Romanos 1

nrz (NRZ) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Lau Paulo e'u malele kanania. Iesu Keliso ena da'ala iabina kau'u, ena veauneke kaunai ba'ao 'ounai Dilava edila'u e'ae'u ena vali nama'ina bailolo vaia.
1 Ayu Paul, Jesu Keriso ana akir wairafin, tur abarin isan rubinu, naatu Tur Gewasin binan isan God eafu atit.
2 Vali nama'ina kanania 'eva Dilava eta'u 'ani siako eluva'ana'i vaia ena enolea kauta nututai deluvavaia Puka Kabukabunai deleleia vitaitanai,
2 Iti Tur Gewasin i marasika God ana dinab hai veya’amaim eomatanih, dinab oro’orot Buk Kakafiyinamaim hikirum.
3 ia Nakuna valina, eta Lovia namana Iesu Keliso, kauai epulu Davida kekenai easi,
3 Iti tur ana an gagamin i Natun it ata Regah Jesu Keriso isan. Biyanane ana tufuw i David ana rara’ane tufuw.
4 ia idumena kabukabunai 'eva ba ai evako'isia inoku evamomo'aia maisiavuna ia 'eva Dilava Nakuna.
4 Baise i Ayubin ana kakafiyinamaim morobone mimisir ana veya, bebeyan ebi’obaiyit turobe i, i God Natun fairin.
5 Iesu Keliso dainai mai ia vanai vidulu namana mai veauneke koana 'ani lai abia, kanaua 'eva pulu edea kauta viloatai kau boutai lai ba'aeta beabiveni mai ia lelena be'ika.
5 I wanawananamaim naatu i wabin isan ayu manaw kabeber itu ana tur abarayan amatar, saise tafaram wanawanan Ufun Sabuw anabuwih hinan tur hinitumatum naatu hinabosiyasiyar.
6 Dilava eta'u e'aeta kauta viloatai oi vaka ua'i Iesu Keliso enai.
6 Naatu kwa auman i nati sabuw wanawanahimaim Jesu Keriso nowan matar isan God eafi.
7 Loma ai oi omimia Dilava elalo'au venimui e'aemui ena kauai eva-aomui kaumui boumuiai, Kamata Dilava mai Lovia namana Iesu Keliso kevatai vilalo koana maivaka nua'elu oi boabia.
7 Naatu Rome wanawanan kwa iyab God iyabuwi naatu rubini i ana sabuwamih kwamatar kwama’am etei, isa ayoyoyoban manaw kabeber, tufuw Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one mar etei kwa isa nama.
8 E'u luva lava'ana'ina kanania: Iesu Keliso vanai e'u Dilava avanama'inala oi boumuiai daimuiai, 'olana oi emui abiveni valina kanobata bounai 'ani deika.
8 Wantoro’ot Jesu Keriso wabinamaim ayu au God ana merar ayiy kwa etei isa, anayabin kwa a baitumatum i tuw ra’at tafaram wanawanan sabuw etei tenonowar.
9 Dilava mainua'u bounai da'alana a'abi kanaua Nakuna valina nama'ina ailolo vaia Dilavana eikabasi e'u meamea ai lau oi alalovaimui,
9 God isan dogorou tutufin etei abow i Natun ana tur gewasin abibinan, i so’ob, ayu mar etei kwa anunuhi.
10 melala bounai e'u meamea ai Dilava anoia ena ulai dala'u bemaluvua melala ka bamavasi bamaikamui.
10 Matanfufur isa ayoyoyoban, naatu au yoyobanamaim God abifefeyan nakokok na’at boun ana veya ef nabotawiy isou naham anan kwa aninanawani.
11 'Olana lau e'u ula namana baikamui, idume ena ainama bavenimui inoku bevakula'ilamui.
11 Au kok gagamin i mi’itube kwa ayumat ata itin, saise ayubit ana usar kwa atit imaim a fair kwatab.
12 Ua 'eva lau oi viloamuiai bamimia laoanai lau mai oi ita sibota ekavidulu viveni, eta abiveniai ka ka ekaduluta.
12 Iti tur i men ayu akisu kwa fair bait isan ao’omih, baise kwa auman ayu koufair kwanitu bairi tanibaibaisbonen ata baitumatum nakwat isan ao’o.
13 Bo'akala'u e, lau a'ula oi boikabasi, melala doutamo aula bavasi kele'emui, idume vuavuana badavali itani pulu edea kauta vaida eta mauli deveni aikata boina, beia dava vaida deta'u de'alavu'u easimo vali'u.
13 Taitu tuwa’inah ayu akokok tain anayai kwanaso’ob, mar moumurih na’in abogaigiwas atan kwa ata’iti, saise kwa wanawanamaim Ufun Sabuw afa atabow hitan baitumatum wanawanan hitarun, nati’imaim abow hina baitumatum wanawanan hirur na’atube. Baise sawar moumurih maiyow ayu au ef hirufutifut tama tanan iti boun tatit.
14 Lau 'eva vali nama'ina ikavanai tava baveveni kau boutai kevatai, 'Elene kauta mai 'ailala asi'i kauta maivaka nuata de'avaea kauta mai aoneka kauta kevatai.
14 Ayu i sabuw etei’imak isah bai’akiramih atit, Greek sabuw naatu sabuw iyab men Greek, na’atube sabuw so’ob wairafih naatu men so’ob wairafih etei’imak isah anabow anibaisih.
15 Kanaua 'ounai lau aula vaika oi Loma ai oi omimia kaumui vailamuiai vaka vali nama'ina bailolo vaia.
15 Ana’an nati isan ayu akokok kwanekwan tur gewasin kwa iyab nati Rome kwama’ama auman isa anabinan.
16 Lau vali nama'ina sia amalalai vaia, 'olana ia 'eva Dilava ena siavu, abiveni kauta boutai bevamaulita, lava'ana'ina 'eva Iuda kauta, muliai 'eva puluedea kauta.
16 Ayu Tur Gewasin ao’orereb isan men biyou eo’ohow, anayabin God ana fair i ef iti’imaim tit sabuw iyab tibitumatum ebiyawasih. Iti yawas i wantoro’ot Jew sabuw isah, baise Ufun Sabuw auman.
17 'Olana vali nama'ina enai komolo Dilava kevanai easi davana ela'asi, abiveniai emakavala beda'amo to'ona, puka kabukabunai deleleia boina, “Komolo kauna 'eva abiveniai bemauli.” Loma vanuana.|src="HK00242.TIF" size="col" ref="1.8-17"
17 Anayabin yawas mutufurin Godane i tur gewasinamaim orot babin eyayamutufurih, baitumatumamaim ebubusuruf naatu boro baitumatumamaim nasawar. Buk Atamaninamaim hikikirum iti na’atube eo,
18 Kau eta da'amulili mai vavai si'asi'a 'outai Dilava ena badu vutuvutuai evala'asia, eta koakoa si'avatai luva umauna dekaokaia kauta etai.
18 Sabuw bowabow kakafih sinafuyah naatu sabuw tafa’asarih, i hai kakafinamaim turobe ana gewasin esumisum, imih maramaim God ana ya so’ar tit ibirerereb nati sabuw isah.
19 Dilava ikabasina ia etai 'eva makanaimo, 'olana Dilava eta'u evaikata.
19 Sawar tutufin etei i rereb yah hi’itah tesoso’ob, anayabin God etei bebeyanamaim sinaf tibirerereb.
20 Makavanai kanobata epulu easimo vali'u Dilava enai sia ka'ika davata kataua 'eva ena miakeinikeini siavuna mai idume maulina 'eva ia evavai davata laloatai dela'asi kave'i deikata deikabasita, kanaua 'ounai kau be'ouavuavu 'eva dalana asi'i.
20 Anamaim God tafaram sinaf mamatar ana veya, God ana yawas wa’iwa’irin, ana fair wanatowanin naatu i ana itinin etei i sawar sinaf himamataramaim bebeyah hi’itan hiso’ob, imih boro men yait ta God su’ubina’e nao nifufuwenamih.
21 Dilava deikabasia beia sia deabia dae maivaka sia devanama'inala ia 'eva Dilava, 'ounai nuata de'avaea mai nuata lalovaita si'avatai vabuto'o eta'u nuata e'alavua.
21 Nati sabuw i God hisu’ub, baise men kafa’imo God hirouw tebora’ara’ah, o merarayow tibitinimih. Nati efanin i hai not bonawiyih kwarikwarisen wanawanan hirun dogoroh eowarar naatu gugumafut.
22 Ia sibota delalovaia deaoneka, beia ia 'eva bo'o kautai deao.
22 Basit i not wairafih hirouw teo, baise hai not botabir hina koko’aw na’atube himatar,
23 Miakeinikeini Dilavana ikukudivo venia 'eva debolabolala, ia kau va'ava'ata sia bemiakeinikeini kauta, manumanu, sisi, delalau davata, mai va'ava'a imatai devavai davata dekukudivo venita.
23 God morob atin bonamanamarin kwafirina’e i hitatabir orot hai yumatabe o mamu, o harufor, uma’ar, kok, i hai yumatabe hitar hima tekwakwafirih.
24 Kanaua 'ounai Dilava eta'u nuata si'avana eula venia 'abunai evikanita, inoku sibota eta koakoa si'avata vaika pedata vinaulata ka ka kevatai bevavai.
24 Isan imih God nati sabuw ihamiyih hitit bowabow kakafih ta ta wanawanan hirun. Dogoroh ana kok na’atube tisisinaf, orot baibin hai faifuw hikwahir naatu baibin ibo orot hai ar hikwahir taiyuwih hi’in hisesebar biyah tebobokarikarit.
25 Dilava ena luva umauna 'eva ia deta'u dede davanai devaoa, beia Dilava dava evavai davata dekukudivo venita da'alata deabi. Beia evavaita kauna ia sibonamo ekavanama'inala beda'amo to'ona asi'i. Amen.
25 Turobe God nowan i hibotabir efanin baifuwen hiyari’iy, naatu God Sawar Sinafuyan kwafirina’e, hitatabir sawar i sinaf himamatar hai fair babahimaim hirun hikwafirih isah tebowabow. Baise ana gewasin sabuw i God akisinamo hitakwafir hitabora’ara’ah wanatowan, wanatowan, Amen.
26 Dilava eta'u evikanita deda'a eta koakoa si'avata vaika laloatai. Eta 'a'ate deta'u 'a'ate dekulata kanaua sia bemakoma davana 'eva devavaia.
26 Ana an iti isan God ihamiyih insesebar naniyan kakafin anababatun hibai tisisinaf. Baibin oro’orot hai ar hikwahir, i taiyuwih hi’in tibisesebar kwanekwan.
27 Dala vitaitanai momoluane vaka 'a'ate ita kamoanena sia deula, ia momoluane 'eva momoluane deula venita vaika. Momoluane sibota banota kevatai koa si'avata vaika devavai. Kanaua tavana 'eva eta koakoa si'avata daitai sibota mekauna dekoaia.
27 Ef nati ta’imon oro’orot auman baibin hai faifuw hikwahir i taiyuwih baisesebar isan tibifi’afi. Naatu oro’orot taiyuwih hi’in tibisesebar kwanekwan. Ana an nati isan i taiyuwih hai kakafinamaim baimakiy tebaib.
28 Ia nuatai 'eva Dilava ilalovai 'ininai sia deula venia, Dilava eta'u eta bo'o lalovaitai evikanita, sia demavavai vinaulata 'eva devavai.
28 Anayabin sabuw God ana so’ob anababatun bain isan hai not kowarar naatu hirutawiy, imih God ihamiyih hitit not kwarikwarisen hibai hima kakafih men hitasisinaf i hima tisisinaf.
29 Vinaula si'avata vaika edeata edeata nuatai devonu, koakoa si'avata vaika, 'oualavu mai lalovai si'avata vaika, mama, akuaku, viaku, dede mai nua vanana vinaulatai devonu. De'oukeinikeini,
29 Dogoroh wanawanan bowabow kakafih ta ta etei awan karatan: not kakafih, kabat, tafa’asar, bobowen, sabuw rouw morob; baiyow, baifufuwen, nuw okwanekwan, yanuw,
30 mai ka ka vata devavai si'asi'a luvaluvai, Dilava devaiviivia, deaivala 'avaea, de'apa, maivaka deabitaisi, lalovai si'avata vaika 'abu vaidai delalovaita bevavai. Kamata mai sinata leleta sia deika.
30 koutabitabir, God baifa’ifa’in, kakaf en, nuw furuwen, ora’ara’at, naatu bowabow kakafih sinaf isan hai ef boubuh tibimamataren. Naatu hinah tamah fanah tibifanasair.
31 Ia 'eva eta lalovailalovai asi'i, eta luva'ana'i sia deabi 'ini, mai kau etai 'eva nama'ina 'o vilalo sia devaikata.
31 Nati sabuw i hai naniyan en, aurih bosunusunub en, yabow, baiwan babanen en.
32 Dilava ena talavatu deikabasia 'eva kau 'abu kanaua boinai demimia kauta 'eva bebaba. Beia si'avana kataua 'eva devavai basibasi inoku kau vaida devavai koanai devakula'ilata.
32 Naatu God ana ofafaramaim sabuw iti na’atube hinasisinaf isan hinamomorob i hiso’ob, baise i hima kakafin tisisinaf. Naatu sabuw afa bowabow iti na’atube tisisinaf auman isah i baibasit hitih hima tisisinaf.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.