Romanos 11
Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI
1 Axka ne nitlajtlani: ¿Kox mixevis in toYejwatzi yokinkah in israelitas tlen iaxkavah? ¡Pos amo! Porke ne noijki niisraelita, nivalajtok de Abraham iva nipovi familia de Benjamín.
1 Ayu kwa abibatiyi: Kwanotanot Israel sabuw God kwahirih? Aiyabin! Ayu i Israel orot, Abraham ana rara’ane atufuw naatu au durun i Benjamin.
2 In toYejwatzi amo kinsekankui in israelitas tlen yi wejkika okinpejpenki. ¿Amo inkimatih tlen kijtova in Tiotlajkuiloli de yen Elías ijkuak okinteilvi in israelitas iyakapan toYejwatzi? Okijto:
2 God ana sabuw marasika nowanamih rurubinih men kwahirihimih. Buk wanawanan efan ta’amaim Elijah Israel sabuw isah gam God iu kwanotanot?
3 “NoTeko, yokinmixpolojkeh motiotenejmachtijkavah, iva yokinxitinijkeh moartalvah. Sa ne onimoka iva noijki kinekih nechixpoloskeh.”
3 “Regah ifefeyan eo, “Regah a dinab orot etei hirouw himorob sawar, naatu a sibor hai gemogem i etei hikwayam hihururuw hire, ayu akisu’umo kutatabuw ama’am. Naatu boun i tesisinaftobon ayu hinarabu ana morobomih.”
4 Pero toYejwatzi okinankili: “Yonikinmoxelili chikome mil tlakah tlen amo keman motlankuaketzah iyakapan dios tlamachivali Baal.”
4 Baise God Elijah iya’afut eo, “Ayu au bai’ufununayah sabuw etei seven thousand iyab Baal men hikwakwafir i tema’am.”
5 Noijki ijkó panolo axka, omokajkeh sa kana keskimeh israelitas tlen toYejwatzi okinpejpenki ika iiknomachilis.
5 Ef i nati ta’imon boun emamatar. Sabuw matanta’amo iyab God ana manaw ana kabeberamaim rurubinih i tema’am.
6 Iva tla toYejwatzi okinpejpenki ika iiknomachilis, tonses amo okinpejpenki por okichijkeh itla tlen kuali. Porke tla ijkó oyeskia, tonses iiknomachilis in toYejwatzi ayakmo oyeskia iknomachilistli.
6 I ana roubinen i manaw kabeber tafanamaim bat esisinaf. Men sabuw hai bowabowamaim. Anayabin God ana roubinen sabuw hai bowabowamaim na’itin narurubiniyih na’at, nati manaw kabeber i yabin en.
7 Ijkó pues, tlen opanolok yen nin: in israelitas amo okajsikeh in tlakamelajkayotl tlen yejvah okitemovayah. San yejvan tlen kana keskimeh omokajkeh tlen toYejwatzi okinpejpenki yejvah kema okajsikeh. Tlen oksekimeh oyoltlakuavakeh,
7 Ana itinin nati isan, Israel sabuw abisa isan hinot hinunuwet men hitita’urimih, baise sabuw matan ta God rurubinihiwat hinunuwih hitita’ur. Sabuw turin God ea’afih tainih gogor naatu dogoroh fokar.
8 kemi kijtova in Tiotlajkuiloli: “In toYejwatzi okintzakuili intlayejyekol. Okintzakuili inmixtololovah para amo ma tlachiakah, iva okintzakuili innakasvah para amo ma tlakakikah, iva asta axka ijkó nik kateh.”
8 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
9 David noijki kijtova:
9 Naatu David eo na’atube,
10 Ma ixpoyavikah iva ayakmo ma tlachiakah,
10 Matah kubofafar, saise men hinanuw,
11 Axka ne nitlajtlani: ¿In israelitas omotepotlamijkeh iva ovetzkeh para ayakmo keman mevaskeh? ¡Pos amo! Yejvah komo amo otlavelkakeh, axka tlen amo judiojtih velih momakixtiah, para ijkó tlen israelitas ma chavatikah.
11 Abibatiy maiye. Israel sabuw ah rusukun hire’er boro na’atuka hina’in? En anababatun! Baise boro hinamisir maiye. Anayabin i hai ra’iyemaim ef botawiy yawas gewasin na Ufun Sabuw hibai, isan imih Israel sabuw isah tibibobowen.
12 Iva tla in israelitas por amo otlavelkakeh iva tlen yejvah okimopolilijkeh yejón okinvalikili miek tlatiochivalistli nochtin tlen oksekimeh tlaltikpaktlakah, kenik amo ma yeto okachi wei tlatiochivalistli ijkuak nochtin israelitas yi yeskeh kemi toYejwatzi kineki ma yekah.
12 Jew sabuw hai kakafihimaim baigegewasin gagamin tit tafaram etei ebaib. Naatu i ayubih ana kasiyomaim Ufun Sabuw baigegewasin gagamin na’in suware tebaib. Imih Israel sabuw moumurih na’in hinarur ana veya baigegewasin i boro gagamin na’in hinab.
13 Nikpia se tlajtoli tlen nikneki nimechilvis imejvah tlen amo injudiojtih. In toYejwatzi onechtitlanki inmonavak tlen amo injudiojtih, iva ne nikitta sa tlawel wei kijtosneki nin tekitl tlen Ye onechmakak.
13 Boun i kwa Ufun Sabuw isa ao. Ayu iti na’atube kwa Ufun Sabuw a tur abarayan ana ma’am, ayu iti bowabow wanawananamaim boro anasinaftobon anabow gewas.
14 Nikchia ika yejón nojudiojiknivah ma chavatikah de imejvah, para ijkó velis nikinpalevis ma momakixtikah sekimeh de yejvah.
14 Saise imaim anotanot au sabuw Jew hita’it ra’ahu hinanugigir ibo hinan yawas hinab.
15 Tla ijkuak toYejwatzi okinsekankuik in israelitas, omochi ke tlen oksekimeh tlaltikpaktlakah ma velikah ma moyektlalikah ivan toYejwatzi, tonses ¡san xikyejyekokah kenomi yetos ijkuak toYejwatzi kinselis in israelitas! Mochivas ke tlen axka kateh kemi miktokeh kipiaskeh nemilistli para semijkak.
15 Anayabin Jew sabuw kouh God hibitinimaim, tafaram wanawanan sabuw God ana rakit hima’am botabirih hina bairi hitounuw. Imih God sabuw bairi tibitounuw ana veya, ana itinin i sabuw murumurubih bow na yawas ebitih maiye na’atube.
16 Tla tlen achto pan tlen se kichiva ika tixtli tlatemaktili inavak toYejwatzi, kijtosneki in okseki tixtli noijki tlatemaktili. Iva tla inelvayo se kuavitl tlatemaktili inavak toYejwatzi, kijtosneki imamayovah noijki tlatemaktiltih.
16 Rafiy kafuf imasib reban sibor kuyayara’ah, kafuf tutufin etei i kakafiyin matar, naatu ai wairoron turin God ana sibor inabitin na’at, famefamen auman i nowan himatar.
17 Sekimeh de imamayovah in olivojkuavitl tlen kuali, okintekilijkeh. Iva te ompa omitzsalojkeh kemi se tlamamayotl de kuavtla olivojkuavitl. Axka te tipovi itech inelvayo iva tikselia nemilistli de yen kuali olivojkuavitl.
17 Kwa Ufun Sabuw a’itinin i kutor olive famefamen na’atube. Baise hi’afuw umatanum olive famenamaim hituwituw hikuboubunih hiyen, imih boun kwa i Jew sabuw hai yasisir turin kwabai kwabiyasisir.
18 Pero amo ximoweineki, amo xikyejyeko ke te okachi tikuali ke nekateh tlamamayomeh tlen okintekeh. Tla ijkó tikchivas, xikilnamiki ke amo te tikmakatok nemilistli in nelvatl, sino yen nelvatl mitzmakatok nemilistli in te.
18 Isan imih sabuw nati ai famehibe hi’afuw hire’ere men kwananuw furuwih kwani’o’orotomih. Anayabin kwa i ai famefamen, naatu ai famen ana fair i ai anane ana fair ebaib.
19 Mixevia tikijtos: “Weno, pero nekateh tlamamayomeh okintekeh para ovelik ne ompa onechsalojkeh.”
19 Kwa boro iti na’atube kwanao, “Ai famen hi’afuw hisaroun, imih ayu boro i ana efanin anab hinitutuwu.”
20 Yejón yi neli. Nekateh tlamamayomeh okintekeh porke amo okipixkeh tlaneltokalistli iva te ompa tika porke tikpia tlaneltokalistli. Tonses amo ximoweineki, sino yej xikpia mavilistli.
20 Nati i turobe. Nati sabuw ai famehibe hi’afuw hibisaroun, anayabin men hitumatum, kwa i kwaitumatum imih kwana hai efan kwabai. Baise nati isan men kwanio’oro’ot.
21 Porke tla toYejwatzi amo okinmiknomatki tlen mero tlamamayomeh, te noijki amo mitziknomatis.
21 Anayabin Jew sabuw i ai famen anababatun men yawananih, baise e’afuw isaroun, imih kwa auman boro men nayawanan nihamiy kwanama’amih.
22 Xikitta pues, ke in toYejwatzi sa ik panova tlakamela, maski noijki tetlajyoviltiani. Tetlajyoviltiani para invan tlen ayakmo tlaneltokah inavak iva sa ik panova tlakamela para ivan te. Pero moneki tinemis nochipa kemi Ye kineki para velis yetos tlakamela mova, iva tla amo, te noijki mitztekis de itech olivojkuavitl.
22 Imih God ana kabeber naatu ana yaso’ar hairi kwana’itin. Sabuw iyab kakafin sinafuyah God nati sabuw isah i yan esoso’ar, baise kwa isa i ekakabeber. Naatu i ana kabeberamaim kwanama’am na’at i mar etei ana gewasin kwanama. Baise men imaim kwanama’am kwa i boro na’afuw nabosairi kwanatit.
23 Tla in israelitas kipatlaskeh iva oksejpa tlaneltokaskeh, in toYejwatzi oksé welta kinsalos. Porke toYejwatzi kipia velitilistli para oksé welta kinsalos.
23 Sabuw nati hinamatabir maiye hinabusuruf God hinabitumitum, boro nabow hai efanamaim naya. Anayabin God ana fair ema’am karam boro nasinaf.
24 Tla te, tlen de kuavtla tiolivojkuavitl, omitztekeh iva omitzsalojkeh itech olivojkuavitl tlen kuali tlen amo itech otipovia, ¿kenik amo okachi ma veli ma kinsalokah oksé welta tlen mero tlamamayomeh itech inmolivojkuavyo?
24 Kwa Ufun Sabuw, kwa i kaiyar olive famen na’atube kwama’am hi’afuw kwana umatanum olive famenamih hitutuwi. Naatu Jew sabuw i umatanum olive na’atube. Isan imih God karam ai famefamen anababatun hitagagagir ti’inu’in boro nabow nitutuwen maiye.
25 Noknivah, nikneki xikmatikah nin tlamantli tlen achto amika okimatia, para amo ximoweinekikah ke imejvah nochi inkimatih. Sekimeh israelitas oyoltlakuavakeh, iva ijkó yeskeh asta kan ma ajsikah nochtin tlen amo judiojtih tlen kipia de tlaneltokaskeh.
25 Ayu akokok iti tur ana kirikirifot i kwanaso’ob gewas, saise men kwa akis not wairafih kwanarouw kwana’omih. Israel sabuw afa dogoroh i fokar, imih boro nati na’atube hinama nanan Ufun Sabuw runamih hio ana fofonin hinan hinarun.
26 Iva satepa de yejón, in toYejwatzi kinmakixtis nochtin israelitas. Kemi kijtova in Tiotlajkuiloli:
26 Ef iti na’atube namatar saise Israel sabuw etei boro niyawasih, Buk Atamaninamaim iti na’atube eo.
27 Yen nin moyekkavalistli tlen nikchivas invah,
27 “Naatu
28 Axka, in toYejwatzi kinmita in israelitas kemi oyeskia invah motlavelita. Pero ijkó kichiva porke imechkavilia imejvah xikneltokakah in yankuik kuali tlajtoli. Pero toYejwatzi ok kintlasojtla, porke Ye okinpejpenki tlen yi wejkika inkojkolvah.
28 Israel sabuw hina God ana rakit na’atube himatar, saise Tur Gewasin kwa Ufun Sabuw isa tan. Baise Israel i God ana rourubinen sabuw, imih God ebiyabuwih anayabin uwahinah oro’orot wabih gagamin.
29 Porke tlen toYejwatzi kitetliokolia, ayakmo semi kitekixtilia, iva tlen kinnotza amo semi kinmilkava.
29 God men kafa’imo siwar bitih umahimaim bosair naatu ana sabuw rurubinih isah nuhin burumih.
30 Achto, imejvah tlen amo injudiojtih, amo onkivelkakiah in toYejwatzi. Pero komo axka in israelitas amo kinekih kivelkakiskeh, in toYejwatzi imechiknomati imejvah.
30 Baise kwa Ufun Sabuw marasika God fanan kwasair, baise boun ana kabeber i’obaiyi kwa’i’itin, anayabin Israel sabuw fanan hisair.
31 Axka yejvah amo tlavelkakih iva imejvah inkiseliah iknomatilistli, pero ijkó panolo para ke se tonali yejvah noijki ma kiselikah iiknomatilis in toYejwatzi.
31 Naatu ef i ta’imon, kabeber nati kwakwabaib i boun Jews sabuw auman God i’obaiyih ti’i’itin.
32 In toYejwatzi okichi kemi oyeskia okintzakki nochtin tlaltikpaktlakah por amo tlavelkakeh, iva ijkó okichi para velis kinmiknomatis nochtin.
32 Anayabin sabuw etei hibifanasair isan God ibasit hifanasair, saise hai fanasairane etei’imak takabibirih.
33 ¡Sa panova wei itlamatilis iva iajsikamatilis in toYejwatzi! Amika veli kajsikamati ijkuak itla kijtova kichivas, nion amika veli kajsikamati tlen Ye kichiva.
33 Yowe! abifofofor men kafaita,
34 Kemi kijtova in Tiotlajkuiloli: “¿Akin kixmati itlayejyekol in Dios? ¿Akin velis kitlayejyekolis para kimatis tlán kichivas?
34 O yait Regah ana not iso’ob?
35 ¿Akin achto itla okimakak in Dios para satepa ma kikopili?”
35 O yait God a sawar itin,
36 Porke nochi tlamantli vitz de toYejwatzi Dios, iva nochi tlen onka, onka por Ye iva para Ye. Ma tikweijkachivakah toYejwatzi para semijkak. Ijkó ma yeto.
36 Anayabin sawar tutufin etei hai an i God,
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.