Jó 31
Pyhä Raamattu (PR) vs BKJ
1 Olen tehnyt silmieni kanssa sopimuksen: koskaan en katsele naisten puoleen.
1 Eu fiz um pacto com os meus olhos; por que então eu pensaria em uma donzela?
2 Minkä osan on Jumala taivaassaan minulle määrännyt? Mitä on Kaikkivaltias korkeuksissaan minua varten säätänyt?
2 Pois que porção teria eu do Deus lá de cima. E que herança do Todo-Poderoso lá do alto?
3 Eikö onnettomuus ole sen osa, joka tekee väärin, eikö tuho kohtaa sitä, joka tekee pahaa?
3 Não é destruição para o ímpio, e uma estranha punição aos trabalhadores da iniquidade?
4 Näkeehän Jumala kaikki tieni ja laskee jokaisen askeleni.
4 Acaso ele não vê os meus caminhos, e conta todos os meus passos?
5 Olenko kulkenut vääryyden teitä, ovatko jalkani kiiruhtaneet vilpin poluille?
5 Se eu tenho andado na vaidade, ou se o meu pé tem se apressado para o engano;
6 Punnitkoon Jumala minut lahjomattomalla vaa'alla, niin hän näkee, että olen viaton.
6 que eu seja pesado em balança justa, para que Deus conheça a minha integridade.
7 Jos minun jalkani on poikennut tieltä, jos minun sydämeni on taipunut silmieni viettelyyn, jos käteni ovat vääryyden tahraamat,
7 Se os meus passos se desviaram do caminho, e o meu coração tem andado após os meus olhos, e se qualquer mancha grudou em minhas mãos;
8 syököön vieras sen, minkä minä olen kylvänyt, ja revittäköön maasta minun peltoni oras!
8 então, semeie eu e outro coma, e seja a minha descendência arrancada desde a raiz.
9 Jos sydämeni on syttynyt toisen miehen vaimoon, jos olen vaaniskellut hänen ovellaan,
9 Se o meu coração tem sido enganado por uma mulher, ou se fiquei à espreita à porta do meu vizinho;
10 jauhakoon oma vaimoni vieraan miehen jyviä ja käyköön kuka tahansa hänen vuoteeseensa.
10 então, que minha esposa moa para outro e que outros se encurvem sobre ela;
11 Se tekoni vaatisi rangaistusta, se olisi loukkaus lakia ja kunniaa vastaan.
11 porque isto é um crime hediondo, sim, é uma iniquidade a ser punida pelos juízes.
12 Se olisi tuli, joka syö ja tuhoaa, se repisi juurineen maasta koko minun satoni.
12 Porque é fogo que consome até a destruição, e desarraigaria todo o meu acréscimo.
13 Olenko loukannut palvelijani oikeuksia, kun hänellä on ollut riita-asia minua vastaan?
13 Se desprezei a causa do meu servo ou da minha serva, quando eles contendiam comigo;
14 Jos niin olen tehnyt, miten voisin puolustautua, kun Jumala nousee tuomitsemaan, mitä vastaisin, kun hän panee minut tilille?
14 o que então farei quando Deus se levantar? E quando ele me visitar, o que responderei a ele?
15 Luoja, joka äitini kohdussa antoi minulle muodon, muovasi myös minun palvelijani. Me olemme saman käden tekoa.
15 Aquele que me formou no ventre não o fez a ele, e não nos formou no útero?
16 Olenko kieltänyt avuttomalta avun, sammuttanut lesken silmistä toivon?
16 Se retive aos pobres o seu desejo, ou fiz falhar os olhos da viúva;
17 Olenko syönyt leipäni yksin ja jättänyt orvon vaille osaansa?
17 ou se sozinho comi o meu bocado, e o órfão não comeu dele;
18 Ei, nuoresta pitäen olen ruokkinut orpoja kuin isä, koko elinaikani olen pitänyt leskistä huolta.
18 (porque desde a minha juventude cresceu comigo, como com seu pai, e eu a guiei desde o útero de minha mãe).
19 Olenko piittaamatta katsellut köyhää, jolla ei ole ollut vaatetta ylleen, tai kurjaa, jolla ei ole ollut millä itsensä peittää?
19 Se vi alguém perecer por necessitar de roupa, ou qualquer pobre sem coberta;
20 Eivätkö hänen jäsenensä saa kiittää minua, eivätkö minun lampaitteni villat anna hänelle lämpöä?
20 se os seus lombos não me abençoaram, se ele não se aquentava com a lã dos meus cordeiros;
21 Olenko uhkaillut orpoa tietäen, että tuomioistuin on minun puolellani?
21 se eu levantei a minha mão contra o órfão, quando vi minha ajuda ao portão;
22 Jos niin olen tehnyt, vääntykööt olkapääni hartioista irti ja katketkoon käsivarteni!
22 então que meu braço caia do ombro da juntura, e que meu braço se quebre desde o osso.
23 Minä pelkään Jumalan rangaistusta. Kuinka voisin kestää, kun hän nousee tuomitsemaan?
23 Porque a destruição de Deus era um terror para mim, e por causa de sua grandeza eu não pude suportar.
24 — ausente —
24 Se eu fiz do ouro minha esperança, ou disse ao ouro fino: tu és minha confiança;
25 Olenko ylvästellyt suuresta omaisuudestani ja kaikesta, mitä käteni on saanut aikaan?
25 se me regozijei porque minha riqueza era grande, e porque minha mão havia conseguido muito;
26 Olenko katsellut aurinkoa, kun se loistaa, tai kuuta, kun se mahtavana kulkee tietään,
26 se eu contemplei o sol, quando resplandecia, ou a lua, caminhando em esplendor;
27 niin että sydämeni on langennut salaa niitä palvomaan ja käteni on lähettänyt niille suudelmia?
27 e o meu coração foi seduzido em secreto, ou a minha boca beijou a minha mão,
28 Jos niin olen tehnyt, olen ansainnut tuomion. Olenhan silloin kieltänyt Jumalan, joka on taivaassa.
28 isto também seria uma iniquidade a ser punida pelo juiz; pois eu teria negado a Deus, que está acima.
29 Minä en ole iloinnut vihamieheni onnettomuudesta, en ole riemastunut hänen vastoinkäymisestään.
29 Se me regozijei na destruição daquele que me odeia, ou me exultei quando o mal o encontrou,
30 En ole antanut kieleni tehdä syntiä, vihamiehellenikään en ole toivottanut kuolemaa.
30 também não fiz pecar a minha boca, desejando maldição à sua alma.
31 — ausente —
31 Se os homens do meu tabernáculo não dissessem: Ah, se tivéssemos da sua carne! Não estaríamos satisfeitos.
32 Vieras ei joutunut yöpymään taivasalla, minä avasin oveni matkalaiselle.
32 O estrangeiro não se hospedava na rua; mas eu abria as minhas portas ao viajante.
33 En ole peittänyt syntejäni, niin kuin monet tekevät, en ole kätkenyt niitä viittani salataskuun.
33 Se eu encobri as minhas transgressões como Adão, escondendo a minha iniquidade no meu peito;
34 Siksi en pelkää ihmisiä, en kauhistu kansanjoukon pilkkaa, en piileksi mykkänä taloni suojassa.
34 eu temi a grande multidão, ou o desprezo das famílias me aterrorizava, de forma que eu mantivesse o meu silêncio, e não saísse porta afora?
35 Kunpa joku kuuntelisi minua! Omalla nimelläni minä vahvistan puheeni. Vastaa nyt minulle, kaikkivaltias Jumala! Missä on syytekirja? Näytä se!
35 Ah! Se um me ouvisse! Eis que o meu desejo é que o Todo-Poderoso me respondesse, e que o meu adversário tivesse escrito um livro.
36 Minä levitän sen viitaksi harteilleni, kierrän sen seppeleeksi päähäni!
36 Certamente, eu o tomaria sobre meu ombro, e o prenderia a mim como uma coroa.
37 Voin kertoa sinulle jokaisen askeleni ja lähestyä sinua kuin ruhtinas.
37 Eu lhe declararia o número dos meus passos; como um príncipe me chegaria a ele.
38 Jos oma peltoni minua syyttää, jos kaikki sen vaot yhdessä itkevät,
38 Se a minha terra clamar contra mim, e se os seus sulcos da mesma forma reclamarem,
39 jos olen syönyt sen voiman antamatta mitään tilalle ja suututtanut sen,
39 se comi os seus frutos sem dinheiro, ou fiz com que seus donos perdessem a vida;
40 kasvakoon se ohdaketta, ei enää vehnää, tuottakoon se ohran sijasta rikkaruohoa! Tähän päättyivät Jobin puheet.
40 que cardos cresçam ao invés de trigo, e joio por cevada. Acabaram-se as palavras de Jó.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 31, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.