1 Coríntios 15
Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI
1 Axka, noknivah, nikneki nimechilnamiktis in yankuik kuali tlajtoli tlen ne onimechtlapovi. Imejvah onkiselijkeh ika pakilistli iva asta axka itech inmoyekketokeh.
1 Taitu, boun i akokok tur gewasin abinan kwanowar, imaim yawas kwabai, naatu imaim kwabatabatkikin isan nuhi akukusib.
2 Iva tla imejvah inkivelkaktoskeh yejón yankuik kuali tlajtoli tlen ne onimechtlapovi, yi neli inmomakixtiskeh. Pero tla amo, san por tekitl onkineltokakeh.
2 Iti tur gewasinamaim kwa iyawasi, imih tur abinan kwanonowar kwanabubukikin, baise men kwanabubukikin kwa a baitumatum boro nan yabin en namatar.
3 Ne onikseli se tlamachtili tlen okachi wei kijtosneki iva ne onimechpanoltili: ke Cristo oixpolivik por yen totlajtlakol, ijkó kemi kijtova in Tiotlajkuiloli.
3 Ayu abisa abaib i kwa isa aya’abun, naatu nati tur ana’an gagamin i iti, Keriso it ata bowabow kakafin isan morob, Bukamaim eo na’atube.
4 Okitookakeh, iva ipan eyi tonali omoyoliti, ijkó kemi kijtova in Tiotlajkuiloli.
4 Hibai hin hubemaim hiyai, veya tounu ufunamaim misir maiye, Bukamaim eo na’atube.
5 Okimonextili in Pedro, iva satepa okinmonextili tlen majtlaktli ivan ome tiotlatitlaniltih.
5 Peter isan irerereb, imaibo tur abarayah nah 12 isah irerereb.
6 Satepa okinmonextili okachi de makuili siento toknivah tlaneltokakeh ijkuak oololitokah. Miekeh de yejvah ok onkateh, iva sekimeh yoixpolikeh.
6 Nati ufunamaim veya ta’imon wanawanan ana bai’ufununayah etei 500 tafanamaim auman isah irerereb, moumurih na’in i boun yawasih tema’am baise afa i himorob.
7 Satepa okimonextili in Jacobo, iva satepa okinmonextili nochtin tiotlatitlaniltih.
7 Nati ufunamaim James isan irerereb, imaibo ana tur abarayah etei isah irerereb.
8 Iva satepa de nochtin, ne noijki onechmonextili, kemi se konetl tlen oneski ijkuak yopanok tonali.
8 Uftoro’ot ayu atufuw kokobeya na’atube ama’am isou irerereb.
9 Ne okachi nitzikitzi de nochtin tlen oksekimeh tiotlatitlaniltih, iva nion amo notech povi ma nechnotzakah nitiotlatitlanili, porke ne fiero onikintokti in tlaneltokakeh de toYejwatzi.
9 Ayu i tur abarayah etei babahimaim imih ayu i men boro tur abarayan hinarouw hinao, anayabin God ana ekaleisia ai nununih arouw ai’a’akirih.
10 Pero por yen iiknomachilis in toYejwatzi axka ne nitiotlatitlanili. Iva iiknomachilis tlen onechmakak amo san tekitl, porke ne yonitekipano okachi ke nochtin tlen oksekimeh tiotlatitlaniltih. Maski yi neli mach ne onitekipano sino yen iiknomachilis in toYejwatzi tlen kajki nova.
10 Baise God ana manaw ana kabeberamaim ayu tur abarayan amatar, naatu manaw kabeber ayu bitu i men yabin en, baise bowabow gagamin na’in abow, tur abarayah etei ana tabirih, men ayu au fairamaim abowabowamih, baise God ana manaw ana kabeber ayu wanawana’umaim ma ebowabow.
11 Pero amo kipia tlen kittas tla ne nitetlapovia o tla tetlapoviah tlen oksekimeh tiotlatitlaniltih, tlen kipia tlen kittas yen tinochtin titetlapoviah de yejón yankuik kuali tlajtoli tlen imejvah yonkineltokakeh.
11 Isan imih i tibibinan naatu ayu abibinan ana itinin i men ta’amih, baise ana’an gagamin i abisa abibinan i kwa kwaitumatum.
12 Axka pues, tla titetlapoviah nik omoyoliti in Cristo, tonses, ¿kenik sekimeh de imejvah kijtovah ke amo velis moyolitiskeh in mikameh?
12 Boun aki abibinan ai tur i Keriso morobone mimisir isan ao’o, baise mi’itube’emih kwa afa kwao moroboyah boro men hinayawas maiye hinamisir?
13 Porke tla in mikameh amo velis moyolitiskeh, tonses Cristo noijki amo omoyoliti.
13 Morobone misir maiye men nama’am na’at, ana itinin Keriso morobone men misir maiye’emih.
14 Iva tla Cristo amo omoyoliti, tonses amitla ipati tlen tejvah titetlapoviah, iva inmotlaneltokalis noijki amitla ipati.
14 Naatu Keriso morobone men tamimisir maiye na’at, aki ai binan i yabin en, naatu kwa Keriso kwabitumitum auman i yabin en.
15 Tla ijkó oyeskia, tonses otieskiah kemi titekajkayajkeh ika tlen titetlapoviah de toYejwatzi, porke tikijtovah nik in Ye okiyoliti in Cristo. Tla yi neli oyeskia amo velis moyolitiskeh in mikameh, tonses noijki mach neli ke toYejwatzi okiyoliti in Cristo.
15 Naatu murumurubih men hinamimisir maiye na’at, aki i God isan abifufuwen. Anayabin Keriso morobone God baiyawasin arouw ao, naatu moroboyah morobone men hinamimisir maiye na’at, nati ebiturobe, God Keriso morobone men iyawas maiye misirimih.
16 Porke tla in mikameh amo velis moyolitiskeh, tonses nion Cristo amo omoyoliti.
16 Morobone misir maiye men nama’am na’at, Keriso morobone men misir maiye.
17 Iva tla Cristo amo omoyoliti, tonses inmotlaneltokalis amitla ipati, iva kijtosneki ok inkateh itech tlajtlakoli.
17 Naatu Keriso morobone men tamimisir na’at, kwa a baitumatum i yabin en, naatu kwa i boro’ika bowabow kakafin tafatumi kwatama’ama.
18 Iva tla ijkó oyeskia, tos tlen otlaneltokakeh inavak Cristo iva yoixpolikeh, yi neli omopolojkeh.
18 Naatu iban maiye sabuw iyab Keriso wabinamaim himomorob ana itinin i hikasiy na’atube.
19 Tla tonechialis inavak Cristo oyeskia san para itech nin nemilistli, tos de nochtin tlaltikpaktlakah tejvah okachi otiktemakaskiah lástima.
19 Keriso wanawananamaim yawas tabai nuhit fot tama’am. Baise ata yawas i iti tafaram akisin isan tanama tananotanot na’at. It i tafaram wananwanan ana gonenet sabuw tamatar.
20 Pero Cristo yi neli omoyoliti, iva yen achto omoyoliti de nochtin tlen satepa moyolitiskeh.
20 Baise turobe Keriso i anababatun morobone misir maiye, God ana sabuw iyab himomorob wanawanahimaim Keriso i wan morobone misir.
21 Ijkó kemi in mikilistli ovala por yen tlen okichi se tlakatl, axka noijki in moyolitilistli ovala por yen tlen okichi in oksé tlakatl.
21 Anayabin orot ta’imon ana sinafumaim morob matar, imih orot ta’imon ana sinafumaim morobone misir maiye matar.
22 Ijkó kemi itech Adán tinochtin tiixpolivih, ijkó noijki itech Cristo tinochtin timoyolitiskeh.
22 Sabuw etei tamomorob, anayabin Adam ana rara, naatu morobone boro tanamisir maiye anayabin Keriso yawasin ema’am.
23 Pero sesejsenmeh kintokarojtias moyolitiskeh: achto yen Cristo, iva satepa ijkuak Ye valmuikas, moyolitiskeh tlen otlaneltokakeh inavak.
23 Baise morobone tanamimisir maiye, i boro koumutufuren inu’in na’atube hinabusuruf, wantoro’ot boro Keriso namisir, naatu nanan ana veya sabuw iyab Keriso nowan boro hinamisir.
24 Para ompa, tlamis in tlaltikpaktli, ijkuak Cristo kintlanilis nochtin tlen tlatlanavatijkeh, nochtin tlen kipiah tlanavatijkayotl iva nochtin tlen kipiah velitilistli. Iva ijkuakó Cristo kitemaktis itlanavatijkayo inavak toTajtzin Dios.
24 Imaibo mar yomanin nan natit, tafaram hai bonawiyenenayah, hai aiwob, hai kaifenayah etei hai fair tutufin Keriso nagugurus ufunamaim, aiwob nab Tamah God nitin.
25 Porke Cristo kipia tlen tlanavatis asta ijkuak nochtin tlen kitlavelitah ma kintlali itlampa ikxivah.
25 Naatu Keriso i boro ni’aiwob nanan ana rakit sabuw etei nabow nan an babanamaim nawastanen.
26 Iva sa ik tlamis mokavati sa se tetlavelitak tlen Cristo kipopolos, kijtosneki yen mikilistli.
26 Naatu uftoro’ot i sawar wabin Morob it ata rakit gagamin boro nagurus nitaiy nare.
27 Porke toYejwatzi okitlali imak in Cristo nochi tlamantli para ma kinavati. Ijkuak kijtova nochi, amo kijtosneki ke asta ivan toYejwatzi noijki kinavatiskeh, porke yen toYejwatzi okitlali imak in Cristo nochi tlamantli para ma kinavati.
27 Anayabin Buk Atamaninamaim eo, “Sawar etei boro nabow an babanamaim naya.” Iti tur Sawar etei an babanamaim yara’iyen rouw eo, i rerereb yan, God men i auman bobar eomih, anayabin God sawar etei boro Keriso ana fair babanamaim naya.
28 Iva ijkuak Cristo, tlen teKone de Dios, yi kipias nochi tlamantli imak, ijkuakó inevia motlalis imak toYejwatzi, porke yen okitlali imak nochi tlamantli para ma kinavati. Iva ijkó toYejwatzi yen ma yeto nochi itech nochi tlamantli.
28 Sawar hinabow hinan God Natun babanamaim hinaya’ay ufunamaim, Jesu boro Tamah God ana fair babanamaim namare, anayabin sawar etei God bow Natun babanamaim ya, naatu God boro sawar tutufin etei ni’ukwarin ana sabuw etei isah.
29 Tla in mikameh amo moyolitiskeh, ¿tonses tleka sekimeh mobautisarovah inpatka tlen yoixpolikeh, iva kiyejyekovah ijkó velis kinmakixtiskeh? Tla yi neli in mikameh amo moyolitiskeh, ¿tlán para mobautisarovah por yejvah?
29 Naatu morobone misir maiye en na’at, sabuw iyab moroboyah efanih bapataito hibaib boro abistan hinasinaf? Naatu morobone misir maiye en na’at, aisim sabuw moroboyah efanih taih tuwah hina bapataito tebaib?
30 Iva tejvah, ¿tlán para tiktlaliah nochipa itenko mikilistli in tonemilis?
30 Naatu it auman aisim ata yawas takwahir tatit veya matan tayi tabowabow?
31 Nikneki xikmatikah ke momostla nika itenko mikilistli. Noknivah, nin tlen nimechilvia yi neli, ijkó kemi noijki yi neli nikpia pakilistli por imejvah kemi intlaneltokakeh inavak toTeko Jesucristo.
31 Taitu ayu i mar etei morob ana efanamaim ama’am. Anayabin sawar abisa Keriso kwa isa sisinaf imaim ayu kura’ara’ahu iti tur akukurerereb.
32 Kan siudad de Éfeso miekeh nopan oyajkeh kemi yolkameh tekuanimeh. Pero tla amo moyolitiskeh in mikameh, tonses, ¿tlán oniktlanki? Okachi kuali ma tikchivakah kemi sekimeh kijtovah: “Ma titlakuakah iva ma tikonikah, porke mostla viptla tiixpoliviskeh.”
32 Morob ufunamaim yawas men tama’am, aisim ayu iti Ephesus hai sigarafor bairi atiyow? Abisa ana gewasin boro anab? Morobone misir maiye en na’at.
33 Amo ma imechkajkayavakah. Yompa kemi kijtova in tlajtoli: “Tlen teyayakankeh itech tlen amo kuali kinkuapah amo kualmeh tlen kinekih moyeknejnemitiskeh itech innemilis.”
33 Men sabuw hinifufuwi a not hinakwaris. “A ofonah kakafih boro ayawas gewasin hinagurus.”
34 Kuali xikyejyekokah tlen inkichivah, iva ayakmo xitlajtlakolchivakah. Porke sekimeh de imejvah amo kixmatih in toYejwatzi. Ijkí nimechilvia para xipinavakah.
34 Ukwar kwanabotawiy gewas, ef kakafih kwasisinaf kwanihamiyen, anayabin kwa afa God men kwaso’ob, iti ao, saise kwa biya hina’ohow.
35 Pero íkka velis tlajtlanis: “¿Kenik moyolitiskeh in mikameh? ¿Tlán kuerpo kipiaskeh?”
35 Sabuw afa boro hinibatiy hinao, “Moroboyah boro mi’itube hinamisir maiye? Naatu hina mimisir biyah ana itinin boro mi’itube hinab?”
36 ¡Yi neli tonto tlen ijkó tlajtlanis! Porke ijkuak tiktookah itla semiya, achto miki iva satepa moyolitia.
36 Taitu, kwabikoko’aw, ub me yanamaim kutatanum boro men saife nakuboun nayenamih, baise wantoro’ot i boro namorob nare, imaibo nakuboun nayen.
37 Iva tlen tiktookah amo yen tlatoktli, sino yen semiya, velis yetos de trigo o noso de itla oksé semiya.
37 Naatu sanabey ub o ub afa kutatanum i men biyan tutufin kwatatanumimih, baise ro’on, sanabey ro’on o ub ta ro’on.
38 Iva toYejwatzi kimaka ikuerpo kemi Ye kimonekiltia. De kada se tlamantli semiya moskaltia se tlatoktli ok tlamantli ke oksekimeh.
38 God ub ta’ita’imon biyah hai itinin ta ta i ana kokomaim ya, naatu ub ta’ita’imon biyah anababatun itih.
39 Amo nochtin kuerpojtih san se tlamanmeh. In tlaltikpaktlakah kipiah se tlamantli inkuerpo, iva in yolkameh kipiah oksé tlamantli inkuerpo. Noijki in totomeh ivan michimeh kipiah tlatlamantli inkuerpo.
39 Naatu sawar tafaramamaim biyah finimih auman hai itinin i men ta’imon, biyah i ta ta, orot babin biyah ana itinin ta, haru for biyah ana itinin ta, mamu hai itinin i ta naatu siy i hai itinin ta.
40 Noijki kateh kuerpojtih tlen de ilvikak iva kuerpojtih tlen de nin tlaltikpaktli. Pero se tlamantli nik kualtzitzintih in kuerpojtih tlen de ilvikak iva oksé tlamantli nik kualtzitzintih in kuerpojtih tlen de nin tlaltikpaktli.
40 Naatu mar ana biyan itinin ibo ta, na’atube tafaram biyan itinin ibo ta. Baise biyat no mar nowan ana bonamanamarin itinin ibo ta, naatu biyat tafaram nowan ana bonamanamarin ibo itinin ta.
41 In tonali se tlamantli nik petlani, in metzi oksé tlamantli nik petlani, iva in sitlalimeh oksé tlamantli nik petlanih. Iva kada se sitlali tlatlamantli nik petlani.
41 Veya ibo ana bonamanamarin itinin ta, sumar ibo ana bonamanamarin itinin ta, naatu daman ibo hai bonamanamarin itinin ta, baise daman wanawanahimaim ta’ita’imoh ibo hai bonamanamarin ta ta.
42 Ijkó noijki panolos ijkuak moyolitiskeh in mikameh. Motooka se kuerpo tlen palani, pero moyolitis se kuerpo tlen amo semi palanis.
42 Baise Moroboyah hinamimisir maiye ana itinin i boro nati na’atube, biyat morob hubemaim tayayare ana veya biyat i emasamas, baise morobone namimisir ufunamaim boro nama wanatowan.
43 Motooka se kuerpo tlen fiero motta, pero moyolitis se kuerpo tlen kualtzi mottas. Motooka se kuerpo tlen amo chikavak, pero moyolitis se kuerpo tlen chikavak.
43 Biyat hubemaim tayayare itinin i kakafin, naatu siba’u’un, baise emimisir ana veya itinin i gewasin naatu fairin.
44 Motooka se kuerpo tlen de nin tlaltikpaktli, pero moyolitis ika se kuerpo tlen de ilvikak. Pos ijkó kemi onkateh kuerpojtih tlen de nin tlaltikpaktli, ijkó noijki onkateh kuerpojtih tlen de ilvikak.
44 Biyat tayayare i tafaram nowan, baise emimisir i mar biyan.
45 Noijki in Tiotlajkuiloli ijkí kijtova: “Adán yen oyá tlen achto tlakatl iva toYejwatzi okimakak nemilistli ijkuak okichi.” Pero in Adán tlen satepa ovala, kijtosneki yen Cristo, ye se ijyotzintli tlen kitemaka nemilistli.
45 Buk Atamaninamaim hikirum hio na’atube, “Orot wantoro’ot wabin Adam i biyan ana yawas bai,” baise Adam bairou’abin nan i ayubit ana yawas wanatowanin baitit isan na.
46 Amo achto omochi in kuerpo tlen de ilvikak, sino achto omochi tlen de nin tlaltikpaktli, iva satepa mochivas tlen de ilvikak.
46 Orot ayubit ana yawas auman ma’am i men mat na, baise orot biyat ana yawasamaim ma’am i mat na, imaibo orot ayubit ana yawasamaim ma’am na.
47 Tlen achto tlakatl okichijkeh ika tlali de nin tlaltikpaktli. Iva in tlakatl tlen satepa ovala, kijtosneki yen toTeko, in Ye ovala de ilvikak.
47 Orot wantoro’ot Adam i me nowan fofobane matar, baise Adam bairou’abin i marane ra’iy.
48 Tlen povih itech tlaltikpaktli kateh kemi in tlakatl tlen okichijkeh de tlali, pero tlen povih ilvikak kateh kemi tlen ovala de ilvikak.
48 Sabuw iyab me nowan biyah i orot me’emaim ma’am biyan na’atube, sabuw iyab mar nowan biyah i orot marane rara’iy biyan na’atube.
49 Iva ijkó kemi tikpiah totlachialis kemi neká tlakatl tlen okichijkeh de tlali, ijkó noijki tikpiaskeh totlachialis kemi tlen ovala de ilvikak.
49 Tafaram orot ana ana itinin tabaib na’atube, mar ana orot nanan ana itinin boro tanab.
50 Noknivah, nikneki nimechilvis, ke tonakayo ivan toesso amo velis kalakiskeh kan Dios tlanavatia. Tlen ijtlakavi amo velis povis ivan tlen amo keman ijtlakavi.
50 Taitu, abisa ao au yabin i iti, biyat, naatu finimit men karam boro God ana aiwobomaim narun, anayabin biyat i boro namorob namas, imih men karam boro wanatowan ma’am ana efanamaim narun.
51 Nikneki nimechilvis se tlamantli tlen achto amika okimatia: Amo tinochtin tiixpoliviskeh, pero tinochtin timopatlaskeh de tokuerpo.
51 Tain kwanarub gewas, iti tur buriburin anao kwananowar, it etei boro men tanamorobomih, baise ata itinin boro nabotabir bonamanamarin namatar
52 Yejón panolos san totoka kemi ijkuak tikintlapovah iva tikintzakuah toixtololovah, ijkuak sa ik tlami kipitzaskeh in tlapitzali. Porke ijkuak kipitzaskeh in tlapitzali, in mikameh moyolitiskeh iva amo ok semi mikiskeh. Iva tejvah, tlen ok tiyolitoskeh, timopatlaskeh de tokuerpo.
52 tour natut ana veya namanamar ebowabow na’atube, tanimatanubamo biyat nabotabir. Anayabin tour natut ana veya murumurubih etei boro biyah fairin hinamisir, naatu biyah ana itinin boro nabotabir.
53 Porke in tokuerpo tlen palani, kipia tlen mopatlas ika tlen amo semi palani. Iva in tokuerpo tlen miki, kipia tlen mopatlas ika tlen amo semi miki.
53 Biyat iti morob emasamas boro nabotabir biyat fairin wanatowan ma’ama’anin namatar.
54 Iva ijkuak tlen ijtlakavi mopatlas ika tlen amo semi ijtlakavi, iva ijkuak tlen miki mopatlas ika tlen amo semi miki, ijkuakó mochivas tlen kijtova in Tiotlajkuiloli: “In mikilistli yokixpolojkeh, yokitlanilijkeh.
54 Biyat iti boun tama’am boro namorob naatu namas, baise morob ufunamaim biyat boro nabotabir nan wanatowan ma’ama ana biyan nab. Imaibo Buk Atamaninamaim hikirum boro nan niturobe,
55 Te mikilistli, ¿kanin kajki motlatlanilis? Te mikilistli, ¿kanin kajki movelitilis para techkojkos?”
55 “Morob o a fair menanamaim ema’am boro inisnowah?
56 Ivelitilis in mikilistli tlen ika tekojkova yen tlajtlakoli, iva ivelitilis in tlajtlakoli yen tlanavatili tlen okijkuilo Moisés.
56 Morob ana biyababan i bowabow kakafinane ebaib, naatu bowabow kakafin ana fair i ofafaramaim ebaib.
57 Pero ma tiktlasojkamachilikah in toYejwatzi porke Ye techmaka velitilistli para velis tiktlaniliskeh in tlajtlakoli ivan mikilistli por yen toTeko Jesucristo.
57 Baise God ana merar tanay anayabin Jesu Keriso, i morob ana ahay ana waf tagagir yare!
58 Por eso, notlasojkaiknivah, ximoyekketokah iva amitla ma imecholini de itech imotlaneltokalis. Nochipa xitekipanojtokah okachi itech itekiv in toTeko, iva xikmatikah ke in tekitl tlen inkichivah para yen toTeko amo san tekitl.
58 Isan imih taitu, yate nanub kwanabatkikin, mar etei Regah isan anot tutufin kwanabow, anayabin Regah isan kwabow kwabi’akir i men anayabin enamih, baise yabin auman.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.