Atos 9
Nara NT (NRZ_NAR) vs AAI
1 Melala kanaua'i ua'i Ielusalema laloanai Saulo 'eva Lovia namana ibanona kauta ivamakauta mai iaku bata luvata eluva 'aku'aku, kanaua 'ounai ia eda'a kabukabu kauta 'olatai kauna kevana,
1 Baise Saul i Regah ana bai’ufununayah rouw morob isan menan bi’arakok. Imih na firis ukwarih biyah tit, fef tab auman tan Damaskas wanawanan Kou’ay Bar ta ta hai ukwarih hitaso’ob isan
2 inoku enoia malele ka belelea bevenia beabia beda'a Iuda kauta eta lo'e Damaseko ai. Ua'i Iesu deabivenia dala kanania'i deda'avaia kauta mai 'a'ateta beliota bevuata bemue'udai beda'a Ielusalema.
2 ifefeyan, saise sabuw iyab Regah ana efamaim hima’ama orot o babin etei tafatumih tabow tan Jerusalem dibur taya.
3 Saulo dalai eda'a Damaseko vanuana 'ani ekevaia laloanai alimo 'ailala ka vutuvutuai e'ovu ia eduia.
3 Nati isan au Damaskas yen inan, na bar merar biyubin auman naniyan meyemeye marakaw marane namanamarabe bow sisibin roun roun etei e’arasib re,
4 Saulo e'eko kanoai, lele ka eika ia e'ouia ediaka, “Saulo e! Saulo e! Lau dava 'ounai ovaanaana'u?”
4 naatu me yan re rab, orot fanan nowar wabin su’ub eo “Saul, Saul aisim ayu irabu kubia’akiru?”
5 Saulo elavuai ediaka, “Lovia namana e, oni dai?” Ena luva evamuea ediaka, “Lau 'eva Iesu, ovaanaana'u kau'u.
5 Saul ibatiy, “Regah o yait?” Orot fanan tit maiye iya’afut eo, “Ayu i Jesu o irabu kubia’akiru.
6 Vali'u ko'isi boda'a vanua laloanai bodododo, ua'i kau ka betata'u oni bovavaita davata vinaulata be'oumu.”
6 Baise kumisir kwen bar merar gagamin kutit, nati’imaim boro hinao inanowar abisa boro inasinaf.”
7 Saulo ita eda'a kauta ua'i delava sia luva ka deluvaia, lele deika beia sia kau ka deikaia.
7 Orot afa Saul bairi hinan hai tur sawar hinutanub hibat orot fanan hinowar, baise men yait ta ana yumat hi’itin.
8 Saulo kanoai eko'isi, beia makana evaata koanai ia sia dava ka eikaia kovo. Kanaua 'ounai imanai deabi devada'ala deda'a Damaseko.
8 Saul me yan inu’in misir matan nuw, baise matan isukway men abisa ta itin, basit uman hibai hi’unawiy hin Damaskas hitit.
9 Melala koi emia laloanai makana 'eva de'ede, mai sia eaniani 'o dava ka einuia.
9 Veya tounu na’atube matan ifim ma. Nati ana maramaim men kafa’imo bay ta eaan naatu harew tom.
10 Damasekoai abiveni kauna ka vana Anania, ena makakeini ai Lovia namana ia e'aeia ediaka, “Anania e!” Anania enu'ovi ediaka, “O! Lovia namana, lau nia.”
10 Baitumatumayan orot ta wabin Ananias Damaskas ma’am matan hibora’ah tainin tayowan Regah isan eafa’af fanan nowar, “Ananias!”
11 Inoku Lovia namana ia e'ouia ediaka, “Ko'isi da'a dala vana ‘Komolo’ ua'i Iuda ena lumai Taso kauna ka vana Saulo bolavuailavuai vaia. 'Olana vali'u ia 'eva emeamea.
11 Regah eo, “Inabogaigiwas inan ef gagamin wabin mutufor imaim inatit naatu Judas ana baremaim Tarsus orot wabin Saul isan inibatiyih, i ma eyoyoyoban.
12 Ena makakeini ai 'eva kau ka vana Anania eikaia easi ia akanai ekao'au emeamea 'eva makana eviluvu.”
12 Naatu Saul matan hibora’ah orot ta wabin Ananias itin narun umanamaim matan butubun nuwanuw maiyen itin.”
13 Beia Anania Lovia namana ena luva evamuea ediaka, “Lau kau kanania valina melala doutamo 'ani aika, ia Ielusalemai emu kabukabu kauta doutamo 'ani evaanaanata vaika.
13 Ananias iya’afut eo, “Regah sabuw moumurih na’in nati orot isan hio anowar, sawar kakafih maiyow o a sabuw Jerusalem hima’am isah sinaf.
14 Maivaka kabukabu kauta namata eta siavuai 'ani easi nia'i inoku oni vamuai de'ae'ae kauta boutai beliota.”
14 Naatu boun i firis ukwarih biyahine fair bai na iti Damaskas tit sabuw iyab o tekwakwafiri bow fatumen isan.”
15 Beia Lovia namana ia e'ouia ediaka, “Da'a. 'Olana lau 'ani ia adilaia da'ala'u be'abi, pulu edea kauta, lovia 'olata kauta maivaka Isalaela kauta vailatai lau va'u beilolo vaia.
15 Baise Regah iu, “O i boro inan anayabin ayu nati orot arubin isou nabowamih, wabu nab natit Ufun Sabuw, aiwob sabuw, naatu Israel sabuw wanawanahimaim nabosemor.
16 Lau batata'u ia bavaikala 'eva lau va'u dainai ia beanana vaika.”
16 Naatu ayu taiyuwu boro ani’obaiy bai’akir gagamin na’in ayu wabu isan ni’akir.”
17 Kanaua 'ounai Anania eko'isi eda'a lumai edodo, imana luana Saulo akanai ekao'au 'eva ediaka, “Bo'akala'u Saulo e! Dalai oasi laloanai Lovia namana Iesu kevamuai evailaasi kauna esini'u a'asi, oni makamu bevaata boikaika 'udai maivaka Idume Kabukabunai bevavonumu.”
17 Basit Ananias misir in bar efan Regah eo’omaim tit naatu bar wanawanan run, uman Saul tafanamaim yara’ah eo, “Saul ayu taiu Regah Keriso efamaim o isa birerereb i ayu iyunu anan o mata nigewasin inanuw maiye, naatu Anun Kakafiyin niwani.
18 Komolonai itani sisi unata boina Saulo makanai de'ekoasi, inoku makana denama'ina, ena ikaika enama'ina 'udai. Eko'isi inoku eidi'u kabukabu.
18 Naniyan meyemeye matan siy kanabinin na’atube ma’am hea’obow re, matan kubunai nuw maiye, naatu misir re bapataito bai.
19 Inoku eaniani mulinai 'eva kauanina ekula'ila 'udai. Saulo Damasekoai Eilolo. Saulo boni vida boita abiveni kauta ita Damaseko ai demia.
19 Bay eaa ufunamaim ana fair matabir maiye bai.
20 Komolonai Saulo eko'isi Iuda kauta eta lo'e ka ka laloatai eilolo Iesu 'eva Dilava Nakuna.
20 Saul misir mutufor in Kou’ay Bar run busuruf Jesu isan binan eo, “Jesu i turobe God Natun.”
21 Lelena deika kauta boutai detabulovo si'asi'a dediaka, “Nia 'eva Ielusalemai Iesu dekukudivo venia kauta evavaita si'asi'a vaika kauna. Inoku easi nia'i vaida vaka beliota bevuata beda'a kabukabu kauta namata kevatai, una?”
21 Sabuw etei hinowar hifofofor naatu hibabatiyih hio, “Orotoban iti Jerusalemamaim sabuw iyab Jesu wabinamaim hikwakwafir rouw himorob? Naatu iti’imaim nan ana’an i nati sawar ta’imon isan na, sabuw fatum bow na firis gagamin baitihimih?”
22 Beia Saulo ena ilolo ena siavu 'eva namana eao, inoku Damasekoai Iuda kauta demia kauta sia delalo to'ato'a Iesu 'eva Keliso ivamomo'ainai.
22 Baise Saul binan inan ana fair ra’at, Jew sabuw iyab Damaskas hima’am hai not botabir naatu i’obiyih Jesu i anababatun Keriso, iti na’at eo sabuw tur omih hikasiy.
23 Melala vaida deole mulinai, Iuda kauta dedo'u Saulo iaku bana lovana deakuia,
23 Fur bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jew sabuw hiru’ay Saul morob isan hiyakitifuw.
24 beia Saulo 'eva ia eta luvaluva 'ani eikabasi. Boni mai lani ia vanua alana nutualana deikaia kao Saulo beaku bala 'ounai.
24 Baise abisa sinafumih hiyayakitifuw i hio nowar, fai mar i etawan awan hima’afut hima’am tatitit hita’asabunimih.
25 Ia mulinai dedada'a kauta boni laloanai Saulo aleka laloanai deudaia ala akanai valoai deva'ovua.
25 Baise gugumin ta ana bai’ufununayah Saul kaifet wanawananamaim hiwan fur ana sou ta’amaim hiruru re.
26 Saulo eda'a Ielusalemai ela'asi koanai ia eula abiveni kauta ita bevaka'ona, beia ia boutai 'eva ia demakau venia 'olana sia devamomo'aia ia 'ani eabiveni dokadoka.
26 Saul na Jerusalem tit sinaftobon bai’ufununayah bairi baita’imonin isan. Baise bai’ufununayah i Saul isan hai bir ra’at, anayabin men hibitumatum Saul i turobe baitumatumayan ta matar ai en.
27 Beia Banaba eta'u evada'ala deda'a veauneke kauta kevatai. Inoku Saulo Lovia namana dalai a eikaia koma, mai Lovia namana eta'u ia e'ouia luvata, maivaka Damaseko ai Iesu vanai eilolo mai kula'ilana ita luvata e'outa.
27 Imaibo Barnabas na ibais bai in Tur Abarayah biyah tit, kubuna mi’itube efamaim Regah itin naatu Regah eo nowar. Ana binan fairin Jesu wabinamaim auman eo hinowar.
28 Kanaua 'ounai Saulo ua'i ia ita demia inoku Ielusalema bounai deda'aia kaiu, Iesu vanai eilolo mai kula'ilana ita.
28 Naatu hibai bairi hima Jerusalem ana uman men sanet etei remor Regah wabinamaim binan.
29 Iuda kauta 'Elene malatai deluluva kauta Saulo ita deluvaluva mai deadedua, kanaua 'ounai deula beaku bala.
29 Jew sabuw iyab Greek tur hio bairi hi’o hibas naatu rabin morob isan hiyakitifuw.
30 Bo'akalana deikabasia koanai, Saulo devuaia deda'a Kaisalea ua'i desinia eda'a Taso.
30 Baise baitumatumayah afa tur hinowar basit, Saul hibai hire Caesarea hitit naatu au Tarsus hiyafar in.
31 Inoku Iudea, Kalilea mai Samalia kanota boutai laloatai Dilava ena lo'e kauta nua'elu deabia. Lovia namana makauna demakau inoku Idume Kabukabuna eduluta vitaitanai eta kula'ila 'eva ebata'ina mai Dilava ena lo'e kauta eta mato 'eva ele'au.
31 Imaibo ekaleisia sabuw Judea, Galilee naatu Samaria wanawanahimaim etei tufuwamaim hima hiyasisir. Naatu Anun Kakafiyin ana baibaisamaim fair hibai naatu hai kou’ay busuruf wowab ra’at yen, Regah nanamaim kakaf auman hima.
32 Petelo eda'a vanua ka ka laloatai ekeini eda'a Dilava ena kabukabu kauta Ludai kevatai ela'asi.
32 Peter efan ta ta etei run tit ana sabuw itih remor inan, veya ta God ana sabuw iyab Lydda bar merar gagamin hima’ama bainanawanihimih in.
33 'Abu kanaua'i 'eko kauna ka vana Aenea edavalia. Ia vikau kalavani 'eva kanaua boina eno.
33 Nati’imaim orot ta wabin Aeneas, an uman murubin bai’etaw en gem yan inu’in kwamur etei eight sawar.
34 Inoku Petelo ia e'ouia ediaka, “Aenea e! Iesu Keliso 'ani evanama'inamu. Ko'isi, emu enokai davata lo'uta.” Komolonaimo Aenea eko'isi.
34 Basit Peter isan eo, “Aeneas Jesu Keriso o ebiyawasi kumisir, a ir kunu ku’abar.” Orot mar ta’imonamo misir.
35 Luda mai Salonai demia kauta boutai koa kanaua deikaia koanai, delalo 'udai deda'a Lovia namana kevana.
35 Sabuw etei Lydda naatu Sharon wanawanan hima’am abisa matar hi’i’itin etei hitumatum naatu Regah isan hitatabir.
36 Iopa vanuanai abiveni ateatena ka emia, ia vana 'eva Tabita. ('Elene malatai 'eva Doleka.) Ia 'eva melala boutai vinaula nama'ita evavai mai ulalu kauta eduluta.
36 Joppa bar meraramaim babin ta wabin Tabitha, Greek fanahimaim i Dorcas. Iti babin i baitumatumayan ta mar etei gewasin esisinaf naatu yababan wairafih ebibaisih.
37 Melala kanaua'i ia e'olele inoku eba. Kauanina devaidi'ua kave'i inoku aka daiutuna ka laloanai devaenoa.
37 Nati ana veya’amaim sawow bai naatu morob biyan hisouw hibai hiyen bar tafantoro’ot hi’inuw.
38 Luda mai Iopa viloata 'eva sia edau'a. Kanaua 'ounai Iopa ai abiveni kauta vaida deikabasi Petelo 'eva ua'i Luda ai, inoku deko'isi kau lua desinita deda'a Petelo kevana, denoia beda'a kaokao beda'a kevata.
38 Joppa na Lydda titit i men ef yok, imih bai’ufununayah Joppa hima’am Peter na Lydda’amaim titit ana tur hinowar. Basit orot rou’ab hiyafarih hin hifefeyan hio, “Are Peter akokok saise inan biyai inatit, men inarubir.”
39 Kanaua 'ounai Petelo eko'isi ia ita deda'a, inoku dela'asi koanai devuaia deda'a luma laloanai devaelea'au eda'a aka daiutunai. Obu vaida vaka ua'i delava dekani, Doleka maulinai laloanai ivadodo mai tubu'a ekulita tubu'ata kataua Petelo devaikala.
39 Basit Peter bobuna misir bairi hin, hina hitit hiyen bar awan yate tafan imaim hirun. Naatu kwafukwafur baibin etei hai faifuw Dorcas yawasin ma’am ana veya sakir bitih auman hibow hina hi’obaibiy hirerey auman hirun.
40 Petelo eta'u ia boutai esinita dela'asi inoku ekuidula emeamea. Mulinai ba ateatena evailala inoku ediaka, “Tabita e! Ko'isi.” Ia makana evaata Petelo eikaia inoku eko'isi emia divo.
40 Peter sabuw etei iuwih ufun hitit, i sun yowen yoyoban imaibo eo, “Tabitha kumisir!” Babin matan nuw naatu nura’at Peter i’itin ana maramaim misir mare ma.
41 Petelo eta'u imanai eabi inoku eduluia evalavala kole. Abiveni kauta mai obu e'aeta deasi kevana, ateate evamaulia ateatena evaikata.
41 Peter eof babin bai ibais misir bat, imaibo baitumatumayah naatu kwafukwafur isah eaf hina yawasin batabat i’obaiyih hi’itin.
42 Vali kanania 'eva Iopa vanuana bounai laloanai deluvaia odaoda, inoku kau doutamo Lovia namana deabivenia.
42 Tur tasasar tit Joppa sabuw etei hinowar naatu moumurih na’in Regah hitumitum.
43 Petelo 'eva Iopai bolomakau avata ekulita kauna vana Simona kevanai ua'i kena emia dau'a.
43 Peter veya moumurih na’in Joppa’amaim orot wabin Simon ana baremaim hairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.