Mateus 26
Nara NT (NRZ_NAR) vs AAI
1 Inoku Iesu luva katania boutai eluva vai koa mulinai ibanona kauta e'outa ediaka,
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 “Oi oikabasi La'au keini naduna 'eva melala luamo vailai. Inoku lau kau nakuna 'eva veni'u beveveni kou bekokou au ido'o valaukunai akanai bekoko'u 'au bababa.”
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 Melala kanaua'i kabukabu kauta namata mai Iuda eta kau namata ita kabukabu kauta 'olatai kauna vana Kaiapa ena lumai dedo'u.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 Ia vunivuniai eta luva devaka'onamo aboina Iesu beabia beaku bala.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 Beia ia sibota dediaka, “Nadu laloanai sia ekavavaia kau asi'i bemaviala.”
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Iesu Betani ai loki kauna Simona ena lumai emia laloanai,
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 Ateate ka kavapu maideolona tavana namana bematavala davana eabia easi Iesu aniani 'abunai emia divo 'eva 'olanai esisia.
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Ibanona kauta deikaia koanai debadu dediaka, “Dava 'ounai deolo kanania eitoa'au 'avaea?
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 Deolo kanania tavana namanai bematavatava vaia inoku monina ta'ovala kauta bemavenita.”
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Beia Iesu eikabasi dava luvana deluva 'ounai e'outa ediaka, “Dava 'ounai ateate nuana oi ovabavunua? Ia 'eva vinaula nama'ina vaika lau e'uai evavaia.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 Ta'ovala kauta 'eva melala boutai oi kevamuiai bemimia, beia lau 'eva sia melala boutai kevamuiai bamimia.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 Deolo kanania ia esisia lau kau'uai 'eva ikole'u vinaulana eva'olua vaika.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 Lau oi luva umauna a'oumui, kanobata itoinai laloanai vali nama'ina kanania beilolo vaia 'eva ateate vinaula kanania evavaia vinaulana 'eva be'oua ia ilalovainai be'ao.”
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 Melala kanaua'i ibanona kauta 'ouka lua (12) banota ka vana Iuda Isakaliote kauna 'eva eda'a kabukabu kauta namata kele'etai,
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 elavuaita ediaka, “Iesu imamuiai baudala koanai dava oi boveni'u?” Inoku siliva monita 'ouka koi (30) devaku devenia.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Melala kanaua easi laloanai Iuda dala ekavu melala mediana davanai Iesu ia imatai beudala.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Palaoa 'avaeana naduna melalana lava'ana'inai, ibanona kauta deasi Iesu kevana delavuaia dediaka, “La'au keini naduna ianina a'i lai bava'olua boania?”
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 Ia eta luva evamuea ediaka, “Oda'a vanuai kau kanaua kele'enai oi bo'oua bodiaka, ‘Emai vaikabasi kauna ediaka, “E'u melala 'ani ekevai, lau mai ibano'u kauta ita emu lumai La'au keini naduna lai bavavaia.’
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 Kanaua 'ounai ibanona kauta Iesu e'outa vinaulana vitaitanai devavaia, La'au keini naduna ianina deva'olua.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Elavilavi koanai Iesu mai ibanona kauta 'ouka lua ita aniani 'abunai demiadivo deaniani.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Deaniani laloanai ia ediaka, “Lau oi luva umauna a'oumui, oi ka 'eva lau veni'u boveveni mai kou'u bokokou.”
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Ibanona kauta devilalo si'asi'a ka ka delavuaia dediaka, “Lovia namana e, olalovaia lau, una?”
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 Ia ediaka, “Kau kanaua imana mai lau ima'u nau ka'onamoai lai auda ka'ona kauna veni'u beveveni mai kou'u bekokou.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Lau Kau Nakuna 'eva Puka kabukabunai deleleia vitaitanai bababa, beia kau nakuna venina beveveni mai kouna bekokou kauna enai 'eva besi'avana vaika, ia sia bemapulu 'eva bemanama'ina.”
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 E'ouia kauna Iuda ediaka, “Vaikabasi kaumu e, olalovaia lau, una?” Iesu ediaka, “'Ani oluva mo kanana.”
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Ia deaniani laloanai Iesu palaoa eabia evanama'inala inoku ekovia, ibanona kauta evenita inoku ediaka, “Oabia oania, kanania 'eva lau kauani'u.”
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Inoku 'ou ka eabia evanama'inala evenita ediaka, “Boumuiai kanania oinuia.
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 Kanania 'eva lau lala'u, luva 'ana'i lalana kau mato daitai be'itabu si'avana i'ou kaona.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 Lau oi a'oumui, vine veina kanania lau sia bainua 'udai beda'a mo Kama'u ena vanuai vine veina makamakana oi ita ekainua ka'ona.”
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Kanaua'i masi ka deabia mulinai dela'asi, deda'a Olive lolona.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 Inoku Iesu e'outa ediaka, “Vali'u boni kanania'i emui abiveni be'ekoasi inoku oi bovikani'u, 'olana Puka kabukabunai 'ani ilelena, ‘Lau mamoe i'imana kauna baku bala inoku mamoe 'itona 'eva beveau siusiu.’
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 Beia lau bako'isi 'udai mulinai lau 'eva ba'ana'ia bada'a Kalilea vakaia oi bodada'a.”
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 Petelo eko'isi ediaka, “Ama'i boutai oni bevikanimu inoku beveau ovo, lau 'eva oni sia bavikanimu kovo.”
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 Iesu Petelo ena luva evamuea ediaka, “Lau oni luva umauna a'oumu, vali'u boni kanania'i o'oloko asido'omo be'alala laloanai, oni melala koi lau bo'ou'u avuavu. Bodiaka oni lau sia oikabasi'u.”
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 Petelo mune'e ediaka, “Luvana asi'i, laluana kamaba ka'ona, beia lau 'eva oni sia ba'oumu avuavu.” Inoku ibanona kauta vaka luva ka'onamo kanaua deluvaia.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 Iesu ibanona kauta ita deda'a 'abu vana Ketesemane, inoku e'outa ediaka, “Lau bada'a ua'ia'i bameamea laloanai oi 'eva nia'i oi bomimia.”
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Ia Petelo mai Sebedeo nakuna luana evada'ata deda'a. Inoku ia 'eva evilalo vaika mai nuana eanana,
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 inoku e'outa ediaka, “Lau nua'u 'eva eanana vaika itani bamaba. Nia'i oi bomimia makata be'ata inoku ekavi'ima.”
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Eda'a ilulao laloanai kanoai epakadivo emeamea ediaka, “Kama'u e, kele'emuai bedaia koanai anaana 'ouna kanania e'uai bomabia ovo. Beia oula venia davana bovavaia, ia sia lau e'u ula bovavaia.”
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Inoku emue 'udai easi ibanona kauta kele'etai 'eva demuinai eikata, ia eta'u Petelo e'ouia ediaka, “Dava 'ounai oi kakoina mai lau melala koana ka'onamo sia kavi'ima?
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Oi bovi'ima oi bomeamea ivakovo laloanai asi'i oi omadodo 'ounai. Idumemui 'eva de'ula beia kauanimui 'eva debadebade.”
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 Emue eda'a melala ivaluana emeamea 'udai ediaka, “Kama'u e, anaana 'ouna kanania iabi ovona dalana asi'i koanai banana. Inoku emu ula vinaulana bepupulu.”
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Emue easi koanai demuinai eikata 'udai 'olana makata demuinai vaika.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Kanaua 'ounai evikanita emue melala ivakoina emeamea, luva ka'o ka'o mo kataua eluva 'udai.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Inoku emue 'udai easi ibanona kauta kele'etai e'outa ediaka, “Oi omuinai mai lamui oi o'ani do'o mo? Oikaia, melalana 'ani eabia, lau Kau Nakuna 'eva 'ani si'avana kauta imatai beuda'u.
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Oko'isi, kada'a. Oikaia veni'u eveveni kou'u ekokou kauna 'ani e'asi.”
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Iesu eluva do'omo laloanai ibanona kauta 'ouka lua banota ka Iuda ela'asi, kau doutamo ita lepo mai uku deabita deasi. Ia 'eva kabukabu kauta namata mai Iuda eta kau namata desinita kauta.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 Veni mai kou ekou kauna koa ka evaikabasita ediaka, “Baba'ua kauna 'eva kauna mo kanaua oi boabia.”
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Iuda komolonai eda'a Iesu kevana ediaka, “Vaikabasi kaumu e, oni onama'ina?” Inoku eba'uia.
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 Iesu Iuda ena luva evamuea ediaka, “E'u kau e, oasi vaia vinaulana vavaia.” Inoku deda'a deilulao kau deasi dela'asi Iesu deabi 'inia delioia.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Inoku Iesu debanoia kauta ka ena lepo evelia asi kabukabu kauta akatai kauna ena da'alabi kauna ka kaiana epaia ovo.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 Iesu ia e'ouia ediaka, “Emu lepo 'abunai 'ulea, 'olana lepoai deviaku kauta boutai lepoai bebaba.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 Lau kama'u bamanoia koanai ia komolonai anelu iduvuna 'ouka lua kuali aneluta sinavu boutai kalakoi navui (6,000) bemasinita bemaasi keva'u 'eva sia oi oikabasi, una?
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 Kanaua bemapulu koma koanai, Puka kabukabunai deleleia lau e'uai bepulu dokadoka davana 'eva a bemomo'ai koma?”
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Melala ka'onamo kanaua'i Iesu eta'u do'u kauta e'outa ediaka, “Lau vinaovinao kau'u 'ounai oi imamui mai lepota mai maiukuta oi o'asi oi boabi'u, una? Melala bounai lau 'eva oi ita lo'e kabukabuna laloanai kamia avaikabasi, beia sia oi oabi'u olio'u.
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 Beia enolea kauta eta lelelele bemomo'ai 'ounai katania boutai kanania depulu koma.” Inoku ibanona kauta boutai Iesu devikania deveau 'akauma.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 Kau kataua Iesu deabia 'eva devuaia deda'a kabukabu kauta akatai kauna Kaiapa kevana, talavatu 'ola kauta mai Iuda eta kau namata 'eva ua'i deakubou ka'ona.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Beia Petelo mulitai dau'ai eda'a, deda'amo kabukabu kauta akatai kauna ena ala laloanai deda'adodo. Ia edodo 'abu de'imala kauta ita demia dava bepupulu 'eva beikala.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Kabukabu kauta namata mai talavatu 'ola kauta dede luvata dekavu Iesu va'eva 'abunai bene'eadivo bevabala.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Kau doutamo dela'asi dede luvata enai deluva, sia dava ka dedavalia inoku to'onai 'eva kau lua dela'asi,
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 dediaka, “Kau kanania ediaka Dilava ena lo'e kabukabuna 'eva bevelia'ovu inoku melala koi laloatai bevalavala 'udai.”
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Kabukabu kauta akatai kauna eko'isi Iesu elavuaia ediaka, “Mai emu luva ka? Kau katania ivava'evamu luvana deluvala 'eva eta luva tavana bovamuea 'o asi'i?”
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Beia Iesu sia luva ka eluvavaia. Kabukabu kauta akatai kauna e'ouia 'udai ediaka, “Mauli Dilavana vanai alavuaimu luva umauna boluvala. Oni 'eva Keliso Dilava nakuna koanai, luva!”
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 Iesu ediaka, “'Ani oluva mo kanana. Boumuiai a'oumui, vali'u melala kanania'i mai vaila eda'ala laloanai lau Kau Nakuna 'eva siavu Dilavana idibanai bamimia mai vutuvutu vanuanai oli akanai ba'asi oi boika'u.”
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Inoku kabukabu kauta akatai kauna sibona ena tubu'a e'idia ediaka, “Ia 'eva Dilava vana evavaia si'asi'a. Dava 'ounai vamomo'ai luvata kakakavu? Vali'u sibomui kaiamuiai Dilava vana evavaia si'asi'a lelena 'ani oi oika.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 Oi dava oi oko?” Kau ena luva devamuea dediaka, “Ia 'eva eva'eva 'ounai bebaba.”
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 Inoku Iesu vailana de'anodia mai deakuia, mai vaida depi'aia,
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 dediaka, “Oni Keliso, 'oumai dai epi'amu kauna 'oua dae.”
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Boni kanaua'i Petelo 'eva ala laloanai luma vailanai emia, inoku da'alabi vatona ka easi kevana e'ouia ediaka, “Oni vaka Iesu Kalilea kauna obanoia.”
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 Petelo kau boutai vailatai e'ou avuavu ediaka, “Lau sia aikabasi oni dava luvana oluluva.”
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 Inoku Petelo ela'asi eda'a nutuala aunai, ua'i da'alabi vatona edeana ka ia eikaia inoku kau e'outa ediaka, “Kau kanania 'eva Iesu Nasaleta kauna ebanoia.”
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 Petelo mune'e e'ou avuavu 'udai eluva pasisi ediaka, “Aka kauna eikabasi, lau kau kanaua sia aikabasia.”
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Melala sia edau'a mulinai ua'i delava kauta deda'a Petelo kevana dediaka, “Luva umauna oni vaka banota ka, 'olana oni emu luvaluva 'ulunai lai aikabasi.”
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 Inoku ia eluva pasisi ediaka, “Aka kauna eikabasi luva umauna a'oumui. Asi'i koanai Dilava beva anaana'u. Kau kanana lau sia aikabasia.” Komolonai o'oloko e'alala.
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Inoku Petelo Iesu ena luva eluvaia luvana elaloia une, “O'oloko asi do'omo be'alala laloanai oni melala koi bo'ou'u avuavu.” Kanaua'i ela'asi eda'a mulimuliai ekani si'asi'a.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.