Atos 13

Nara NT (NRZ_NAR) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Antioka ai lo'e kauta vaida 'eva enolea kauta mai vamalele kauta vata katania, Banaba, Simeona (avata 'umabobokota kauta), Lukio (Kulene kauna), Manaena ('Eloda ita de'aida'aida ka'ona kauna) mai Saulo.
1 Ekaleisia Antioch wanawananamaim orot afa i dinab oro’orot naatu afa i bai’obaiyenayah, naatu orot wabih i iti: Barnabas, Simeon, wabin ta i Niger, Lucius Sairini matuwan, Manaen, Herod hairi bay ta’imon hi’aan hirara’at naatu Saul.
2 Ia deta'u Lovia namana dekukudivo venia mai delove laloanai, Idume Kabukabuna e'outa ediaka, “Lau dai'uai Banaba mai Saulo oi boabita dae, lau adilata vinaulana bevavaia dainai.”
2 Veya ta hiyohar Regah hikwakwafir wanawanan, Anun Kakafiyin iuwih eo, “Barnabas, Saul hairi kwayasairih ayu isou, anayabin bowabow ta isan a’afih hinabowamih.”
3 Delove mai demeamea mulinai, imata ia laluana akatai dekao'au inoku desinita la'asi.
3 Naatu hiyohar hiyoyoyoban ufunamaim, umah tafah hiyara’aten fair hitih imaibo hiyafarih hitit hin.
4 Idume Kabukabuna eta'u Banaba mai Saulo esinita de'ovu deda'a Seleukia, ua'i aunakoiai dele'au dekeini deda'a Kupulo motumotunai.
4 Barnabas Saul hairi Anun Kakafiyin ana bonawiyenamaim hina Seleucia hitit naatu wa hibai hirabon hin Cyprus imaim hitit |alt="map" src="PAULJR1.tif" size="col" ref="Acts 13.4"
5 Salami ai dela'asi koanai, Iuda kauta eta lo'e laloatai Dilava ena luva deilolo vaia. Ioane Maleko 'eva ia kevatai evidulu.
5 Naatu hina Salamis hititit ana maramain Jew hai Kou’ay baremaim God ana tur hibinan, John Mark i iti bowabow wanawananamaim baibaisih isan hibai bairi hin.
6 Motumotu itoinai dekeinia deda'amo Papo ai dela'asi, ua'i Iuda kauta eta sinosino kauna mai enolea dedena kauna ka vana Baliesu dedavalia.
6 Nuw ana fofonin na’atube hiremor hin au waraunane bar merar wabin Pafos hitit, nati’imaim Jew orot kwerayan ma’am koun hiyen, wabin Bar-Jesus, iti i orot taiyuwin isan dinab orot erouw eo’o.
7 Ia 'eva motumotu kanaua ena Kavana kauna Selekio Paulo, nuakomolo kauna ena kau. Kavana kauna kanaua eta'u Banaba mai Saulo daitai luva esinia, 'olana ia eula Dilava ena luva 'uluna beika.
7 Naatu iti orot i gawan orot wabin Sergius Paulus ana of ta. Sergius i orot not wairafin, nati nuw ana gawan orot. Barnabas, Saul hairi e’af hina nanamaim hitit God ana tur nowar isan ifefeyanih.
8 Beia Baliesu vana ivaluana 'eva 'Elimasi ('Elene malatai anina 'eva sinosino kauna) sia eula Kavana kauna beabiveni 'ounai ia laluana e'alavuta.
8 Baise kwerayan wabin Elimas (wabin Greekamain) eotanih men kok gawan orot tur tanowar baitumatum tab.
9 Beia Saulo, ia vana ivaluana 'eva Paulo, 'eva Idume Kabukabuna ai evonu, inoku sinosino kauna kanaua ete'inia,
9 Imaibo Saul wabin ta Paul, Anun Kakafiyin iwanasum ma’am mutufor nuw kwerayan orot itinkikin
10 e'ouia ediaka, “Oni 'eva Diabolo nakuna! Komolo vinaulata boutai eta 'ou kaumu, dede mai kau ilebata vinaulatai ovonu. Lovia namana ena luva umauta boutai 'eva dede ai ovaaota.
10 naatu eo, “O i Demon natun! Sawar gewasih etei hai rakit wairafin i o. O i baifuwen kakafih yumatah ta ta biya awan karatan, o i mar etei Regah ana turobe kubotabiren baifuwen temamatar!
11 Vali'u Lovia namana imana 'eva oni akamuai bene'ea 'au inoku makamu be'ede, melala kava'inamo melala 'ailalana sia boikala.” Komolonai 'Elimasi eonovaia vaitabu boita mai vabuto'o makana de'alavua, kau ekavuta imanai be'abi bevada'ala.
11 Imih Regah uman boun boro tafamaim nare mata nifim naatu marakaw boro mar kafai men ina’itin.”
12 Kavana kauna koa kanaua epulu eikaia koanai, eabiveni, 'olana Lovia namana ena vaikabasi luvatai etabulovo si'asi'a.
12 Gawan orot abisa matar i’itin i itumatum, anayabin Regah ana bai’obaiyen tur nonowar i ifofofor men kafaita.
13 Paulo mai debanoia kauta ita Papo ai aunakoiai dele'au deda'a Peleka, Pamupulia kanonai dela'asi, ua'i Ioane Maleko ia evikanita emue'udai eda'a Ielusalema.
13 Paul ana ofonah bairi Pafos imaim wa hibai hirabon hina Perga hitit tafaram Pamfilia wanawanan. John Mark nati’imaim ihamiyih, naatu matabir maiye in Jerusalem tit.
14 Paulo mai Banaba Peleka ai deko'isi deda'a Pisidia kanona Antioka ai dela'asi. Ua'i melala kabukabunai deda'a Iuda kauta eta lo'eai deda'adodo inoku demiadivo.
14 Baise Barnabas Paul hairi hikofan maiye hin Pisidia Antioch hitit tafaram Pisidia wanawanan. Naatu Baiyarir Ana Veya Kou’ay Bar hirun himare.
15 Mose ena talavatu pukana mai enolea kauta deleleta pukata devakuta mulinai, Iuda kauta eta lo'e i'olavaina kauta luva desinia eda'a kevatai dediaka, “Bo'akalamai e, mai emui vakula'ila luvana ka kau katania daitai koanai, anoimui oi boluvala asi.”
15 Buk Atamaninamaim Moses ana ofafar kikirum naatu dinab hai buk hibiyab ufunamaim. Kou’ay Bar ana ukwarih isah tur hiyafar hio, “Taitu kwa aur koufair tur ta nama’am na’at aki akokok iti sabuw kwanao hinanowar.”
16 Paulo eko'isi imanai koakoa evavaita inoku ediaka, “Isalaela kaumui mai oi pulu edea kaumui Dilava oi okukudivo venia kaumui e, lele'u oika.
16 Paul misir umanamaim rutanih naatu busuruf eo, “Israel orot baibin naatu kwa Ufun Sabuw iyab iti’imaim kwama God kwakwafir, anao kwananowar!
17 Isalaela kauta eta Dilava eta'u kubuta 'ava'avata edilata inoku Aikupito ai demia laloanai kauta evavovo'o, maivaka ia ena siavu namavaikanai Aikupito ai evala'asita.
17 Israel Sabuw ata God uwatanah rubinih naatu nah toumanih na’atube Egypt hima’am ana veya iwa’an wabih ra’at, naatu ana fairamaim nawiyih hitit.
18 Vikau vaninavui (40) boina kano'akunai kevatai evapasisi.
18 Naatu arar yanamaim kwamur etei 40 na’atube ba’afuwih bairi hima.
19 Ia eta'u Kanaana kanobatata kalakoika evavaita si'asi'a. Kanota ekoleta Isalaela kanotai deao vikau sinavu vani imanavui (450) boina laloanai.
19 Tafaram seven Canaan wanawanan gurusih naatu me bai ana sabuw nowahimih itih.
20 Dava katania depulu mulitai, Dilava eta'u valuva kauta evenita be'ana'ia vaita easimo enolea kauna Samuela ena melalai.
20 Sawar iti himamatar i kwamur etei 450 na’atube wanawananamaim himatar.
21 “Inoku ia deta'u lovia 'olana ka denoinoi vaia 'eva Dilava eta'u Beniamina iduvuna kauna ka, Kisa nakuna Saulo evenita, vikau vaninavui elovia.
21 Naatu sabuw aiwob isan hifefeyan, God Saul bai itih orot Kish natun, Benjamin wawawan, Saul i’aiwob ma kwamur etei 40 na’atube.
22 Dilava Saulo eabia ovo mulinai, Davida ia eta lovia 'olanai evaaoa. Ia eluva vaia ediaka, ‘Iese nakuna Davida 'ani adavalia lau nua'u eula venia kauna, ia 'eva lau aula vaita vinaulata boutai bevavaita.’
22 Naatu God Saul bobosair ufunamaim David bai Saul efanin yai. God iti na’atube eo, ‘David o Jesse natun, orot o na’atube isa i ayu au yasisir gagamin na’in, ayu abisa sinafumih akokok etei boro i nasinaf.’
23 Dilava ena luva'ana'i vitaitanai Davida ena pulu kaunai Isalaela kauta bevamaulita kauna evako'isia, kauna kanaua 'eva Iesu.
23 Ana’omatanen eo na’atube, orot David ana rara’ane Israel Sabuw hai baiyawasinayan God bai na.
24 “Iesu ena vinaula asido'o emakavala laloanai, Ioane 'eva Isalaela kauta boutai kevatai lalo 'udai mai idi'u kabukabu eilolo vaia.
24 Jesu nanamaim John mat na bowabow kakafih baihamiyen dogor baikitabiren bapataito bain isan busuruf eorerereb Israel sabuw tutufin etei isah.
25 Ioane ena vinaula 'ani bevaolea laloanai kau e'outa ediaka, ‘Oi olalovaia lau 'eva dai? Lau 'eva sia Keliso. Ia 'eva lau muli'uai e'asi, lau 'eva sia anama'ina vaika ia ena tamaka valota baluvuta.’
25 Naatu John ana bowabow bisawar auman sabuw iuwih eo, ‘Kwa anot ayu isou mi’itube kwanotanot? Kwanotanot ayu’uban i nati orot? En, baise orot ta ayu ufu’umaim enan, ayu men karam boro ana kwafure an ana sumasum anarufam.’
26 “Bo'akala'u, Abela'amo kekena maivaka oi pulu edea kaumui Dilava makauna oi omakau kaumui e, Dilava eta'u vamauli luvana kanania esinia easi ita kevatai.
26 Taitu, Abraham ana niburune kwana warar kwatatain, naatu kwa Ufun Sabuw iyab God kwabiruw kwakakafiy, it isat yawas ana tur i hiyafar na tit.
27 Ielusalema ai demimia kauta mai ia i'ana'ia vaita kauta Iesu sia deikaiaune. Inoku enolea kauta deleleia luvana melala kabukabuna boutai devakua luvana ovonai sia deovo. Kanaua 'ounai ia Iesu vinaula si'avana kaunai devaaoa 'eva enolea kauta eta luva ivamomo'aina vitaitanai.
27 Anayabin Jerusalem bar merar sabuw hai ukwarih bairi Jesu ana bowabow men hi’inan, naatu dinab oro’orot hai tur mar etei Baiyarir Ana Veya hibiyab men naniyan hibaib, imih abisa hisisinaf i tur hio inu’in na iturobe.
28 Iesu bevabala dalana sia ka dedavalia, beia Pilato denoia beakubala.
28 Basit morob isan ana ef men hitita’ur, Pilate asabunin morob isan hifefeyan naatu easabun morob.
29 Ia luvana puka kabukabunai deleleia vinaulata boutai devaoleta mulinai, au ido'o valaukuna akanai deabia ovo 'eva mitavai dekoleia.
29 Bukamaim abisa i isan eo na’atube hikirum inu’in hisisinaf ufunamaim, onaf afe’enane hibai hire hub wanawanan hiyai.
30 Beia Dilava eta'u ba ai evako'isia 'udai.
30 Baise morobone God bora’ah misir maiye.
31 Inoku melala doutamo ia ita Kalilea ai deda'a Ielusalema kauta kataua 'eva ia deikala. Vali'u kau kataua 'eva Isalaela kauta kevatai ia luvana deluvasi vaia.
31 Naatu veya moumurih na’in sabuw iyab Galilee’ine hi’ufunun bairi hina Jerusalem hititit isah irerereb, naatu nati sabuw i boun hitit sabuw afa isah sif tirurubon.
32 “Inoku lai 'eva Dilava ita 'ava'avata kevatai eluva'ana'i vaia valina nama'ina kanaua lai abia a'asi oi kevamuiai lai aluvasi vaia.
32 Naatu iti tur gewasin i abisa God ata’a’agir eo’omatanih abai kwa isa anan.
33 Dilava eta'u Iesu ba ai evako'isia kanaua'i ita 'ava'avata kevatai ena luva'ana'i evamomo'aia. Salamo ivaluana laloanai vaka Iesu valina ekava ediaka,Sal 2.17
33 Iti tur i bai it isat ebiturobe, it i ata’a’agir natunatuh, Jesu morobone mimisiramaim. Psalm bairu’abin eo na’atube,
34 Dilava Iesu ba ai evako'isia, inoku mitava laloanai sia bepeda 'udai. Ua 'eva ia ena luva puka kabukabunai eluva vaia ediaka,Isa 55.3
34 Naatu ana’an aisim God morobone bora’ah maiye mimisir, naatu boro men nihamiy maiye na’in namasamih. Nati isan ana tur iti na’atube eo,
35 Salamo ka laloanai vaka kanania eluva koma,Sal 16.10
35 Buk efan ta’ane eo maiye,
36 Davida maulinai koanai, ia Dilava ena ula da'alata eabi, mulinai eba 'eva kubuna 'ava'avana kevatai dekoleia, inoku kauanina 'uliai epeda.
36 Anayabin David ana veya’amaim God ana kok bow bisawar ufunamaim morob uwahinah sisibihimaim hiyai mas i’akir
37 Beia Dilava ba ai evako'isia 'udai kauna 'eva kauanina sia epeda.
37 Baise orot yait God morobone iyawas mimisir i men mas i’akir.
38 Kanaua 'ounai bo'akala'u e, lai a'ula oi boikabasi 'eva Iesu dainai si'avana i'ou kaota valina 'eva oi kevamuiai lai ailolo vaia.
38 Isan imih taitu kwananowar, iti orot Jesu wabinamaim bowabow kakafih notawiyen isan ana tur i ao’orerereb,
39 Dilava eta'u Iesu deabivenia kauta kevatai komolo evenita, 'olana Mose ena talavatu 'abuta boutai laloatai komolo sia oi bodavalia.
39 iti Jesu wabinamaim sabuw iyab tibitumatum hai bowabow kakafihine i rufamih titit anayabin Moses ana ofafaramaim boro men karam narufami.
40 Kanaua 'ounai oi bo'imamui kave'i 'eva enolea kauta deta'u deluva vaia davana 'eva kevamuiai sia bepupulu. Ia dediaka,
40 Imih kwanakaifi gewas, saise abisa dinab hio men isa hinamatar.
41 Hab 1.5
41 ‘Okwanekwaneyah Kwana’itin!
42 Paulo mai Banaba Iuda kauta eta lo'e ai dela'asi laloanai, kau ia denoita melala kabukabuna vailai 'eva dava kataua vaida vaka beluva vai.
42 Paul, Banabas hairi Kou’ay Bar hibihamiy auman sabuw hifefeyanih fur ta Baiyarir ana veya’amaim iban hitan maiye iti sawar isah hitidudur hitanowar.
43 Kukudivo eole mulinai, Iuda kauta doutamo mai pulu edea kauta Dilava dekukudivo venia kauta Paulo mai Banaba mulitai deda'a. Ia laluana kau kataua deluva venita inoku devakula'ilata Dilava ena iulaveni laloanai bemimia.
43 Kou’ay Bar ana rou’ay hibihamiy ufunamaim, Jew sabuw maumurih na’in naatu sabuw iyab Jew hai kwafiren ana kakafemaim hima’am, Paul Barnabas hibi’ufununih koufair hitih God ana manaw ana kabeberamaim ma’amih hifefeyanih.
44 Melala kabukabuna ivaluanai kevaimo vanua namanai demia kauta boutai deasi deakubou Dilava ena luva lelena be'ika.
44 Baiyarir Ana Veya bairou’abin sabuw nati bar merar tutufin etei Regah ana tur nowaramih hina.
45 Beia Iuda kauta kau mato deikata koanai demama si'asi'a, Paulo eluva luvata deva'ekotau maivaka luva si'avata vaika de'ouia.
45 Baise Jew sabuw rou’ay gagamin hi’i’itin ana veya hibobowen naatu baigigimen tur hibow hitit, Paul abisa eo isan hibas.
46 Beia Paulo mai Banaba deluva kula'ila dediaka, “Lai atata'u Dilava ena luva oi lai a'oumui makava, beia sia oi oabivenia inoku sibomui si'avana 'abunai oi one'emui divo mauli keinikeini sia oi oula venia, kanaua 'ounai vali'u lai 'ani akai 'udai pulu edea kauta kevatai.
46 Imaibo Paul, Barnabas hairi hiofok hio, “God ana tur i wantoro’ot kwa ao kwanowar, baise kwa tur i kwakwahir, taiyuw kwanunutitiy ma’ama wanatowan kwa isa men karam, isan imih abihamiy aki anan Ufun Sabuw isah.
47 Lovia namana lai kanania e'oumai koma,Isa 49.6
47 Anayabin Regah ana obaiyunen tur biti iti na’atube eo,
48 Pulu edea kauta luva kanaua deika koanai lalota denama inoku Lovia namana ena luva 'olana deaku. Mauli keinikeini dainai Dilava 'ani edilata kauta boutai 'eva deabiveni.
48 Ufun Sabuw iti tur hinonowar ana maramaim hiyasisir Regah ana tur hibora’ara’ah. Naatu sabuw moumurih na’in ma’ama wanatowan isan hirubinih hima’am hina baitumatumayah himatar.
49 Inoku Lovia namana ena luva 'eva kano kanaua itoina laloanai dekavaia odaoda.
49 Naatu Regah ana tur ra’at tasasar tit nati bar merar ana fofonin etei hinowar.
50 Beia Iuda kauta deta'u 'a'ate mai vata namata 'a'ateta ia Dilava makauna demakau mai vanua namana de'olavaia kauta nuata deani, Paulo mai Banaba devaiviivita inoku kano kanaua laloanai delo'ota asi.
50 Baise Jew hai ukwarih himisir bar merar orot gagamih naatu God ana bowayah baibin gagamih yah hi’ora’ah Paul, Barnabas hairi isah hiwosai, naatu hinunih hitit nati bar merar ufunane hire.
51 Paulo mai Banaba aeta apulolota deaku ovo 'eva vanua namana kauta kataua davaiviivita si'avanana koana inoku deda'a Aikonio.
51 Basit Paul Barnabas hairi ah fofob hiru’uh re i hin Ikonium hitit.
52 Antiokai abiveni kauta kataua 'eva lalota denama mai Idume Kabukabunai devonu.
52 Naatu bai’ufununayah Antioch hima’am yasisir yah awan karatan naatu Anun Kakafiyin iwansumih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.