin God boro na’atube fofon ta’imon nit.”
39 Sesus nipamykysokozo. Ihyrizikubyrita soho humo nitsasoko. Nisihyrinymyryky:
39 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Orot matan fim men karam boro fim turan nanawiy hairi hinan, anayabin nanawiy hairi hinanan na’at boro hairi’ika hinan hub hinare.
40 — Pinymyrykyta tsikaeni zuba zinymyryta. Ihyrinymyrytsa abazuba izinymyry. Pinymyryziu zeka tahyrinymyrytsa watu mozik. Tahyrinymyrywy pepykze tahyrinymyrytsa watu mozik.
40 Kirum kek men yait ta boro ana bai’obaiyenayan nanatabirimih, baise na kirum nan yomanin na’a’asa’ub ana veya, i boro ana bai’obaiyenayan na’atube namatar.
41 — O kytsa amo skaraba ikia aziky hyrizik oke bo hwi upa tsibik bo tsimykozoze. Hwi puho ahyrizik okeze tuze batu zikozo. Ahany byizeka hwi puho ahyrizik okeze tu tsimy.
41 Aisim tai matan momor i’itin ku’u? Baise o mata ai bahun yi ebatabat men kutatatam.
42 Hawa tsimaha aziky pe tsimy:
42 O mata ai bahun yi batabat men itatam, naatu tai isan i’o Aro, nekuna mata momor abosair, a naniyan mi’itube ibai kuo? Wanawanan rerekabih! Matoro’ot o mata ai bahun ina’uy, imaibo boro inanuw gewas tai matan momor ina’itin inabosair.
43 — Kyze hwi tisapyrẽta zeka ihara kino niwatihi tisapyrẽta. Wihara sapybyi my zeka hwi batu isapy my. Hwi isapy byizeka wihara kino batu isapy mozik — niy.
43 Ai gewasin nabiw ro’on boro men kakafin nayai, na’atube ai wanawanan kour nabiw ro’on boro men gewasin nayai.
44 — Ihara bo tsimykozonahaze hwi tsinynaha. Wihara humo hwi tsinynaha. Hwitsa sinyhytsa anahi wihara baba — niaha. — Hwi inikoso eze zeka ba umaha hara zikzibanaha. Kytsa umaha hara ty zykzyk maha, batu duabohoharatsa kino niwatihi bazyk zikaha. Hwi initsa eze zeka batu duabohotsa haratsa ty zykzyk zikaha. Kytsa duabohoharatsa mytsihikiknaha zeka duabohotsa sisakatsa ty zykzyk maha.
44 Ai etei’imak boro ro’ohimaim ina’itah, fafou ro’on boro men agor afe’en inima’ub, na’atube waris boro men digumar afe’en inawasarir hinare.
45 Kytsa wihara watsa niy. Aty tisapyrẽna bo mytsaty nikara ana humo hi imysapywyky zuba. Imysapybyita hawa mytsaty nikara ana humo hi imysapybara ty nikara. Hawa mytsaty tsimykaranaha, ana humo kino tsimoziknaha — niy.
45 Orot gewasin totobuyoy gewasin dogoronamaim tema’am boro nitaman nit. Orot kakafin totobuyoy kakafih dogoronamaim tema’am boro nitaman nit. Anayabin orot awanamaim abisa kakafin ititit, dogoron wanawanan i kakafin awan karatan inu’in.
46 — Aty ja kape: “O mypehakatsa” my. Iwatsa tu kaharere bo batu ma tsimaha — niy. Ikiahatsa kape mypehakatsa tsimaha zeka iwaze kaharere bo hyỹ tsimaha.
46 Aisim ayu isau kwa’o, ‘Regah, Regah,’ baise abisa au’uwi i men na’atube kwasisinaf?
47 Aty kabo zumu. Kaharere ziwaby atahi hyỹ nikara. Hawa iwata humo pawatawy.
47 Orot yait na ayu au tur nowar ebobosiyasiyar, ana itinin i iti ani’obaiyi kwana’itin.
48 Atahi maku wata atahi wahoro nizuknize. Harahare eze ziukuru. Ihoke zihiboani ziuku. Iwaze zopoktsa mynabybyknahaze. Hyritsik nawõze. Pihik mynapokze wahoro bo mozumuze baziknatsehepetok. Iwa maha zeka ba ziknazuru. Atakta kaharere ziwabyze iwaze kaharere bo hyỹ nikara.
48 Orot ana bar wowabinamih hub kair re kabay afe’en tutut rouw, bar wowab. Harew tit yen bar bufut rab, baise bar men iyuwiyuw, anayabin bar wowab gewas.
49 Atakta kaharere ziwabykyze kaharere bo batu yhỹ ziky. Hawa iwata humo pawatawy. Atahi maku wata wahoro nizuknize tawata. Nimyra eze tu ziukuru. Jokboha zuba jowy batu ioketsehezeze. Iwaze zopoktsa mynabybyknahaze. Hyritsik nawõze. Pihik mynapokze wahoro bo mozumuze. Wahoro myzitsehepetokyk. Natõbaik. Atakta maku kaharere ziwabyta tuze batu yhỹ isopyk. Iwa Sesus tuk zinymyrykynahatsa nisispirikpoko hawa kytsa iharere bo batu yhỹ sisopyk.
49 Baise o yait ayu au tur inowar men kubobosiyasiyar, i orot ana bar wabat en wowowab na’atube, bar tutut en wowab batabat, harew tit yen bar rabirab ana veya mar ta’imonamo ufar re, naatu nati bar re’er i mutufor tarogowan.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.