1 Coríntios 14
Deus Harere Aibaky Sesus mymyspirikpoko naha (RKBNT) vs AAI
1 Deus bo mektsa harere ty tsimytsasokonaha zeka wasani, katsaktsa Deus harere ustsa kytsa bo tsimytsasokonaha zeka wasani tsimykaranaha iwahi tsimyzihikiknaha. Iwaze tyharape pokzitsikinahaktsa kytsa! Deus isapyrẽnikia ty kino niwatihi tsimyzihikiknaha! Isapyrẽnikia ty wasaniha zuba tynazihikiknaha wasaniha iharere tsimytsasonaha. Ana humo hi ipe tsimaha:
1 Yabow i ayawasamaim wan nama nabonawiy, naatu dogor wanawanan akok gagamin Anun Kakafiyin usar bai enan akisin kwananuwih kwanab, usar gewasin naatu au gagamin i God ana tur binan ana usar kwanab.
2 Aty meky watu iharere zeka Deus zikwy humo atahi Deus bo zuba motsasoko. Katsaktsa batu myhyrinymyry. Iharere tsihokdaharẽna. Deus hyrikoso humo motsasoko, kytsa humo ka iharere tsihokdaharẽna.
2 Orot yait menan botabir tur ta’amaim eo i men sabuw isah eo, baise God isan eo. Anayabin men yait ta so’ob tur boro nanowar naniyan nab, nati tur i Anun Kakafiyin ana fairane tur anababatun wa’iwa’irin eo.
3 Atahi Deus harere motsasoikik sizubarẽtsa bo motsasoko batu iharere hokdaha. Deus harere motsasoko iwa kytsa mysitsumuẽhĩkĩ. Motsaso zeka mysiakusukniwyky iwatsahi mysipunihikwyky. Iharere humo nipybybyrinaha.
3 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan i sabuw isah eo baibais, koufair, nuhifot ebitih.
4 Iwaze asaktsa mektsa harere tu motsasokonaha asatu tahatsumuẽhĩkĩnaha. Ustsa kytsa Deus harere motsasokonaha Sesus tuktsa sizubarẽtsa mysitsumuẽhĩkĩnaha iwatsahi mysitsumuẽhĩtohinaha.
4 Yait menan botabir tur ta’amaim eo, nati i taiyuwin ebibais. Baise orot yait God ana tur eo ebibinan, i God ana sabuw tutufin etei ebibaisih.
5 Ikiahatsa mektsa harere humo tsimytsasokonaha zeka ahakurẽtsa tsimaha. Ikiahatsa hi Deus harere tsimytsasokonaha zeka nawahi ahakparawy iwaze ahakurẽtsa. Asahi Deus hyrikoso humo mektsa harere humo motsasoikiknaha Deus bo tarabaja mykaranaha. Atakta Deus harere motsasoikik tarabajaziu mykara hỹ. Aty Deus zikwy humo mektsa harere tuk piny zeka wasani my, atahi siwabytsitsa izumubanahaze iharere sibo motsaso. Batu aty tohi siharere humo sihyrinymyry byizeka atahi kytsa bo motsaso.
5 Ayu au kok kwa etei mena tabotabir tur ta’amaim kwatao, baise au kok gagamin anababatun i binan ana usar kwatab, anayabin orot yait tur eo ebibinan ana baibais i gagamin. Orot menan ebobotabir i gewasin, baise orot ta nati kou’ay wanawanan tur nabotabir nao ekaleisia etei hinanowar saise boro nibaisih.
6 O katukytsa ikiahatsa bo mynakozore zeka mektsa harere humo ahabo motsaso zeka ba zikatsumuẽhĩ. Deus botu kape niy ana hi ahabo motsaso zeka ana hi pahatsumuẽhĩ. Deus harere, ana ty hi Deus tahyrikoso humo botu kabo ziwatawy, ana kino pahatsumuẽhĩ ahaharere humo motsaso zeka pahatsumuẽhĩ.
6 Naatu taitu, ayu atan kwa ata binanawan ana veya, menau tabotabir tur ta’amaim atao’o na’at boro baibais atit? Baise tur boubuh, not so’ob boubuh, tur binan God biyanane, naatu God ana roube’aten tur ana bow anan, turobe boro imaim nibaisi.
7 Berekzetsa sisukapykrẽtsa. Byryzykuyktsa seroktsa ahatsa niwatihi sisukrẽtsa. Aty bereketsa humo pamykyzu byizeka katsaktsa tsimaha:
7 Ef ta iti na’atube, ben hai sawar douduf na’atube hinirabirab, o fik na’atube hinababin kwanekwan orot benayan boro mi’itube naniyan nab naben gewas?
8 Aty porawy eze isapybara pỹ mykaraze tawata batu wasani ziky iwa zeka sodadutsa ba ziktahazoziknaha.
8 Naatu orot yait tour men ebababin gewas, baiyowayah boro mi’itube hinaso’ob gewas hibobuna baiyow isan?
9 Anawahi meky watu ahaharere tsimypamykysonaha zeka siwabytsitsa ahaharere humo batu sihyrinymyry, iwatsahi ahaharere bo batu waby zikaha. Sihyrinymyrybyitsa tu ahaharere bo batu waby zikaha.
9 Ana itinin i ta’imon, o mena nabotabir tur ta sabuw men hisoso’obamaim kuo, sabuw boro mi’itube naniyan hinab o abisa isan kuo? O a tur asir isaroun me yan ere’er.
10 Mybarawy eze nanabyi myharere. Aty mypubara ty iharere ty mopamykysoko zeka batu iharere hokzaha.
10 Tafaram wanawanan tur i moumurih maiyow, naatu nati tur etei i hai yabih auman men ta yabin enamih.
11 Aty mekyharere humo motsasoko zeka atahi bipyri iharere humo batu kahyrinymyry. Uta kino niwatihi ihumo bipyri wata my kaharere kino meky watu tahi.
11 Isan imih tur nidun anonowar naniyan men abaib ayu i touman orot amatar, nati orot tur oyan isan, naatu tur oyan auman ayu isou touman orot matar.
12 Ikiahatsa Deus humo isapyrẽnikia ty tsimyzihikiknaha zeka. Asahi Sesus humo sispirikporẽtsa mysiakusukniwyky, kytsa mysitsumuẽhĩ ana hi tsimyzihikiknaha!
12 Imih o yait a kok gagamin i ayubit ana usar ta inab inabow, basit God kwi’fefeyan saise usar menatan o inab ekalesia inabibais boro nit.
13 Aty taharerebara humo mopamykysoko zeka tapara Deus bo typamykyso:
13 Ana’an iti isan sabuw iyab menah ebobotabir, gewasin hinayoyoban, saise tur koubuna isan ana usar auman hinab hinakubuna sabuw hinaso’ob.
14 Deus bo mekywatsa harere ty mopamykysoko zeka amy bara tu motsasoko kahyrinymyrybyita. Kahyrikoso Deus bo motsasoko.
14 Anayabin ayu mena’umaim ayoyoyoban, ayubu auman ibo eyoyoyoban, baise au not men kafa’imo so’ob ayu abisa ao’o.
15 Iwatahi kahyrikoso tuk Deus bo mopamykyso, kaharere niwatihi Deus bo mopamykyso anaharere kytsa nimyhyrinymyrykynaha. Kahyrikoso tuk Deus bo mosakibaziki, kaharere tuk niwatihi Deus bo mosakibaziki ana myharere kytsa nimyhyrinymyryky.
15 Ayu boro abisa anasinaf? gewasin ayu i boro ayubu airi anayoyoban, naatu au not auman airi anayoyoban, ayubu airi ew anatabor naatu au not auman airi anatabor.
16 Ahyrikoso tuk zuba Deus bo tsimypamykysokoze mekywaha harere humo hi:
16 Ayubimaim God ana merar iyi kubobora’ara’ah, orot ta boro mi’itube naso’ob airi God kwanabora’ara’ah, naatu boro mi’itube naso’ob nibasit. Anayabin nati orot i men so’ob o abisa’awat kuo’o.
17 Hawa ha tsimytsasoko zeka Deus humo tisapyrẽna my. Asaktsa ba atuk mynapykyknaha ba ziksitsumuẽhĩ.
17 Basit o i merarayow gewasin maiyow God kubitin dogor tutufin etei, baise taituwa nati na ebatabat men kubibais.
18 Wastuhu ahatuk Deus zikwy humo motsasoko. Utakta meky harere humo Deus bo abazuba motsasoko Deus bo kahyrikoso mynakara. Iwatahi ipe my:
18 Ayu i God ana merar ayiy, anayabin ayu menau botabirin tur ta’amaim o isan kwa etei ana tabir.
19 Sesus humo sispirikporẽtsa izumubanahaze situk my zeka, mekywaha harere humo ba ziktsaso. Asaktsa kaharere piwabynaha siharere zuba motsaso iwa mysitsumuẽhĩ. Deus harere humo mysihyrinymyry. Mektsa harere tu motsaso zeka tsizubarẽna harere batu aty tohi kaharere humo ihyrinymyry. Siharere humo motsaso zeka wastuhu pinymyrynaha, sizubabyitsa harere motsaso zeka, mysitsumuẽhĩ.
19 Baise ekalesia hai kou’ay wanawanan ayu tur etei five akisin anao sabuw etei boro naniyan hinab naatu nibaisih, baise menau nabotabir tur 10,000 na’atube anao ana baibais i en.
20 O katukytsa siypyktsa wa tynakaranaha! Hawa mytsaty tsimykaranaha zeka siypyktsa watsa tsimaha. Sihyrinymyrẽtsa. Kytsa asahi pahasapybyikinahatsa siwaka ba zikaha. Asahi jabyitsa watsa mykaranaha.
20 Taituwau, men kek hai notabe kwananot, men kek sosofabe kwanarerey kwanekwanemih, baise orot babin hai not kwanab tur kwanao.
21 Deus harere papeu humo iwatahaha:
21 Buk Atamaninamaim wanawanan ofafar iti na’atube hikirum,
22 Iwaze katsa mekywaha tu tsimytsasonaha zeka sispirikpobyitsaktsa sipybyrẽtsa. Anaharere humo Deus sibo ziwatawy. Sesus humo sispirikporẽtsaktsa batu sipyby. Deus harere tsihyrinymyrykynaha zeka anatyhi sispirikporẽtsa. Anaty hi sispirikpobyitsa bo my.
22 Menat ebobotabir i men sabuw baitumatumayah hai i’inan, baise sabuw iyab men tibitumatum hai i’inanen, naatu tur binan i sabuw iyab men tibitumatum isah, baise baitumatumayah isah.
23 Ahaspirikporẽtsaktsa tsimyzumubanahaze Deus harere tsiwabynaha. Tozeka ja ahazubarẽtsa mektsa harere tu ja tsimytsasonaha. Sispirikpobyitsa napupunaha zeka asahi:
23 Imih ekaleisia tutufin etei hinaru’ay, naatu sabuw etei menah nabotabir tur ta’amaim hinao’o, sabuw afa ufunane hina tema’am, naatu sabuw iyab men tibitumatum boro hinao, “Sabuw tibikoko’aw kwa’itih?”
24 Deus harere tsimytsasonaha zeka iwaze sispirikpobyitsa napupunahaze ahaharere piwabykynahaze:
24 Baise orot yait God ana tur eo ebibinan ufun orot baitumatum atin ma enonowar boro dogoron narusib. Anayabin tur abisa nonowar ana kakafih etei hina hibebeyan itan.
25 Deus okzeka mysapybyitsa tsimykaranaha. Isapy bara bo mytsaty tsimykaranaha — maha. Sispirikpobyitsa humo hi Deus bo mopamykysokonaha. Asahi:
25 Ana not wa’iwa’irin ma’am etei tit irerereb naatu boro sun nayowen Regah nakwafir, bebeyanamaim naorereb nao, “Turobe God i kwa wanawananamaim bairi kwama’am!”
26 Iwaze katukytsa tsimyzumubanahaze tyharape tsumuẽhĩnahaktsa! Ustsa kytsa mysiakusukniwykynaha. Estuba Deus bo mosakibazi! Usta Deus harere humo kytsa mysihyrinymyry. Mektatu Deus ibo nitsasokonaha sizubarẽtsa bo motsasoko. Usta mekyharere humo tu motsaso iwaze mektatu iharere humo myharere baba humo motsaso iwaze sizubarẽtsa pinymyrykynaha. Ana humo kino sizubarẽtsa humo tyharapetsumuẽhĩnaha hỹ.
26 Taituwau, abisa ao yabin i iti, bora’ara’aten isan kwanaruru’ay ana veya, orot boro ew natabor, orot ta boro ni’obaibiyi, orot ta boro God ana tur naorerereb, orot ta boro menan nabotabir, orot ta boro nati tur nabotabir nakubuna kwananowar, naatu sawar iti etei i ekaleisia wowabin ra’at isan kwasisinaf.
27 Tozeka ja sizubarẽtsa mektsa harere humo motsaso tsihikiknaha. Petoktsa zuba tupamykysonaha. Hawa zeka harakykbyihitsa tupamykysonaha. Estuba tapara mopamykyso iwaze anaharere hi pinymyry atakta ustsa kytsa bo siharere humo motsaso. Atakta mopykze usta mektsa harere humo tu motsaso. Iwa hỹ. Batu sizuba mektsa harere motsaso.
27 Menamaim omih orot rou’ab o tounu hinao naatu men tounu nanatabir, naatu tur i orot ta nao nasawar, imaibo ta nao, men auta’imon kwanarahimih, naatu orot ta i nati tur nabotabir nakubuna.
28 Ba aty tohi iharere humo ihyrinymyry byizeka ba opykani zikpamykyso. Myharere ustsa kytsa bo motsaso ba zikaha batu iharere my. Taha bo zuba motsasonaha Deus bo niwatihi motsasonaha iwaze ibo zuba motsaso. Tsinauzuzuknahaze batu harere ziky.
28 Baise koubuna’ayan orot nati’imaim men nama’am na’at, orot nati tur eo gewasin ekaleisia wanawanan boro awan nafot, i akisin God hairi’imo hinayoyoban.
29 Hawa ha Deus tasohotsa bo nitsasokonaha anahi petoktsa motsasokonaha. Tozeka ja harakykbyihitsa. Ustsa siharere ziwabyziukunahaktsa! Asahi:
29 Orot rou’ab o tounu God ana tur hinabinan, naatu hinabibinan wanawanan, binanuyah afa nati tibibinan hai tur hinafufun gewas.
30 Aty motsasokoze tozeka ja Deus harere usta my. Iwaze tapara maku harere niwazuba usta maku Deus harere kytsa bo motsasoko.
30 Naatu nati tur inan wanawanan orot ta kou’ay wanawanan ma’am God ana tur ta boubun na isan birerereb ana veya, nati orot bat ebibinan awan nafot.
31 Sizubarẽtsa Deus harere motsasokonaha. Taparaka estuba zuba motsasoko, ata pepykze usta motsasokozo. Iwaze sizubarẽtsa mysiakusukniwykynaha. Deus harere humo mysihyrinymyrykynaha. Iwa tyharapetsumuẽhĩkĩnaha.
31 Anayabin kwa ta’ita’imon a veya ti’inu’in na’atube boro kwanabinan, saise sabuw etei boro roube’aten tur hinab hinaso’ob naatu koufair hinab.
32 Deus sohokotsa mozihikiknaha zeka motsaso naha. Ity tsihik byizeka ba ziktsasonaha ustsa kytsa mysiperynaha iwa zeka wasani my.
32 Dinab oro’orot iyab God ana tur hio tibibinan hai tur i hinakaif gewas.
33 Iwa ahasopyk zeka. Deus tsakurẽta mozik katsa tsinauzuzuknahaze wasani tsimaha. Katsa wasani ahabyizeka Deus batu iaku.
33 Anayabin i men baibikwarisen ana Godamih, baise tufuw ana God.
34 Kyze tsinauzuzukbanahaze ka wytykyryk siza piwabynaha zuba. Iwa nanabyitaba Sesus humo sispirikpowy maha. Wytykyryk taparaktsa harere bo hyỹ ziknakaranaha. Iwazahi simywabykyza zubaza. Tubabatu Sudeutsa iwa ziknasispirikpokonaha.
34 Ekalesia wanawananamaim baibin i awah nafot hinama. Baibin isah men baibasit ema’am boro tur hinao, baise ofafar eo na’atube awah nafot orot babahimaim hinanutanub hinama.
35 Hawaha ty tsihokdaharẽna zeka iwazahi batu sihyrinymyryhuk ana humo hi tahawahoro bo myziksizonahaze tahapytsa pe maha:
35 Sawar ta isan so’obamih baremaim a’aawah hinibatiyih, anayabin ekaleisia wanawanan baibin tur o isan i biya’ohow ema’am.
36 Tozeka ja kamypehawy ba ahakparawy. Deus harere ikia bo zuba ahabara sasabyitsa bo. Iwatsahi ba zikaha:
36 Kwanotanot God ana tur kwa akis biyamaim busuruf? Ai nati tur i kwa akis isa na?
37 Asaktsa ahatuk Deus sohotsitsa kaharere bo yhỹ mykaranaha. Ustsa ahatuk Deus zikwy piwatawynaha kaharere bo yhỹ mykaranaha. Asahi:
37 Orot yait enotanot i God ana dinab orot, naatu God biyanane ayubin ana usar bai ema’am, abisa kwa isa akikirum boro naso’ob, iti i Regah ana obaiyunen tur.
38 Aty kaharere iakparawy byizeka iharere humo kino ba ahakparawy. Kaharere bo ba hỹ ziky. Iwatsahi Deus sohokotsa batu ahanyhỹ.
38 Baise iti tur nanowar nakwakwahir, God boro ibo nakwahir ana tur men nanowar.
39 Nawa katukytsa ikiahatsa Deus pe tsimaha:
39 Isan imih taituwau, dogor kwanabotawiy God ana tur kwanab gewas kwanabinan, naatu sabuw afa menah botabir teo men kwana’otanih.
40 Tsimymyzuzuknahaze wasani tsimaha. Iwa Deus ahahumo tsakurẽta my wasani tsimykaranaha.
40 Baise kwana’itin gewas sawar etei i hai efamaim kwanasinaf naatu kakaf ana efamaim.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.