Lucas 9
God Ta Duru Javotoho (OKV) vs AAI
1 Eto Iesu na amita ambotani 12 jage enu puvuo ahihi sasapura kurumbitie embomeni aro kondara sovera ari iketo
1 Jesu ana bai’ufununayah etei I2 eaf ayuwih hina hitit, demon kakafih nunih isan, naatu sawow yumatah ta ta bosaisiren isan fair itih, naatu eonowahih.
2 God na embomeni siriketo umbuto titi jigesuja amita ke hande ue embomeni aro kondara ikenu pambasi uo
2 Imaibo God ana aiwob binan isan naatu sawusawuwih baiyawasih isan iyafarih hitit hin.
3 enana ta degi ke einge ena, “Ungo donda nei hetu te eti savo te ‘bread’ te koro te bo heriso te mane umbuto pambasova te
3 Naatu iuwih, “A nanawan isan kwanatitit ana maramaim men sawar afa kwanabow auman kwananamih, men hafoy, tu, kabay, bay, o wanabir.
4 da vahai vahai ta pahue bande ari na ue mane evesova te bande vahai ai ta evie pure avo irae au pambuvujo
4 Kwananan sabuw iyab hina’iti a merar hinay hinabubuwi na’at, nati bar meraramaim kwanama a bowabow kwanisawar imaibo kwanatit.
5 Eto da damina ungo pekae aro kito toto pambasi ue ungota utu oniho avo torovikavo bovurou embomeni tapa koguroro pambuvujo,” ainge enu irae enu
5 Baise sabuw men a merar hinay hinabubuwi na’at, a fofob kwanarutatab nare naatu nati bar merar kwanihamiy kwanatit, baimatnuwen ana orereb na’atube.”
6 enana da ari na ue pahue embomeni ta degi duru javotoho hande ue embomeni eo kokondekea.
6 Imaibo bai’ufununayah hitit hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan tur gewasin hibinan naatu sawusawuwih hiyayawasih.
7 Eto Iesu na tapa do ena amita duru avo Israel ta gavana okose javo Herod na ingito be hotembae ena amita be amo embo nei na John vasiri te ereto ere ua ainge ijio
7 Herod, Galilee sabuw hai aiwob orot, sawar iti himamatar hai tur nonowar ana veya ana kasiy ra’at, anayabin sabuw afa hio John Baptist morobone matabir maiye,
8 embo nei na peroveta Elijah na sariketo puvuto ere ua ainge ijio embo nei na peroveta nei matu amina vasiri te ereto ere ua ainge ijio Herod na ingito
8 sabuw afa hio, Elijah marane ra’iy, sabuw afa hio, “Dinab orot ta marasika momorob i yawas maiye matabir na.”
9 be hotembae ue ke einge ena, “John matu tunga tiukitana te embo ari neite neite oi duru ere ingihona amo amuna oi ereve?” ainge eto embo avo kesi uje ena.
9 Baise Herod eo, “Ayu taiyuwu aso’ob John i ayu sikan ao hi’afuw, naatu iti orot i yait iti bowabow sinaf ana tur anonowar?” Iti na’atube eo naatu kok i orot ana yumat itinamih nuwih.
10 Eto apostero tapa egerembeto Iesu ta degi puvuto ari do ea tapa avo tirio irae enu Iesu na embo tapa toto amita apostero perekari umbuto da javo Bethsaida ta pahunu
10 Jesu ana tur abarayah himatabir hina hitit, sawar abisa’awat hisisinaf ana tur hi’owen. Naatu nawiyih hitit akisihimo hin tafaram wabin Bethsaida imaim hima.
11 Enana avo nainge ere pahua avo embo na eo ingito embo tapa ambota pambuo Iesu na kito peketo God na embomeni naingeto titi jigesuja amita ke hande ue ambure embomeni avo enu kokondekitio
11 Baise sabuw maumurih na’in Jesu au Bethsaida inan ana tur hinowar, naatu hi’ufunun hin biyan hitit. Hai merar yi God ana aiwob isan binan hinowar naatu sawusawuwih iyawasih.
12 iji vovunu Iesu ta ambotani 12 na amita degi puvuto ke einge ea, “Ungotena da peni mane da isapa ta mitera avoeto embomeni ikejo da ari na eto pambuto indari indito evore” ainge eo
12 Veya re birabirab auman bai’ufununayah 12 hin Jesu hiu, “Sabuw kwiyafarih ten bar iti yubinamaim naatu masawabar iti yubinamaim taituwah tema’am biyah bay hinanuwet hinabow hinaa, naatu efan auman hinanuwet fai hina’in, anayabin iti efan i owararin.”
13 Iesu na, “Ungona indari ikevu indore,” ainge enu enana ke einge ea, “Dagota degi ta amo ‘bread’ tapa 5 eto umo o heriso mitia te nango pambuto indari koro na umbuto embomeni erevi undurora ere?”
13 Baise Jesu iuwih, “Bay i boro kwa kwanitih hinaa.” Bai’ufununayah hiya’afut, “Rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamo efanamaim ti’inu’in. Kukokok aki anan sabuw etei’imak isah bay anatobon?”
14 ainge ea amita be amo embo tapa 5,000 mitera avoeto. Eto Iesu na embo tapa 50, 50 ainge kateke kateke ara ke enu
14 Sabuw nati’imaim hiru’ay hima tur hinonowar nah etei i 5,000 na’atube. Jesu ana bai’ufununayah iuwih, “Sabuw kwa’uwih nah 50 na’atube kou’ay tata’amaim timarir.”
15 ambotani na kateke kateke eo arumbeo
15 Bai’ufununayah Jesu eo na’atube sabuw hi’uwih himarir.
16 Iesu na ‘bread’ 5 eto umo o heriso amite aingeto umbuto titi i ta eto jigito God peketo ‘bread’ te o te jigito pereto embomeni ta ikaro indora ambotani ta degi ikenu embo ta ikeo indio
16 Imaibo Jesu rafiy fafar umat roun bow, naatu siy rou’ab bow, au mar nuw ra’at, God ana merar yi igegewasin sawar, im seseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih hi’aa.
17 oti pevitinu ambotani na indari sirivo sirikeo hambija tapa 12 amo pevitina.
17 Sabuw etei hi’aa yah iw naatu bai’ufununayah kaifet etei 12 hibow sabuw bay hi’aau turih hibihamiyen hiwan awah hikufoten.
18 Eto iji vahai Iesu embo tapa toto pambuto pari ue mitimite amita ambotani ta degi ke einge eto ingina, “Embomeni na na amunure ke eore?” ainge enu
18 Ana veya ta Jesu akisinamo ma yoyoyoban ana bai’ufununayah hina biyan hitit ibatiyih eo, “Sabuw ayu isau mi’itube’ewat teo kwanonowar?”
19 enana ke einge ea, “Embo nei uhoho na amo umo John Bapataito ari embo ke eora eto nei uhoho na umo peroveta Elijah ke eora eto nei amo peroveta matu vahai na vasiri te erari amina ere ua ainge eora,” ainge eo
19 Hiya’afut hio, “Sabuw afa teo o i John Baptist, afa teo o i Elijah, naatu afa teo o i God ana dinab oro’orot marasika himomorob i ta morobone yawas maiye na.”
20 Iesu na, “Rate ungo na na amunure ke eove?” ainge enu Peter na, “Umo Judea ta hondate ari embo Keriso God na ikari puvurarira,” ainge enu
20 Naatu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Bo kwa ayu isou mi’itube kwanotanot?” Peter iya’afut eo, “O i God ana Roubininenayan.”
21 Ingito ke avo embo ta degi mane hande ara taekitie
21 Imaibo Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owenamih.”
22 ke einge ena, “Embo ta Meni na osaga memenga kogurou Judea ta embo okokose te priests pepeni te ke pepeni kiari embopo te na uje ae eto taro ambuto iji 3 toto ehako vasiri te erasuja,” ainge eto
22 Naatu Jesu iuwih eo, “Jew hai orot gagamih, firis hai ukwarih na’atube Ofafar Bai’obaiyenayah boro Orot Natun hinakwahir, biyababan gagamin na’in nab, hina’asabun namorob, baise veya baitounin ufunamaim boro morobone namisir maiye.”
23 embo tapa ta degi ke einge ena, “embo amuna na ambo ambo asi uje aisuja amo amita ujeje tapa toto amita i atahu bouka avo koho ta tembeto iji matuainge na ambo ambo aisuja
23 Naatu etei’imak iuwih eo, “Orot yait ayu bai’ufnunu’umih nakokok na’at, taiyuwin ana yawas i nakwahir, mar etei ana onaf na’abar ayu ni’uf nunu.
24 eto embo amuna umo eonga amita vasiri oreketo umbasi uje aisuja amo amita vasiri iraesuja rate embo amuna na avoembo amita uje tapa toasuja embo amina amita vasiri oreketo umbasuja,
24 Anayabin orot yait ana yawas i taiyuwin isan eo’oharihar boro nikasiy, baise orot yait ana yawas nakwahir ayu nabi’ufnunu, ma’ama wanatowan boro natita’ur.
25 amita be amo embo na enda ta ari neite neite ue donda tapa ere uhumakara amburesuja amo amita vasiri iraesuja eto javotoho mane tambasuja.
25 Tafaram wanawanan orot ta sawar tutufin etei i bow karam, baise i taiyuwin ana yawas nabi’afiy, o hina bigegesair na’at, iti sawar bow ya ma tototo boro hinibais?
26 Eto embo amuna namote nau ke te avo kito me kogue ke nau hande ae aisuja amo Embo ta Meni na amita usasa ta eto Mamo ta usasa ta anera ototohu ga iji kombu te puvuto embo avo me kesuja.
26 Orot yait ayu isou biyan eo’ohow, naatu au tur isan biyan nao’ohow na’at, Orot Natun ana bonamanamarinamaim na’atube Tamah God ana bonamanamarinamaim naatu ana tounamatar kakafiyih auman hai bonamanamarinamaim namatabir maiye nanan ana veya, boro ibo isan biyan na’ohow.
27 Rate ungota degi ke be erena ungo embomeni eha ei miteva amo embo nei nei amo mane amburesova te mitirovo God na embo amita siriketo umbuto titi jigesuja iji avo puvurou keisova,” ainge Iesu na ena.
27 Anababatun a tur ao’owen, kwa iyab iti kwama’am boro yawas kwanama’am God ana aiwob kwana’itin.”
28 Eto ke ainge enu iji 8 ainge irae enu Iesu na pari asi Peter te James te John te ainge umbuto tiri ta bitito
28 Tur iti eo hima fur ta’imon sasawar ufunamaim, Peter, John, naatu James buwih bairi hiyen hin oyaw wan yoyoban isan.
29 pari ue mitinu Iesu ta hamo amo usasa pere unu eto amita bo na usasa peni vahai amo enda embo na bo parara ainge ari haite mane avo unu
29 Naatu hiyen hin yoyoyoban ana maramaim yumatan botabir, ana faifuw hikwes anababatun namanamar ebowabow emamarakaw na’atube.
30 peroveta heriso mamatu Moses te Elijah te
30 Nati ana maramaim naniyan meyemeye orot rou’ab, Moses, Elijah hairi hirerereb,
31 na usasa ta Iesu ga ke asi sariketo puvuto Iesu na Jerusalem ta pambuto amburesuja amita ke avo kasea
31 mar ana marakaw bonamanamarin auman hira’iy Jesu ana bowabow iti tafaramamaim baisawarin matabir maiye isan, naatu God ana kok abisa Jesu Jerusalemamaim sinaf baiturobe isan bairi hio.
32 Eto Peter te amita namei kamei te na evo titivi ena te evae mitie Iesu usasa ena avo kogue embo heriso amiga heteto mitia avo kogue
32 Peter ana ofonah bairi i nuhih bur hi’inu’in ufut iti sawar himatar, baise matah nuw himimisir auman Jesu biyanamaim bobonamanamar hi’itin naatu orot rou’ab bairi hibatabat hi’itih.
33 embo heriso avo pambasi uo Peter na ke do ano ijie einge ena, “Bada, dago ungote mitera emo javotoho avoeto horoma no vahai Elijah vahai eto Moses ta vahai ainge gerikasora,” ainge Peter na ijinu
33 Naatu orot rou’ab Jesu hibihamiy auman, Peter Jesu isan eo, “Regah igewasin aki iti ama’amamaim sis tounu ana wowab, ta o isa ta Moses isan naatu Elijah isan!” Iti na’atube eo anayabin i men so’ob abisa eo.
34 oje na puvuto ahurekitinu joru ue
34 Peter iti na’at bat eo auman sakusakuk ra’iy ana youninamaim tar sumih, naatu wanawanan hirur auman, bai’ufununayah yah birubir fafar.
35 oje jo ta ke einge ingia, “Emo nau tunga umbari meni ra. Amita ke ingivujo,” ainge enu
35 Sakukuw wanawanan God eafatait eo, Iti Orot i Ayu Natu, ayu arubin imih nao’o kwananowar.”
36 irae enu Iesu eonga mitinu kia. Eto iji amikote amo ari do kia avo embomeni ta degi ke hande ae toa.
36 Iti tur hinowar in sasawar ufunamaim Jesu akisinamo batabat hi’itin. Naatu bai’ufununayah sawar abisa nati ana veya’amaim hi’itin men yait ta ana tur hi’owen awah hibofot hima.
37 Eto evito tiri ta eto bovuo embomeni isapamane puvuto tambuo
37 Marto Jesu ana bai’ufununayah bairi hire hina oyaw an hitit, naatu nati’imaim sabuw hima’am hina biyah hitit.
38 embo vahai amina embomeni ta ugoro bagoro ta hoeto jajage eto ke einge ena, “Ate Poekari Embo, na no degi ta penunu erena, nau meni avo vahai amita osaga avo kijo,
38 Orot ta sabuw rau’ay wanawanahimaim batabat e’af eo, “Bai’obaiyenayan, abifefeyani kunuw natu ku’itin, natu ta’imon maiyow!
39 ahihi sapura na andioi gagaha ijie beto ahue ti kambuto kiroro kiroro ue pe pejigi gavineto bovuoi ahihi sapura na meni ngahia na andito egikae iji koso jigito mitima touja avoeto
39 Demon kakafih kaun teyey ana veya eororsair iwow ere erab awan fusifusin ekubar in erabirab biyan riririr ebiwa’an. Naatu iti na’atube i mar etei esisinaf men kafa’imo ebihamiyimih.
40 no ambotani na kurumbara penunu etene kurumbetera rate inono ae etei no degi ta umbuto puvena,” ainge enu
40 A bai’ufununayah ai fefeyanih, demon nuninamih auwih, baise men karam.”
41 Iesu na osaga kito embo tapa ta degi ke einge ena, “Ungo tumota ae embomeni ra. Eto ungo kiari umbava ungote iji doinge irono. Eto no meni avo nau degi ta umbuto hae,” ainge enu,
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa sabuw iti boun ana veya aur baitumatum naatu ayawas etei i hibibir. Kwanotanot ayu boro bairit manin tanama abit ana’abar? A kek kubai kuna aitin.”
42 embo na meni avo umbuto Iesu ta degi inu, ahihi sapura jo ta amina meni andinu enda ta beto ahero ahero ue ahunu Iesu na ahihi sapura isembeto kurumbenu toto pahunu meni javotoho enu umbuto mamo ta ikena.
42 Kek nan auman demon kakafin kek bai rab rouw me yan re naatu ifiruruw in hub itaiy re. Baise Jesu demon kakafin kwarar tatab nun tit kek iyawas bai tamah itin.
43 Eto embo tapa na God ta sovera kito mana mana ea. Eto mana mana ue mitio Iesu na amita ambotani ta degi ke einge ena.
43 Sabuw etei’imak God ana fair hi’itin hifofofor men kafaita. Sabuw Jesu abisa sisinaf isan, hibat hibifofofor wanawanan Jesu ana bai’ufununayah isah eo,
44 “Ungo onde jevito be ingivujo. Embo ta Meni avo umbuto embo sasapura ta ingeni ta ikasora,” ainge ena.
44 “Tain kwanarub gewas tur iti anao kwananowar. Orot Natun i boro baban hinao naatu hinab sabuw umahimaim hinayai.”
45 te ke amita be amo God na amita ambotani ingora uje ae eto ondikenu ingae eto Iesu ta degi be eto ingesi uje ea rate oju ea.
45 Baise bai’ufununayah iti tur naniyan men hibai, tur anayabin hai notamaim ibun, naatu baibatiyin tur anayabin o nowar isan hibir.
46 Eto ambotani vahai amuna embo okose aisuja amita ke avo tumo te tapa ke mine ara ijio
46 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim, yait orot gagamin isan hio hinan gamin matar.
47 Iesu na enana ta jo ta hotembari avo kito meni isapa umbuto amita engitita ikenu hetenu
47 Jesu abisa hinotanot itin, basit kek kafa’i ta bai na sisibinamaim iu bat.
48 enana ta degi ke einge ena, “Embo amuna javo nau ta meni isapa eingeko osa kageni aisuja amo namote tapa osa kageni aisuja eto na pere mane rate God Na ikari Embo amite tapa osa aisuja. Amita be amo ungo embo vahai amuna na embo tehora ke aisuja amina ungota embo okose aisuja.”
48 Imaibo iuwih, “Orot yait kek kafai iti na’atube nab ayu wabu’umaim ana merar nayiy, i ayu au merar eyiy. Naatu orot yait ayu au merar eyiy i orot yait ayu iyunu anan i ana merar eyiy. Anayabin orot yait kwa wanawanamaim wabin en kek kikimin na’atube ema’am, nati orot i gagamin.”
49 Ainge enu John na ke einge ena, “Bada, embo vahai na ahihi sasapura javo no ta kurumbitaja avo kito embo ungotenau mane embo nei ke ijie taekitara,” ainge enu
49 John misir eo, “Regah, orot ta o wabimaim demon kakafih nununih a’itin naatu a’otan. Anayabin nati orot i men it ata kou’ayomaim ema’ama.”
50 Iesu na amita degi ke einge ena, “Ari ainge amo mane taekasoa, embo nei amuna no degi ta kitoho ae amo embo no ra,” ainge ena.
50 Jesu iya’afut eo, “Men ina’otanimih, anayabin orot yait kwa isa men ebirakit i kwa isa ebatabat.”
51 Eto Iesu Utu ta bitari iji auvitinu da Jerusalem ta pambasi tunga ikena
51 Jesu au mar yen isan ana veya na kakabom auman, ana not bogaigiwas yen in au Jerusalem.
52 avoeto pambuto hehitie pambasuja degi avo sirikara ke hande ari embopo ikenu pambuto enda Samaria ta da vahai ai ta toreto Iesu puvuresuja degi sirikara ke eo
52 Naatu kob wan iyafarih hin Samaria bar merar hitit ana efan hitayabuna tanan imaim ta’in isan.
53 Iesu da Jerusalem ta pambasuja amita duru ingito uje ae eto mane dago ta da ei ta puvuresuja ainge ijie taekeo
53 Baise Samaria sabuw men ana merar hiyi hibai efan hitinimih, anayabin hiso’ob Jesu i au Jerusalem yey.
54 ingito egerembeto pambuto ambotani ta degi eo ingito James te John te na ingito Iesu ta degi ke einge ea, “Bada, nango i penunu aro Utu ta eto beto da eveketo irae aja uje ere oete?” ainge eo
54 Naatu bai’ufununayah orot rou’ab James John hairi iti na’atube hi’i’itin yah so’ar hio, “Regah, kukokok wairaf marane anao nara’iy iti sabuw nagurusih?”
55 Iesu na, “Ainge mane aisova,” enu
55 Baise Jesu tatabir hairi’ika kwararih.
56 — ausente —
56 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar ta hitit.
57 — ausente —
57 Ef hiyen hinan naiwanamaim orot ta Jesu ana tur eowen eo, “Ayu boro ani’ufnuni o menamaim kwenan boro imaim tanan.”
58 Iesu na ke einge ena, “O koropu na enda koveto enda jo ta iriuja, di na nga iketo iriuja te Embo ta Meni amita jangu indari degi avo irae ra,” ainge eto
58 Jesu orot iya’afut iu, “Haruharu hai sau tema’am, naatu mamu hai batar tema’am, baise Orot Natun mare ma biyan tubaiwa’an isan aurin efan i en.”
59 embo nei ta degi, “Na ambo ambo e,” enu ke mine einge ena, “Bada, na toao pambuto nau mama amburou avo koveto umo ambo ambo aisona,” ainge enu
59 Naatu Jesu tatabir orot ta isan eo, “Kwi’ufnunu airit tan.” Baise orot eo, “Regah akokok wan i boro inihamiyu anan tamai morob inu’in anab anan ana yai imaibo ani’ufnuni?”
60 Iesu na ke mine einge ena, “Embomeni amburari na irarako ere ora amina embo amo kovasora te umo avo pambuto God ta titi jigari ta ke avo hande ejo,” ainge enu
60 Baise Jesu orot iya’afut eo, “Murubih kwaihamiyih boro murubih taiyuwih hinaya’ih. Baise o i kwen, God ana aiwob isan kubinan.”
61 embo nei na ke einge ena, “Bada na umo ambo ambo aisona te na toau kiti pambuto nau embomeni peketo puvuto umo ambo ambo aisona,” ainge enu
61 Naatu orot ta na maiye eo, “Regah ayu i boro o ani’ufnuni, baise wan i boro anan hinai tamai naatu taitu tuwai’inah anao tuturih.”
62 Iesu na ke einge ena, “Embo na i jasi ue overeki tahereki ue jasuja amo God ta titi jigari ai ta torari haite manera,” ainge ena.
62 Jesu iya’afut iu, “Orot yait busuruf ana me bifufubiy, naatu misir maiye bat au’uf enunutabitabir, God ana aiwobomaim boro men karam nabow.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.