Lucas 22
Nara NT (NRZ_NAR) vs AAI
1 Palaoa 'avaeana naduna, de'aeia La'au keini naduna, 'ani ekevai,
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 inoku kabukabu kauta namata mai talavatu 'ola kauta 'eva Iesu iaku bana dalana vaida vunivuniai dekavu, 'olana ia kau makauta demakau.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 Inoku Satani 'eva Iuda, Kaliote kauna, Iesu ibanona 'ouka lua kauta ka nuanai edodo.
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 Inoku Iuda eda'a kabukabu kauta namata mai lo'e kabukabuna de'imala kauta eta 'ola kauta ita delova aku aboina ia Iesu venina beveveni kouna bekokou.
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Ia delalonama si'asi'a inoku deluva'ana'i moni bevenia.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 Iuda eta luva eabia dae, inoku dala ekavu melala nama'ina davanai 'eva ua'i kau mato asi'i koanai Iesu imatai beudala.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 Inoku Palaoa 'avaeana naduna melalana easi kanaua'i La'au keini naduna mamoeta 'eva beaku bata.
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 Iesu Petelo mai Ioane esinita ediaka, “Oda'a La'au keini naduna ianina eka ania dainai ova'olua.”
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 Laluana delavuai, “O'ula a'i lai bava'olua.”
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 Ia e'outa ediaka, “Vanua namanai oi boda'adodo, kau ka vodu veina evuala kauna ita oi bovidavali, ia mulinai oi bodada'a edododo lumana kanaua'i oi bodododo.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 Inoku luma 'uala kauna oi bo'oua, ‘Vaikabasi kauna elavuaimu. Da'a'au daiutuna 'eva a'i, kanaua'i lau ibano'u kauta ita La'au keini naduna ianina lai bania.’
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 Ia akai daiutuna namana ka 'ani iva'oluna bevaikamui, ua'i iani oi bova'oluta.”
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 Laluana deda'a 'eva Iesu e'outa vitaitatai dedavalita, inoku La'au keini naduna ianina deva'olua.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Melala koana eabia koanai Iesu ena veauneke kauta ita aniani 'abunai demiadivo.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 Inoku e'outa ediaka, “Lau e'u ula umauna 'eva La'au keini naduna ianina kanania oi ita eka ania ka'ona makava mulinai lau bevaanaana'u.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 Lau oi a'oumui 'olana lau La'au keini naduna ianina sia bania 'udai beda'amo ia anina umauna Dilava ena lovia vanuanai bemomo'ai.”
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 'Ou ka eabia, evanama'inala inoku ediaka, “Kanania oabia inoku boumuiai oi boinua.
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 Lau oi a'oumui 'olana vine vuana veina sia bainua 'udai beda'amo Dilava ena lovia vanuana be'asi.”
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 Inoku palaoa ka eabia, evanama'inala mune'e ekovia, evenita ediaka, “Kanania 'eva lau kauani'u oi daimuiai aveveni. Kanania oi bovavaia lau ilalovai'u.”
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Dala vitaitanaimo, deaniani mulinai ia 'ou ka eabia, ediaka, “'Ou kanania 'eva vamomo'ai makamakana lau lala'uai, oi daimuiai be'itabu asi.
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 Beia lau veni'u beveveni kou'u bekokou kauna imana 'eva nia'i lau ima'u ita aniani 'abunai.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 Lau Kau Nakuna 'eva badada'a Dilava nuana evadaia vitaitana, beia veni'u beveveni kou'u bekokou kauna kanaua kevanai 'eva si'avana namavaikana bepupulu.”
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 Ia sibota viloatai devilavuai viveni, dai 'eva koakoa kanaua bevavaia.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 Ibanona kauta viloatai ia ka namanai be'ao deko dainai vaka deadedua vaia.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Iesu e'outa ediaka, “Pulu edea kauta eta lovia 'olata 'eva eta siavuai kau delovia vaita, inoku 'olavai kauta eta ula eta 'olavai siavunai 'eva kau ia be'aeta kau nama'ita.
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Beia oi 'eva sia kanaua boinai oi bo'ao. Viloamuiai namana be'ao kauna 'eva beva'iu'iua, maivaka 'ana'iavai kauna 'eva da'alaabi kauna boinai be'ao.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 Dai 'eva namana, aniani 'abunai emimia kauna 'o da'alata e'abi kauna? Aniani 'abunai emimia kauna 'eva namana? Beia lau 'eva oi viloamuiai da'alamui a'abi boina.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 “E'u vikovo boutai laloatai oi 'eva lau ita kamia ka'ona.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 Kanaua 'ounai Kama'u siavu eveni'u balovia, vitaitanaimo vali'u Lau siavu bavenimui oi bolovia,
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 Kanaua'i e'u lovia vanuanai 'eva e'u aniani 'abunai oi boaniani mai boinuinu mune'e lovia imia'aunai oi bomia'au, Isalaela iduvuna 'ouka lua ivaluvata kaumuiai oi bo'ao.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 “Simona e, Simona e, Satani 'ani enoinoi boumuiai bekovomui vitaitana witi bepoua lu'ulu'una bevalovota boina.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 Beia Simona e, lau oni daimuai 'ani ameamea, emu abiveni sia be'ekoasi. Inoku oni bolalo 'udai koanai, bo'akalamu bovakula'ilata.”
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 Beia Petelo Iesu e'ouia ediaka, “Lovia namana e, lau 'eva a'olu oni ita ekada'a vabuto'o luma mai ekada'a ekaba.”
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 Iesu ena luva evamuea ediaka, “Petelo e, lau oni a'oumu, vali'u boni kanania'i 'o'oloko asido'o e'alala laloanai, oni melala koi lau bo'ou'u avuavu, lau sia oikabasi'u bokoma.”
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 Iesu eta'u ibanona kauta elavuaita ediaka, “Makavana sia mai idavalamui, voinamui 'o tamakamui asinimui oi oda'a koanai, dava kai oi otabu, una?” Ia dediaka, “Asi'i.”
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 Ia e'outa ediaka, “Beia vali'u bema dai mai ena idavala 'eva idavala beabia, mai voina vaka beabia, mai dai kevana kuali lepona asi'i kauna 'eva ena tubu'a betavatava vaia moninai kuali lepona ka betavala.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 'Olana lau oi a'oumui, 'ani deleleia ‘Abi'avaea kaunai devaaoa,’ luvana kanania 'eva lau keva'uai bemomo'ai, dava deleleia lau aka'uai davana ivamomo'aina melalana 'ani e'asi.”
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 Ibanona kauta dediaka, “Lovia namana e, ikala, kuali lepota lua nia.” Ia e'outa ediaka, “Na 'ani edaia.”
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Iesu melala dounamo evavaia vitaitanai ela'asi Olive lolona eda'aia, ibanona kauta ia mulinai deda'a.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 Deasi 'abu kanaua'i koanai ia e'outa ediaka, “Omeamea vikovo laloanai asi'i oi omadodo.”
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Kevatai eda'a ovo viloata ena dau'a 'eva itani bika'a ka kamaitoa bemada'a bema'ovu vitaitanai ua'i ekuidula inoku emeamea.
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 Ediaka, “Kama'u e, bo'ula koanai anaana 'ouna kanania e'uai boabia ovo, sia lau e'u ulai bovavaia, beia oni emu ula bovavaia.”
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Inoku anelu ka vutuvutuai easi Iesu kevanai ela'asi, evakula'ilala.
43 — ausente —
44 Nuana eanana vaika, emeamea mune'e emeamea kula'ila, inoku siavulina dedaidai de'ovu kanoai vitaitana lala dekokoko boina.
44 — ausente —
45 Emeamea koa mulinai eko'isi eda'a ibanona kauta kevata, vilaloai 'ani demano si'asi'a 'ounai muinai tabutai edavalita.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 E'outa ediaka, “Oi dava 'ounai omuinai? Oko'isi omeamea, vikovo laloanai asi'i oi omadodo.”
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Iesu eluva do'o laloanai ibanona 'ouka lua kauta ka vana Iuda 'eva kau mato e'ana'ia vaita deasi, inoku easi eda'a Iesu kevanai beba'ua.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 Beia Iesu ia e'ouia ediaka, “Iuda e, oni 'eva viba'uai Lau Kau Nakuna veni'u oveni kou'u okokou, una?”
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 Kevanai delava kauta kataua dava 'ani bepupulu kanaua deikaia une koanai, dediaka, “Lovia namana e, kuali leponai lai bakalata, una?”
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Inoku ibanona ka kabukabu kauta 'olatai kauna ena da'alaabi kauna kaiana idibana epaia ovo.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 Beia Iesu eluva ediaka, “Kanana vapuaia.” Inoku ia kau kanaua kaiana eabia kovo evanama'inala.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 Inoku Iesu eta'u ia iabina deasi kauta kataua kabukabu kauta namata, lo'e kabukabuna de'imala kauta eta 'ola kauta mai vanua kauta namata e'outa ediaka, “Mai kuali lepomui mai ukumui oi o'asi itani vinao kauna oi boabia boina, una?
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 Melala boutai lau 'eva oi ita lo'e kabukabuna laloanai 'eva sia oi oabi'u kao. Beia vali'u 'eva oi emui melala, vabuto'o ena siavu melalana.”
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Ia Iesu deabia devada'ala deda'a kabukabu kauta 'olatai kauna ena lumai. Petelo 'eva mulitai eda'a beia mai viloata.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 Vaida ala laloana bo'adanai 'alova detouia inoku demiaia kaiu, Petelo vaka ua'i ia viloatai emia.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 Inoku da'alaabi vatona ka 'alova 'ailalanai Petelo emia eikaia, ete 'inia 'eva ediaka, “Kau kanania 'eva Iesu banona ka.”
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 Beia Petelo e'ou avuavu ediaka, “Vato e, lau ia sia aikabasia.”
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Sia edau'a laloanai, kau ka ia eikaia 'eva ediaka, “Oni vaka ia banota ka.” Petelo ediaka, “Kau e, lau 'eva asi'i.”
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Melala koana ka eda'a boina kau ka ia eikaia inoku eluva kula'ila ediaka, “Momo'ai dokadoka kau kanania 'eva ia banona ka, 'olana ia vaka Kalileia kauna.”
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 Inoku Petelo ediaka, “Kau e, lau sia aikabasi oni dava lovana oakua.” Eluva do'o laloanai 'o'oloko e'alala.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 Kanaua'i Lovia namana ekai 'udai Petelo eikaia. Inoku Petelo Lovia namana eluva luvana elaloia une, “Vali'u boni kanania'i 'o'oloko asido'o e'alala laloanai oni melala koi lau bo'ou'u avuavu.”
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Kanaua'i Petelo ela'asi eda'a mulimuliai ekani si'asi'a.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Iesu deabia kao kauta kataua ia devabo'oa mai de'odia.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 Makana de'apa bubuta inoku deakuia 'eva delavuaia dediaka, “'Oumai. Oni dai eakumu?”
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Maivaka luva si'avata vaika doutamo kevanai deluvata.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 Elani laloanai vanua kauta namata, kabukabu kauta namata mai talavatu 'ola kauta dedo'u ka'ona inoku Iesu devuaia deasi do'u namana kauta vailatai.
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 Do'u namana kauta delavuaia dediaka, “'Oumai. Oni 'eva Keliso, una?” Iesu enu'ovi ediaka, “Bema lau oi ba'oumui, sia 'ani oi bovamomo'ai'u.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 Maivaka bema lavuai ka bavenimui, sia 'ani oi bonu'ovi.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Beia vali'u melala kanania'i vailata eda'ala, Lau Kau Nakuna 'eva siavu Dilavana imana idibana duasi bamimia.”
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 Ia boutai delavuaia dediaka, “Inoku oni 'eva Dilava Nakuna, una?” Iesu ia e'outa ediaka, “'O, 'ani oi oluvamo kanaua 'eva lau.”
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 Inoku ia dediaka, “Dava 'ounai 'ou dae luvata kakakavu? Ita sibota 'ani ia umauna nutunai eluluva lelena ka'ika.”
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.