Jó 6
Pyhä Raamattu (PR) vs NVT
1 Job puhui:
1 Então Jó falou novamente:
2 -- Kunpa joku punnitsisi minun ahdistukseni, panisi kaikki minun vaivani vaakakuppiin!
2 “Se fosse possível pesar minha aflição e pôr numa balança meu sofrimento,
3 Ne painavat enemmän kuin meren hiekka. Onko siis ihme, jos puheestani puuttuu mieli ja maltti?
3 pesariam mais que toda a areia do mar; por isso falei de modo impulsivo.
4 Kaikkivaltiaan nuolet ovat osuneet minuun, niiden myrkkyä minun sieluni juo, minua uhkaavat Jumalan lähettämät kauhut.
4 Pois o Todo-poderoso me derrubou com suas flechas, e minha alma bebe o veneno delas; os terrores de Deus se alinham contra mim.
5 Huutaako aasi keskellä tuoretta nurmea, mylviikö härkä, kun sillä on rehua edessään?
5 Os jumentos selvagens não zurram ao não encontrar capim? Os bois não mugem quando não têm alimento?
6 Kuka huolisi suolatonta ruokaa, kenelle maistuisi limainen malva?
6 As pessoas não se queixam quando falta sal na comida? Alguém gosta da clara de ovo
7 Tämä, mitä joudun nielemään, on yhtä iljettävää, voin pahoin, kun vain näenkin sitä.
7 Perco o apetite só de olhar para ela; tenho enjoo só de pensar em comê-la!
8 Kunpa pyyntöni kuultaisiin! Kunpa Jumala tekisi, mitä toivon,
8 “Quem dera meu pedido fosse atendido, e Deus concedesse meu desejo.
9 ja murskaisi minut! Kunpa hän antaisi kädelleen toimeksi leikata poikki minun elämäni langan.
9 Quem dera ele me esmagasse, estendesse a mão e acabasse comigo.
10 En silloin jäisi vaille toivoa ja lohdutusta! Vaikka tuskani ei armoa anna, minä hyppelisin riemusta, sillä sitä, minkä Pyhä on sanonut, en ole koskaan kieltänyt.
10 Ao menos tenho este consolo e alegria: apesar da dor, não neguei as palavras do Santo.
11 Mistä saan voimaa, että vielä kestän? Mistä päämäärän, että vielä jaksan?
11 Contudo, faltam-me forças para prosseguir; não vejo motivo para viver.
12 Onko minun voimani kuin kiveä, ovatko lihakseni rautaa?
12 Acaso tenho a força de uma pedra? Meu corpo é feito de bronze?
13 Ei. Minä olen lopussa, kaikki on toivotonta.
13 Não! Estou completamente desamparado, sem chance alguma de sucesso.
14 Tosi ystävä ei jätä ystävää ahdinkoon -- joka niin tekee, hylkää myös Kaikkivaltiaan.
14 “É preciso ter compaixão de um amigo abatido, mas vocês me acusam sem nenhum temor do Todo-poderoso.
15 Minun ystäväni ovat pettäneet minut kuin kevätpuro, joka juoksee tyhjiin.
15 Meus irmãos, vocês se mostraram indignos de confiança, como um riacho intermitente que transborda sobre as margens,
16 Kun jää sulaa, puro samenee, se on tulvillaan vuorilta sulanutta lunta.
16 quando fica turvo por causa do gelo, e a neve sobre ele se amontoa.
17 Mutta pian vedet ehtyvät, ja kun helteet tulevat, uomat jäävät tyhjilleen.
17 Mas, chegado o tempo de seca, a água desaparece, e o riacho some no calor.
18 Karavaanit etsivät niistä vettä, muuttavat suuntaansa, eksyvät autiomaahan ja tuhoutuvat.
18 As caravanas saem de suas rotas, mas não há o que beber, e morrem ali.
19 Teman karavaaneissa tähyillään joka taholle, Saban karavaanit uskovat löytävänsä vettä.
19 As caravanas de Temá procuram essa água, e os viajantes de Sabá esperam encontrá-la.
20 Kaikki pettyvät: karavaani saapuu purolle, vettä ei ole.
20 Contam com ela, mas se decepcionam; quando chegam, suas esperanças são frustradas.
21 Te olette nyt minulle tyhjän veroiset: minun kurjuuteni saa teidät vain kauhistumaan.
21 Da mesma forma, vocês não me ajudaram; viram minha desgraça e ficaram com medo.
22 Olenko pyytänyt teiltä jotakin? Olenko pyytänyt teitä maksamaan puolestani lunnaita?
22 Mas, por quê? Alguma vez lhes pedi presentes? Supliquei que me dessem algo seu?
23 Olenko pyytänyt teitä pelastamaan minut vainoojiltani, ostamaan minut vapaaksi väkivaltaisten käsistä?
23 Pedi que me livrassem de meus inimigos ou que me resgatassem de meus opressores?
24 Opettakaa minua, niin kuuntelen hiljaa. Osoittakaa minulle, missä olen mennyt harhaan.
24 Ensinem-me, e eu me calarei; mostrem-me onde errei.
25 Rehti puhe ei ketään vahingoita. Mutta mitä hyödyttävät teidän nuhdesaarnanne?
25 Palavras honestas são dolorosas, mas de que servem suas críticas?
26 Te takerrutte sanoihin moittiessanne minua ja annatte tuskanhuutoni haipua tuuleen.
26 Consideram suas palavras convincentes, enquanto ignoram meu clamor de desespero?
27 Te heitätte orvosta arpaa ja olette valmiit myymään ystävänne.
27 Seriam capazes de apostar um órfão num jogo de azar; sim, venderiam até mesmo um amigo.
28 Katsokaa nyt minua silmiin: valehtelisinko minä teille vasten kasvoja?
28 Olhem para mim! Acaso eu mentiria para vocês?
29 Harkitkaa vielä kerran, ettei vääryys tapahtuisi. Ajatelkaa tarkoin. Minä olen syytön!
29 Não pressuponham que sou culpado, pois nada fiz de errado.
30 Onko minun huulilleni noussut valheen sanoja? Eikö minun kieleni erottaisi oikeaa ja väärää?
30 Pensam que sou mentiroso? Acaso não sei mais distinguir entre bem e mal?”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.