Atos 28

Orokaiva Ehija NT (OKV_HWB) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Eto dago embo tapa hora ta puvuo tiuka amita javo Malta avo eo ingia.
1 Ataiy ana dones ayey men yait ta aboyouw, naatu nuw imaibo ai’inan, aki i ana Malta nuw ayen.
2 Eto Malta embomeni na dago peketo hondate uo ga ihiketo venu dago jajemo unu ji undukeo evekihinu
2 Nuw sabuw merarayow gewasin maiyow hiti, ai merar hiyi wairaf hi’asir rari, anayabin toun i yarayar naatu tutuban ea’ani.
3 Paul na ituha jirembeto sundurari vahai ai o koso o jihuri ainge na jo ta horeto mihina avo humbuto ji ta ikenu evikihie vevere enu serimbeto puvuto Paul ta ingeni ta kambuto vahaikenu
3 Paul ai heaf na wairaf wan yayara’aten, naatu kok wairaf wabuburin bai kayam tit, Paul uman yub fifin.
4 da asa embomeni na kito ke mine ara eto ke einge ea, “Embo emo embo tari embo rate eva piri na tae pehae puvei koso o na kambei pehasi ere ua.” ainge eo
4 Nuw sabuw Paul umanamaim kok fifin inu’in hi’itin basit taiyuwih hio, iti orot i uman rara. Riy yan yawasin taiy na yen, baise koubaitotorayan ana god men ekokok boro yawasin nama.
5 Paul na ingeni ihovekenu o koso o na ji ta veto evekenu memenga kiae eto nei do ae unu
5 Baise Paul uman ta’asiy kok wairaf wan yen earah naatu men abisa ta isan matar.
6 embo na Paul ingeni pajirou veto pehasuja avo hotembea eto iji koso simba ea Paul pehae enu kito ke einge ea, “Embo emo ahihi ra,” ainge ea.
6 Sabuw hima hi’itin hinotanot i boro uman tadaw o an ta’uy tare tamorob. Baise manin maiyow hima hikakaif men abisa ta isan matar, imih hai not hibotabir hio, “Iti orot i god wari’en!”
7 Eto tiuka amita embo tihi jigari amita javo Publius amita da amo hoi ta mane avoeto ai pambuo dago kito pekari osa ari undurari javotoho unu amiga ai iji 3 mihie
7 Nati dones inan sisibin turin i orot wabin Publius ana bar merar. Publius i nati nuw hai orot gagamin. Ai merar yi, veya tounu ana nanawan na’atube bairi ama ituwi.
8 Publius ta mamo amita ambure sapura hamo vevere te se sapura te unu Paul na amita evari bande jo ta horeto pari ue ingeni hamo ta tembenu kojena.
8 Publius tamah sawow biyan ana fora’abin ra’at, naatu yan yub ana gem yan inu’in. Paul na ana bar run isan yoyoban, biyan butubun naatu yawas.
9 Eto embomeni na ari avo kito ambure embomeni humbuto puvutuhore Paul na pari uoi kokojikihahera.
9 Sawar iti mamatar ana tur hinowar, sabuw iyab nati nuwamaim hisawow hi’inu’in hinan etei hiyawas.
10 Eto embomeni dago jakeka ue hande ikihahera eto dago pambasi uo dagota indari te o te umo te ikeo humbuto e nga jo ta ikea.
10 Naatu hai kakaf gagamin na’in aki hiti, wa afe’en ayey ana veya ai remor isan abisa akokok etei hibaisi.
11 Eto dago hariga tapa 3 tiuka Malta ta mihahera da Alexandria ta e nga vahai javo Ahihi Heriso amo pisara te jajemo iji avo eto mihahija amina pambasi unu kito e nga ai pambua.
11 Sumar tounu ama’ama ufunamaim wa ta Alexandria’ane nan abai. Iti wa wabin, “God Kikifu” anayabin iti wa nanamaim i Kastor naatu Folux hairi hai yumat hikirum hi’inu’in. Rarab siba’u aki nati nuwamaim wa tafan ama in rarab siba’u sawar.
12 Eto pambuto da Syracuse ta iji 3 irae enu
12 Wa abai atit an tafaram wabin Sarakus imaim arun veya tounu imaim ama.
13 pambuto da Rhegium ta evio pisara kaina hena ta ihiketo puvutuhunu pahuo iji heriso irae unu da Puteoli Rome enda ta puvuto e nga toa.
13 Naatu nati’imaim atit anunuw ana Rhegium bar merar gagamin arun imaim a’in. Mar to waruw gurufune busuruf babin, naatu aki atit anunuw veya bairu’abin Puteoli arun.
14 Eto ai dagota namei kamei Iesu ta ambotani hambuo amiga irora ke eo ai hura vahai mihimihe ereto pahuo
14 Nati’imaim baitumatumayah afa hima’am atitourih naatu hifefeyani bairi fur ta’imon ama. Imaibo aremor ana Rome atit.
15 dago ta namei kamei Rome ta iragora amina dago puvurari ke ingito puvuto market besi javo Appius ai namei kamei nei huna na puvuto hambuo amiga pambuhumihe namei kamei nei huna amo degi javo ‘Three Inns’ ai hambuto Paul na namei kamei kito tunga javotoho ue God jakeka ijie sovera ari humbuto Rome ta puvua.
15 Baitumatumayah Rome hima’am aki anan bigai hinowar basit hina Apius ahar ana efan hitit, naatu afa hina Nanawan Bar Tounu hibatabat imaim hi’iti ai merar hiyi, Paul iti sabuw i’itih ana veya God ana merar yi naatu i koufair gagamin maiyow bai.
16 Eto da Rome ta puvuo isoro ta tihi jigari embo na isoro embo vahai ikenu Paul bande nei ta humbuto simba ue mihahija.
16 Ana Rome atitit ana veya, Paul akisin ma isan ana baibasit hitin, naatu baiyowayah orot ta hiyai kaif hairi hima.
17 Eto iji 3 irae enu da Rome ta Judea embomeni okokose jage enu puvuto vahai ta horukeo Paul na ke einge ena, “Nau namei kamei na ungotenau ari mahu ungotenau ohihi ta eto puvurari eto ungotenau embomeni ta degi sapura ae rate Jerusalem da ta na humbuto Roman embo ta ingeni ta ikehere tipura ta ikehera.
17 Veya tounu ufunamaim Jew orot ukwarih etei Paul eaf hiru’ay. Eaf hiruru’ay ana veya’amaim iuwih eo, “Taitu ayu i men kafa’imo ata sabuw isah asinaf kakaf, naatu uwatanah hai binanakwar abisa hibitit aigigimimih, baise Jerusalem imaim ayu hifatumu naatu hibuwu Rome gawan umanamaim hiya’u.
18 Eto Roman embo na na taro pehana eto nau sapura jombure eto hambae eto arahata pambana uje ehera te Judea embo na jo ngahia ehere kito
18 Ayu ubar hitu bairi ao hinunutitiy au kakafin men ta hitita’ur boro ata morob, imih hikok boro hitabotaitu.
19 Rome embo okose ta degi pambasona ainge eto puvena rate na nau embomeni Rome embo okose ta tihi ta pehumba asi puvurae,
19 Baise Jew sabuw men hikok ayu hitabotaitu, imih ayu Caesar isan ai fefeyan. Iti asisinaf i men ata sabuw ubar baitih na’atube abiwa’an.
20 rate ungotena Judea embomeni na oreka embo vahai simba eagora avoeto na chain na ingeni ta pundurari avoeto ungota degi ke asi uje ehena.” ainge enu
20 Ana’an iti isan ayu kwa aifefeyan kwatan kwata’itu bairit tatao isan. Ayu hifatumu dibur ama’am anayabin i Israel sabuw orot nati biyanamaim nuhih fot tema’am isan.”
21 enana na amita degi ke einge ea, “Eto dago ahari Israel ta eto umbae eto nei Israel enda ta namei kamei na duru humbuto puvuto ae ingae eto nei no degi ta sapura ari ke ae ingae
21 Hiya’afut hio, “Aki Judea’ane men fef ta o isa abaimih, na’atube taituwat nati’ine men o asinaf isan naatu abisa isisinaf kakaf ana tur men ta na eo anowar.
22 rate embomeni tapa na no pure embomeni vahai ta degi sapura ari ke eagora avo eto dago no ke be avo ao ingesi uje ere ora.”
22 Baise aki akokok o anot i ku’o anowar, anayabin efan ta ta etei sabuw iti o a kou’ay boubun isan hio tegamigam anonowar.”
23 ainge eto iji ikena avo puvunu embo isapamane puvuto Paul ta bande ta horuketo Paul ta ke ingia eto ihote eto mumete God na embomeni amita toho siriketo humbuto enana ta King asuja amita ke avo harikena.
23 Basit Paul bairi veya hiyai naatu nati veya’amaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay. Paul ma’am ana efanamaim. Mar auman Paul busuruf God ana aiwob isan kubuna naatu eorerereb etei hinowar. Sinaftobon Moses ana ofafaramaim naatu dinab oro’orot hai turamaim sabuw botabirih Jesu dogoroh baitinin isan ma iuwih in veya re.
24 Ainge Paul na ijinu embo nei uhoho na Paul ta ke avo ke be ijio embo nei uhoho na ke sokova ke ea.
24 Sabuw afa abisa eo i hitumatum, baise sabuw afa i men hitumatum.
25 Eto Paul na Moses ta ke pepeni te peroveta ta ke avo ehekihe Iesu amo embo ta orekari embo be avo puvuna
25 Taiyuwih wanawanahimaim Paul ana tur yomanin eo isan hibusuruf hibibas ufunamaim himisir hitit hin. Paul eo, “Anun Kakafiyin i turobe uwatanah isah dinab orot Isaiah iwan eo,
26 eto Paul na ke nei einge ena, “Eto peroveta Isaiah na ungota Ohihi ta jo ngahia avoeto enana ta degi Ahihi Otohu ta ke be avo einge ena, ‘Nau embomeni ta degi pambuto ke einge ejo. Eto ungo ingito ingito mane ingesova. Eto ungo kito kito mane kesova
26 ‘Kwen sabuw iti isah kuo,
27 amita be amo ungo oje sundurari eto tihi vahaikari eto uha sapura ari ra. Eto ainge ae amo tihi na kito oje na ingito uha na hotembeto nau degi ta puvutohururoro na ungo hondate ahena.’ ainge ungota ohihi avoembo God na enu peroveta Isaiah na kajena
27 Anayabin nati sabuw fudirih i fokar.
28 eto ungo ainge iteko kogona,” ainge Paul na eto ke tutumota amo einge ena, “Ungo kogova amo God na embo oreketo humbasuja ke amo enda nei embomeni ta degi hande ore ere ingihera.” ainge enu
28 Isan imih ayu akokok kwa kwanaso’ob, God ana yawas i Ufun Sabuw isah ebiyafar naatu i boro tur hinanowar!”
29 tapa sisiketo pahue jujune ke peni vahai be mine ara ijie pambua.
29 Tur iti eo ufunamaim Jew hihamiy taiyuwih higam auman hin.
30 Eto jua heriso amita jo ta Paul na bande koro na ombuto humbuto mihinu embo na umoro puvutohuo Paul na pekari javotoho ue
30 Kwamur rou’ab tutufin Paul bar ta tutubun imaim ma naatu sabuw iyab itinamih hinan i mar etei hai merar yiy.
31 God na embomeni amita toho humbuto enana ta King asuja amita ke te Bada Iesu Keriso ta ke avo joru ae ke tapa araha ta ahe poekihahija. (Eto Iesu ta ambotani ta ke ereita irae ua.)
31 Nati’imaim ma’am men kafa’imo bir naatu men abisa ta ana ef ya’afutimih, baise God ana aiwob isan ma binan, naatu Jesu Keriso isan sabuw i’obaibiyih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.