Marcos 12
nrz (NRZ) vs AAI
1 Iesu eta'u luva ivavitaitanai e'outa ediaka “Kau ka vine kulana evavaia, alana eko bubua, vine vuata ivakali mukamukata 'ulina eoia, mai ika kaona lumana evavaia. Kau vaida evenita be'imala, beia ia 'eva kalima eda'a.
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Vine de'aiva koanai kau kanaua ena da'ala iabina kauna ka esinia eda'a kula de'imala kauta kevata. Vine anita vitalua kevatai be'abi.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Beia kula i'imana kauta deta'u da'ala iabina kauna deabia kao, de'odia, desinia imana 'avaeana emue.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Mune'e 'ola kauna da'ala iabina kauna ka esinia eda'a kevata 'eva 'olana dekalaia ulu maivaka devamalalaia.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Mune'e ena da'ala iabina kauna ka esinia eda'a 'eva deaku bala. Doutamo esinita deda'a, vaida deaku si'ata, ia vaida 'eva deaku bata.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 Ka'onamo emia besinia kauna 'eva nakuna elalo'au venia kauna. To'ona umaunai ia esinia, ediaka, ‘Naku'u kanania basinia bedada'a 'eva 'ani 'olana be'aku.’
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Beia kula i'imana kauta delovaku, dediaka, ‘Omai, kanania 'eva kula 'ola kauna nakuna, kaku bala, ena kula kanania mai dava boutai 'eva ita etai be'ao.’
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 Kanaua 'ounai deabia kao, deaku bala, kauanina dekapoia keini kula mulinai.”
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Iesu ia elavuaita ediaka, “Oi olalovaia, kula 'ola kauna 'eva dava bevavaia? Ia be'asi kula i'imana kauta beaku bata, vine kulana beabia kau vaida bevenita be'imala.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 Puka Kabukabunai deleleia davana sia oi ovakua? Kanania eluva koma,
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Kanania 'eva Lovia namana
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Iuda kauta namata Iesu iliona delalovaia 'olana deikabasi luva ivavitaitana 'eva ia akatai eluvavaia. Beia kau demakau vaita 'ounai devikania deda'a.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Muliai ia deta'u Palisea kauta mai 'Eloda enai de'au kauta vaida desinita deda'a Iesu kevana lavuailavuai ai bevaviua.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 Inoku deda'a kevana delavuaia dediaka, “Vaikabasi kaumu e, lai aikabasi oni 'eva luva umauta oluluva, kau eta lalovai luvata sia omakau vaita, ia a boita lovata sia o'aku, beia Dilava ena dala umaunai mo ovaikabasi. Inoku tava ekaveni Kaisala kevanai 'eva ekomolo 'o asi'i?
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Tava ekaveni 'o asi'i?” Beia Iesu eta dede kanaua eikabasia, elavuaita ediaka, “Dava 'ounai oi ovakovo'u! Moni ka oabia omai, baikaia.”
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Moni ka deabia deasi devenia 'eva elavuaita ediaka, “Kanania 'eva dai va'ava'ana? Mai dai vana?” Ia dediaka, “Kaisala.”
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Iesu e'outa ediaka, “Kaisala ena Kaisala oi bovenia, Dilava ena Dilava oi bovenia.” Kanaua deika 'eva detabu lovo si'asi'a. Loma kauta eta moni.|src="HK00168B.TIF" size="col" ref="12.13-17"
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Sadukea kauta ko'isi 'udai sia devamomo'aia kauta vaida eta lavuailavuai ka dainai deda'a Iesu kevana.
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 Delavuaia dediaka, “Vaikabasi kaumu e, Mose kanania eleleia koma, ‘Kau ka nakuna asi'i bebaba obuna bemimia, ba kauna kadina betata'u obu kanaua beadavala nakuna bevapuluta ba kauna nakunai beva aota.’
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Inoku vali'u 'a'a kadi boutaina kalakoi ka. Batani kauna ekamoane, nakuna asi'i eba.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Kadina ivaluana obu kanaua eadavala, nakuna asi'i eba. Kadita ivakoina vaka kanaua boina kevanai epulu.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Kalakoi ka kataua ateate kanaua ka'onamo deadavala, beia sia ka nakuna ka evapulua inoku ia deba. To'onai ateate vaka eba.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Kau kalakoi ka boutaina deadavala, inoku ko'isi 'udai 'eva dai adana umaunai be'ao?”
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Iesu e'outa ediaka, “Oi 'eva ova'eva 'olana Puka Kabukabuna anina sia oi oikabasia maivaka Dilava ena siavu sia oi oikabasia.
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Ba kauta beko'isi koanai ia 'eva anelu vutuvutuai kauta boita, sia bekamoane.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Bai beko'isi 'udai luvana sia oi oikabasia, Mose ena Pukai sia oi ovakua? La'uka eani 'abunai Dilava Mose eluva venia, ‘Lau 'eva Abela'amo ena Dilava, Aisaka ena Dilava, Iakobo ena Dilava.’
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 Ia 'eva sia ba kauta eta Dilava, beia mauli kauta eta Dilava. Oi boumuiai 'eva oi ova'eva.”
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Talavatu de'olavaia kauna ka ua'i eta viala 'uluna eika, eikabasi, Iesu kau kataua eta lavuai tavana evamuea kave'i. Inoku ia eta'u Iesu elavuaia ediaka, “Talavatu boutai davana 'eva talavatu katania boutai akatai emimia?”
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Iesu e'ouia ediaka, “Boutai akatai 'eva kanania. ‘Isalaela kaumui e, lele oika. Lovia namana eta Dilava 'eva Lovia namana ka'onamo mo.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Lovia namana emu Dilava bolalo'au venia, mai nuamu bounai, mai idumemu bounai, mai emu lalovai bounai, mai kula'ilamu bounai.’
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Ivaluana 'eva kanania. ‘Kevamuai kauna vaka bolalo'au venia, sibomu olalo'au venimu boina.’ Talavatu ua'i ka sia emimia katania luana akatai.”
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Kau kanaua eluva ediaka, “Vaikabasi kaumu e, oni 'eva okomolo. Oluva kave'i, Dilava 'eva ka'onamo mo, sia ka ua'i.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Maivaka Dilava ekalalo'au venia mai nuata bounai, mai lalovaita bounai, mai kula'ilata bounai, kevata kauna ekalalo'au venia sibota kalalo'au venita boina, talavatu namavaikata 'eva veniveni i'abuta mai iakuba venivenita katania vinaulata boutai ekeinita.”
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Iesu kau kanaua eikaia, eluva kave'i koanai e'ouia ediaka, “Oni mai Dilava ena lovia vanuana 'eva viloamui sia edau'a.” Kanaua mulinai kau ia belavuaia 'eva demakau.
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Iesu Lo'e Kabukabuna laloanai evaikabasi koanai kau elavuaita ediaka, “Aeko 'ounai talavatu de'olavaia kauta dediaka ‘Keliso 'eva Davida Nakuna’?
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Kanaua 'eva Idume Kabukabuna siavunai Davida nutunai eluva ediaka,
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 Davida sibona eta'u Keliso e'aeia ‘Lovia namana’ koanai, a mo boina Keliso nakunai be'ao?” Mato kaiata devala kauta mai lalonamata ia lelena deika.
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Iesu mune'e evaikabasita 'udai, ediaka, “Talavatu de'olavaia kauta kevatai oi bo'imamui kave'i, ia 'eva tubu'a laka'ita devadodota dekeinikeini dalai mai tavatava 'abutai, eta ula 'eva kau ia beikata 'olata be'aku.
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 Mune'e lo'e laloatai eta ula mia'au nama'itai bemia'au, nadu laloatai maivaka 'abu namata nama'itai mo bemia'au.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Obu eta luma devadoeta, eta meamea devalaka'i vaikata beikata 'ounai. Kau kataua boita 'eva mekau nama vaikana bedavalia.”
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Iesu Lo'e Kabukabuna laloanai ainama mauana vailanai emia divo, do'u kauta eta moni mauai deuda eikata, lavo kauta doutamo 'eva eta moni doutamo deuda.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Beia obu ulaluna ka easi, ena moni kikita lua eabita easi eudata, eta vitaita 'eva pene ka'onamo boina.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Iesu Ibanona kauta e'aeta deda'a kevana e'outa ediaka, “Luva umauna lau oi a'oumui, obu ulaluna kanaua eudala davana 'eva nama vaikana ia boutaina de'uda davata 'eva kikita.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 'Olana lavo kauta eta moni doutamo beia kikita mo de'uda, obu ulaluna 'eva ena davali davana beaniani vaia davana itoinai eudala.”
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.