Lucas 23

nrz (NRZ) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Inoku do'u namana kauta boutai deko'isi Iesu devuaia deda'a Pilato kevana.
1 Kou’ay tutufin etei himisir Jesu hibai hina Pilate nanamaim hitit.
2 Inoku demakavala vuvua devakoala dediaka, “Kau kanania lai adavalia emai kanobata kauta nuata eani vanua 'uluna devavuala mai lovia 'olana ena takisi lai baveveni davana e'oua kao, maivaka sibona eluva ia 'eva Keliso, lovia 'olana.”
2 Nati’imaim ubar hitin hio, “Iti orot i ma kakaf bai na ai sabuw nawiyih tafaram hiti’afiyimih aki atita’ur, naatu sabuw eo’otanih Caesar isan kabay men hinibaiyan, naatu i taiyuwin isan eo, ‘Ayu i Keriso aiwob orot.’”
3 Inoku Pilato Iesu elavuaia, “Oni Iuda kauta eta lovia 'olana, una?” Iesu ena luva evamuea ediaka, “'Ani oluvamo kanaua.”
3 Imaibo Pilate Jesu ibatiy, “O Jew sabuw hai aiwob?” Jesu iya’afut eo, “Nati kuo.”
4 Pilato kabukabu kauta namata mai kau mato e'outa ediaka, “Lau kau kanania kevanai sia va'eva ka adavalia.”
4 Pilate firis ukwarih naatu sabuw hiru’ay hibatabat iuwih eo, “Iti orot baimakiyin isan anunuwet men ana kakafin ta atita’urimih.”
5 Ia deluva kula'ila dediaka, “Ena vaikabasi luvatai Iuda kauta boutai evaasiasita 'ulu devavua, ua'i Kalileiai emakavala easi mo 'ani 'abu kanania'i ela'asi.”
5 Baise abisa hio i hiukikin. “Iti orot i kougeyageyayan, ana bai’obaiyenamaim Galilee wanawanan busuruf sabuw etei hai ma bi’a’afiy boun na Judea wanawanan sabuw etei kugiyigiyih hai ma eafe’af.”
6 Pilato luva kanaua 'uluna eika 'eva elavuai lavuai, kau kanania 'eva Kalileia kauna, una?
6 Pilate iti na’atube hio nonowar ufunamaim, ibatiyih eo, “Iti orot i Galilee matuwan?”
7 Pilato eikabasi Iesu 'eva 'Eloda ena ikakao kanona venunai 'ounai esinia devuaia deda'a 'Eloda kevana, melala kanaua'i 'Eloda vaka ua'i Ielusalemai.
7 Pilate nati ana veya’amaim so’ob Jesu i Herod ana aiwob babanamaim ma’am, imih Herod isan iyafar hibai hin. Anayabin nati ana veya Herod auman i na Jerusalem ma’am.
8 'Eloda Iesu eikaia koanai elalonama si'asi'a 'olana siako vaika Iesu valina eika, eula ia bemaikala maivaka enuabata Iesu koa vaida bevavai beikata.
8 Herod Jesu i’itin ana maramaim yansisir gagamin maiyow, anayabin ana tur marasika nowar naatu kok kwanekwan Jesu taitin, ina’inan auman ta tiwa’an ta’itin.
9 Kanaua 'ounai lavuai doutamo evenia, beia Iesu ia ena luva sia ka evamuea.
9 Imih Herod tur moumurih maiyow Jesu ibabatiy, baise Jesu men iya’afut tur ta eomih.
10 Kabukabu kauta namata mai talavatu 'ola kauta ua'i delava deluva pasisi vuvua devakoala.
10 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hitit tur fokarin maiyow hio ubar hitin hiu kwanikwaniy.
11 Inoku 'Eloda mai ena kuali kauta Iesu devabo'oa, luva si'avata edeata edeata deluva mulinai, lovia tubu'ana ka devavadodoia, mune'e esinia devuaia demue deda'a Pilato kevana.
11 Imaibo Herod ana baiyowayah bairi Jesu hi’iyab hiu kwanikwaniy. Naatu faifuw gewasin hibai hi’us hiyafar maiye matabir in Pilate biyan tit.
12 'Ana'inai 'Eloda mai Pilato 'eva vibodala, melala kanaua'i ia laluana 'eva devikau.
12 Nati ana veya’amaim Herod Pilate hairi hitounuw, baise marasika i hairi rakit na’atube nanabih hima’am.
13 Pilato eta'u kabukabu kauta namata, vanua kauta namata mai vanua kauta e'aeta evado'uta.
13 Firis ukwarih naatu bonawiyenayah, sabuw ukwarih etei’imak Pilate e’af ayuwih hina
14 E'outa ediaka, “Kau kanania oi ovuaia oasi keva'uai oi odiaka, kau nuata e'ani vanua 'uluna evavuala, beia lau vailamuiai oi oluva luvata kataua'i alavuaia 'eva sia ena va'eva ka adavalia.
14 iuwih eo, “Iti orot kwabai kwana biyou kwatit sabuw nawiyih kakaf kwarouw kwa’o, naatu ayu kwa etei namaim ai babatiy kwa’itin, baise ana kakafin kwao anonowar na’atube men ta atita’urimih.
15 'Eloda vaka kanaua boina 'ounai esini muea easi kevata, oi boikala, ia sia dava ka evavaia si'asi'a kanaua'i ia ivaba be'ao.
15 Na’atube Herod nunuwet ana kakafin men tatita’ur, imih iyafar maiye matabir na. Anayabin men abisa kakafin ta sinaf boro namorob.
16 Kanaua 'ounai ba'odia inoku bavikania bedada'a.”
16 Isan imih ayu boro anarab naatu anabotait natit nan.”
17 Melala bounai La'au keini nadunai Pilato ena koakoa 'eva vabuto'o kauna ka evala'asia 'avaea.
17 Matan fufur Tar Nowaten hiyuw ana veya, Pilate mar etei dibur orot ta’imon sabuw isah ebobotait.
18 Beia kau mato devaoi ka'ona dediaka, “Kau kanania aku bala! Balaba luvua venimai!”
18 Baise sabuw rou’ay gagamin na’in hibatabat hiwow hio, “Nati orot i na morob! Aki akokok Barabas inabotait natit!”
19 Balaba 'eva vabuto'o lumanai emia 'olana vanua namana laloanai viala evapulu mai eakuaku.
19 (Barabas i Jerusalemamaim kukugeyagey, naatu orot babin ta easabun momorob isan dibur hiyai ma’am.)
20 Pilato eula 'eva Iesu bevala'asia 'ounai kau mato e'outa 'udai.
20 Pilate kok kwanekwan i Jesu tabotait tatit, imih fanan aumetawat na’in eafare maiye sabuw ifefeyanih.
21 Beia kau mato devaoi 'udai 'udai dediaka, “Au ido'o valaukuna akanai bebaba! Au ido'o valaukuna akanai bebaba!”
21 Baise sabuw fah sib hinow hi’af ra’at hio, “Ku’onaf! Ku’onaf!”
22 Pilato melala ivakoina kau mato e'outa 'udai, “Kau kanania va'eva dava evavaia? Ia bebaba va'evana sia ka adavalia. Kanaua 'ounai ba'odia inoku bavikania bedada'a.”
22 Pilate iban mar baitounin ibatiyih maiye, “Abisa kakafin sinaf? Ayu ana kakafin men ta a’itin boro namorob, imih ayu boro anarab naatu anabotait.”
23 Beia kau mato devaoi basibasi leleta aka umaunai Iesu au ido'o valaukuna akanai bebaba. Eta vaoiai Pilato ekeinia.
23 Baise sabuw fanah sib Jesu morobomih hiwow hio hinan yomaninamaim hai kok na yabin matar.
24 Kanaua 'ounai Pilato eta ula evavaia Iesu va'evai ene'eiadivo.
24 Basit sabuw hio na’atube hai kokomaim Pilate sinaf, Jesu morob isan ibasit.
25 Pilato eta'u viala mai akuaku 'ounai vabuto'o lumanai dene'eiadivo kauna kanaua evala'asia eta noinoi vitaitanai, inoku Iesu evenita eta ula vinaulana bevavaia.
25 Naatu orot kougeyageyayan naatu asbunuwayan dibur ma’am isan hibifefeyan i botait, naatu Jesu isan abisa sinafumih hikokok na’atube bai itih.
26 Kuali kauta Iesu devada'ala dela'asi deda'a 'eva Kulene kauna ka vana Simona, ia 'eva 'uniai easi Ielusalema eda'a venia laloanai deabiakao inoku au ido'o valaukuna devavua vaia Iesu mulinai eda'a vaia.
26 Roman baiyowayah Jesu onafinamih hibai hitit hinan efamaim, Sairini orot wabin Simon ana barene na au Jerusalem rur bairi hitar. Naatu hikwarar tatab, onaf hibai hitin e’abar Jesu ufun bairi hin.
27 Kau doutamo vaika Iesu mulinai deda'a viloatai 'a'ate vaida ia delaloia dekani.
27 Sabuw rou’ay gagamin na’in Jesu hi’ufunun bairi hinan wanawanahimaim baibin afa Jesu hi’itin yah baban hirerey.
28 Iesu ekai'udai e'outa ediaka, “Ielusalema nakuna 'a'atemui e, lau dai'uai sia okani, beia oi mai nakumui daimuiai okani.
28 Jesu tatabir itih eo, “Jerusalem baibin ayu isau men kwanarerey, baise kwa taiyuw isa naatu natunat isah kwaniyababan kwanarerey.
29 'Olana melala be'asi koanai kau bediaka, ‘De'opa'opa 'a'ateta, melo sia devapulu 'a'ateta mai sia devabae vabae 'a'ateta 'eva denama'ina.’
29 Anayabin mar boro enan sabuw boro hinao, ‘Baibin iyab a’arih, taubu’e tema’am naatu kek men tibitotomanen boro hiniyasisir.’
30 Inoku
30 Nati ana veya’amaim sabuw boro oyaw isah hinao,
31 Lau au maulina boina keva'uai kanaua devavaia koma koanai, oi au 'ibuna boina kevamuiai a bemavavaia koma?”
31 Anayabin sawar iti na’atube ai biyan ahiy ana veya’amaim tisisinaf, baise ai nakekerer ana veya’amaim hinasisinaf boro mi’itube?”
32 Va'eva kauta lua vaka devuata deda'a Iesu ita beaku bata.
32 Nati ana veya’amaim orot kakafih rou’ab auman Jesu bairi morobomih hinawiyih hitit hin.
33 Deasi 'abu vana ‘'Ola kuliana’ ai dela'asi koanai, Iesu au ido'o valaukuna akanai dekokoia 'au, va'eva kauta lua vaka dekokota 'au, ka idibanai, ka 'ealinai.
33 Hitit hina efan wabin Gifow imaim hitit naatu Jesu hi’onaf orot kakafih rou’ab auman, orot ta ana asukwafune, orot ta ana beyawane. Jesu orot kakafih ro’ab bairi koros afe’en|alt="Jesus and thieves on the cross" src="CN01836B.TIF" size="col" loc="Luk 23.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="23.33-35"
34 Inoku Iesu eluva ediaka, “Kama'u e, eta si'avana 'oukao 'olana ia sia deikabasi dava devavaia.” Inoku kuali kauta punipuniai ena tubu'a dekole. Kuali kauta punipuniai Iesu ena tubu'a dekole.|src="UBSCl-22c.tif" size="col" ref="23.33-34"
34 Imaibo Jesu eo, “Tamai hai bowabow kakafih kunotawiyen men hiso’ob abisa tisisinaf.” Naatu ana faifuw hibosairen arowamaim hifaram hibow.
35 Kau delava devialulu, vanua kauta namata Iesu devabo'oa dediaka, “Ia kau edeata evamaulita, bema ia 'eva Keliso Dilava ia edilaia kauna koanai sibona evamaulia.”
35 Sabuw nati’imaim hibat hi’i’itin ana maramaim, bonawiyenayah orot ukwarih Jesu hi’iyab hio, “Sabuw afa iyawasih bo i Keriso God narurubin na’at taiyuwin niyawasiban tana’itin.”
36 Kuali kauta vaka devabo'oa, deasi kevanai vine vamaina devenia.
36 Roman baiyowayah auman hi’iyab, naatu wine tenakuyakuy tomamih hitin
37 Inoku dediaka, “Bema oni Iuda eta lovia 'olana koanai sibomu vamaulimu.”
37 hio, “O Jew sabuw hai aiwob na’at taiyuw kwiyawasi!”
38 Iesu 'olana akanai malele ka vaka ua'i, kanania deleleia koma,
38 Naatu ukwarinamaim hikirum hio, “Iti I Jew Sabuw Hai Aiwob.”
39 Va'eva kauta ua'i detaba kauna ka Iesu evabo'oa ediaka, “Oni vamauli kaumu, una? Sibomu vamaulimu mai lai vaka vamaulimai.”
39 Orot kakafin ta hi’onaf inu’in Jesu isan eafabon tur kakafih eo. “O Keriso na’at kwiyawas kure naatu aki auman kwiyawasi.”
40 Beia banona eta'u e'ovenia ediaka, “Oni Dilava makauna sia omakau, una? Oni mekau oabia vitaitana ia vaka.
40 Baise orot ta rounane inu’in turan kwarar iu, “O God isan kubirubir ai en? It etei i baimakiy ta’imon tabaib.
41 Ita laluana ekaba 'eva ekomolo, 'olana mekau ka'abi davata 'eva eta vavai vitaitatai, beia kau kanania 'eva sia va'eva ka evavaia.”
41 It airit biyababan tabaib i ana efamaim tabaib, anayabin atasisinaf kwanekwanemaim wan tama ra’at biyat ebababan. Baise iti orot i men kafa’imo kakafin ta sinaf, asir biyababan ebaib.”
42 Mune'e ediaka, “Iesu e, emu lovia vanuanai boda'a dodo koanai lau bolalovai'u.”
42 Naatu Jesu isan eafabon eo, “Jesu a aiwobomaim inarur ayu inanuhu.”
43 Iesu ia e'ouia ediaka, “Lau oni luva umauna a'oumu, vali'u melala kanania'i oni mai lau ita laluana 'eva paladaiso laloanai ekamia.”
43 Jesu iya’afut eo, “Ao’omatani, boun ayu Paradise imaim ana rur o boro airit tanarun.”
44 Ado'alavuni lakalaka laloanai melala sia ekala, vabuto'o easi kanobata itoinai e'alavua eda'amo melala koana koi.
44 Veya yen na i’ouyit, veya rararan matan gugum tafaram etei fobe inu’in veya re three korok na’atube bai.
45 Maivaka lo'e kabukabuna laloanai iveli keinina tubu'ana bo'adanai e'idi lua.
45 Basit faifuw gagamin Tafaror Bar wanawan hitaiy re efan kakafiyin, kakafiyin hirafut inu’in taseb rou’ab himatar.
46 Iesu e'ae 'unu'unu ediaka, “Kama'u e, idume'u imamuai audala.” Kanaua eluva koma mulinai eba.
46 Imaibo Jesu fanan aumetawat rerey eo, “Tamai umamaim ayubu abit inab.” Iti na’atube eo basit morob.
47 Kuali kauta i'olavaita kauna dava depulu eikata koanai Dilava evanama'inala ediaka, “Momo'ai dokadoka kau kanania 'eva komolo kauna.”
47 Baiyowayah hai ukwarin nati’imaim bat abisa mamatar itin, God wabin bora’ara’ah eo, “Turobe iti orot i gewasin.”
48 Vialulu kauta ua'i delava bou makatai dava depulu deikata koanai, pedeta depoupouta mai vilalota demue deda'a vanua.
48 Sabuw nati’imaim hiru’ay hibat abisa mamatar hi’itin, dogoroh hirab yababan auman hai ubar himatabitabir hin.
49 Beia Iesu deikabasia kauta mai Kalileiai 'a'ate ia mulinai deda'a kauta kataua boutai dau'ai delava dava depulu davata deikata.
49 Sabuw afa Jesu hisusu’ub, naatu baibin afa Galilee ine hi’ufunun bairi hina hibibais, nabinamaim hibat Jesu momorob hi’itin.
50 Do'u namana kauna ka vana Iosepa, ia kau nama'ina maivaka vinaula komolo kauna,
50 — ausente —
51 ena vanua 'eva Alimatea Iudea vanuana ka, ia Dilava ena lovia vanuana e'imala be'asi. Ia do'u namana kauta eta lalovai mai koakoa sia eabitadae.
51 — ausente —
52 Kau kanania eda'a Pilato kevana, Iesu kauanina enoinoivaia.
52 Na Pilate nanamaim tit Jesu biyan bai na ya’in isan ifefeyan naatu aiwob orot ibasit.
53 Inoku ia Iesu kauanina eabia ovo, tubu'a imusinai e'apaia mitava kanaua bika'a ioina 'ulina laloanai ene'eia divo, 'uli kanaua'i 'eva asido'o kau ka dekoleia.
53 Joseph na Jesu biyan onaf afe’en inu’in bosair bai re faifuw boubunamaim sum bai in hub boubun to naiwanamaim tar numin inu’in imaim yai.
54 Melala kanaua 'eva va'olu melalana maivaka melala kabukabuna 'ani bemakavala.
54 Naatu nati veya i Friday, Baiyarir busurufin isan ana veya nakabom.
55 Kalileiai Iesu mulinai deda'a 'a'ateta kataua 'eva Iosepa mulinai deda'a, mitava mai Iesu kauanina a devaenoa koma deikaia.
55 Baibin Galilee ine Jesu hi’ufunun bairi hinan i Joseph bairi hin hubemaim hitit, Jesu biyan mi’itube ya’iyai i hi’itin.
56 Inoku demue deda'a vanua 'eva mulamula bonata nama'ita mai kauna bedavua deolota deva'oluta. Beia talavatu luvana vitaitanai melala kabukabunai lata deani.
56 Naatu himatabir hin bar hitit Jesu biyan yabuna’in isan ana raiy hibogaigiwas naatu mar to Baiyarir Ana Veya i hima hiyarir hai ofafar eo na’atube.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 23, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.