Atos 5
nrz (NRZ) vs AAI
1 Kau ka vana Anania adana Sapila ita eta kano ka detavatava vaia.
1 Orot wabin Ananias aawan Sapphira hairi auman hai sawar turin hiya’aitit sabuw hitubun.
2 Ia adana ita deikabasi 'eva kano kanaua monina kalina ia eabia kao, kalina mo eabia eda'a veauneke kauta vailatai e'uleia.
2 Naatu kabay turin i botan, aawan i so’ob, naatu i ana baibasit auman iwa’an, turinawat bai in tur abarayah nahimaim ihouw ra’iy.
3 Inoku Petelo ia e'ouia ediaka, “Anania e! Satani nuamu aeko 'ani evavonua vaika, Idume Kabukabuna 'ani olebaia inoku kano monina kalina 'eva oni sibomu daimuai 'ani oabia kao?
3 Peter Ananias isan eo, “Aisim Satan not kakafin dogor wanawanan yaru’uy Anun Kakafiyin matanamaim ifuwen, a me hitutubun kabay turin o isa ibotan?
4 Asido'o kano kanaua otavatava vaia koanai, kano kanaua 'eva oni emu, inoku otavatava vaia mulinai monina vaka oni emu. Koa kanania dava 'ounai nuamuai olalovaia? Oni 'eva sia kau olebata beia Dilava olebala.”
4 Inaso’ob iti me i o nowa, baise o a baibasitamaim sabuw hitubun, naatu sabuw hitutubun ufunamaim iti kabay i o nowa. Aisim iti na’atube isinaf? O men orot ifuw, baise God ifuw.”
5 Anania luva kanaua eika koanai e'eko 'eva eba, inoku vali kanaua deika kauta boutai demakau si'asi'a.
5 Ananias tur iti nonowar ana maramaim an uy re morob, sabuw etei’imak tur iti hinonowar hai hibir ra’at.
6 'O'ole vaida dela'asi deasi kauanina tubu'ai de'umia inoku devuaia dela'asi deda'a dekoleia.
6 Oro’orot boubuh hina hirun biyan hibai hisum hibai hin rahemaim hiyai.
7 Melala koana koi boita deole mulinai adana eda'adodo, ia sia eikabasi 'eva dava epulu.
7 Three hours na’atube sasawar ufunamaim aawan babin na tit, i men so’ob Ananias isan abisa mamatar.
8 Petelo ia elavuaia ediaka, “Lau 'ou'u, oni adamu ita emui kano oi otavatava vaia 'eva tavana kanania, una?” Ia ediaka, “O, tavana kanana.”
8 Peter babin ibatiy, “Ku’o gewas anowar, aaw airi a me hitutubun baiyanaban ana fofonin iti kwabai?” Babin iya’afut eo, “Me hitutubun ana baiyan etei i nati.”
9 Petelo ia e'ouia ediaka, “Dava 'ounai oni adamu ita nuamui oi ovaka'onamo Lovia namana Idumena oi ovakovoa? Lele'u o'ika, adamu dekoleia kauta 'eva nutuala aunai delalava, oni vaka bevuamu bela'asi.”
9 Peter babin isan eo, “Aisim aaw airi kwaibasit, Regah Anunin kwarutubun? Oro’orot iyab o aaw hibai hin hiya’iy i nati etawanamaim tebatabat o hina’abar kwananamih.”
10 Ia komolonai e'eko Petelo aena 'olanai 'eva eba. 'O'ole dedodo deasi 'eva banai dedavalia, inoku devuaia dela'asi deda'a adana 'aba'abanai dekoleia.
10 Mar ta’imon babin Peter anamaim ra’iy rab morob, oro’orot boubuh hina hirur babin morob inu’in hi’itin hi’abar hin aawan sisibinamaim hiyai.
11 Melala kanaua'i abiveni kauta boutai mai vali kanaua deika kauta boutai 'eva demakau si'asi'a.
11 Sawar iti mamatar ekaleisia sabuw naatu sabuw afa auman iti tur hinonowar hi’oror sa’irih naatu hai hibir ra’at.
12 Veauneke kauta vatabulovo vinaulata mai koa namata doutamo kau vailatai devavai, abiveni kauta boutai nuata ka'onamoai Solomona ena vakai deakubou.
12 Tur Abarayah ina’inan naatu baifofofor moumurih maiyow sabuw wanawanahimaim hisisinaf. Naatu baitumatumayah hai rou’ay mar etei i Solomon ana sebosebomaim hiruru’ay.
13 Beia kau vaida 'eva demakau sia deda'a kevata, ia eta 'ola aku 'eva namavaikana kau kataua kevatai.
13 Orot babin ufunane men karam boro hitakofanih, basit baitumatumayah hai gewasih isan sabuw wabih hibobora’ara’ah.
14 Beia kau mai 'a'ate doutamo Lovia namana deabivenia kauta deda'a 'eva ia kauta devadouta.
14 Naatu orot babin iyab Regah hibitumatum hina hirun kou’ay yayababar yen ra’at.
15 Kanaua 'ounai 'olele kauta devuata deda'a dalai inoku toto'a mai 'eta akatai devaenota 'au kanaua'i Petelo kevatai beda'a keini koanai va'ava'ana beda'a akatai.
15 Rou’obow nati’imaim sabuw sawusawuwih hi’abaren hitit ef gagamih yah emo’em afe’eh naatu ir yah hi’i’inuwih, saise Peter tanan ana youn afa tafahimaim tarabon isan.
16 Ielusalema 'aba'abanai vanuata kauta doutamo vaika vaka deasi, 'olele kauta mai ka'uba si'avata vaika nuatai dedodo kauta kataua devuata deasi ua'i, inoku boutai 'eva denama'ina.
16 Sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu bar merar afa Jerusalem sisibinamaim hima’am hai sabuw sawusawuwih naatu afa afiy kakafih hitoun buriburih hima’am hibuwih hinan etei’imak hiyayawasih.
17 Kabukabu kauta 'olatai kauna mai ia ibanona kauta, Sadukea iduvuna kauta ita 'eva veauneke kauta demama venita.
17 Firis Gagamin ana ofonah etei naatu Sadducee hai kou’ay bairi hibusuruf tur abarayah isah yah so’ar hibobowen, naatu sinafumaim hiyai.
18 Inoku veauneke kauta deliota devuata deda'a vabuto'o lumana laloanai de'alavuta.
18 Tur Abarayah hibow hifatumih naatu hibuwih hin dibur bar gagaminamaim hiyariyih.
19 Beia boni kanaua'i Lovia namana ena anelu ka eta'u vabuto'o lumana nutualana eluvuia inoku evala'asita,
19 Baise gugumin wanawanan Regah ana tounamatar na etawan etei botawiyen tur abarayah iunawiyih hitit, iuwih eo, Tounamatar tur abarayah dibur barane botaitih|alt="angel frees the apostles from the prison" src="cn01911b.tif" size="col" loc="Act 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19-20"
20 ediaka, “Oda'a, Dilava ena Lo'e Kabukabuna laloanai mauli makamakana luvana kanania itoina kau vailatai oi boluva vaia.”
20 “Kwanan Tafaror Bar gagamin wanawanan kwanabat iti yawas boubun ana tur tutufin sabuw etei hai tur kwana’owen.”
21 Luva kanaua deika vitaitanai devavaia, 'avu'ani vabulanai Lo'e Kabukabunai deda'adodo inoku kau devaikabasita.
21 Mar sibisib auman tur abarayah Tafaror Bar wanawanan was efanamaim hibusuruf sabuw hi’obaibiyih.
22 Lo'e Kabukabuna i'imana kauta deda'a vabuto'o lumanai dela'asi 'eva ia ua'i sia dedavalita, kanaua 'ounai demue'udai deda'a inoku do'u namana kauta de'outa dediaka,
22 Baise hina dibur baremaim hititit hibouyuwih naatu ma’utenayah hai ukwarih himatabir maiye hina hai tur hio’wen hio,
23 “Vabuto'o lumana 'eva i'alavu 'ininai lai adavalia mai nutuala i'imana kauta vaka ua'i nutualai delava, beia nutuala lai aluvuia lai ada'adodo koanai sia kau ka ua'i lai adavalia.”
23 “Aki an dibur bar atitit etawan etei i tufatufbonen naatu etawan ma’utenayah auman hibatabat ai’itih, baise etawan abobotawiyen i men yait ta nati bar wanawananamaim atita’urimih.”
24 Lo'e Kabukabuna i'imana kauta eta 'ola kauna mai kabukabu kauta namata luva kanaua deika koanai, delalo to'ato'a namavaika, koa kanaua anina 'eva dava.
24 Firis ukwarih naatu Tafaror Bar kaifenayan hai ukwarin iti tur hinonowar etei hai kasiy ra’at hio, “Iti orot isah abisa matar?”
25 Inoku kau ka edodo easi 'eva e'outa ediaka, “Vabuto'o lumanai oi o'alavuta kauta kataua 'eva Lo'e Kabukabuna laloanai delalava kau devaikabasita.”
25 Rubira’e orot ta na run eo, “Kwananowar oro’orot kwabow dibur kwaya’aya i Tafaror Bar wanawanan sabuw tibi’obaibiyih.”
26 Lo'e Kabukabuna de'imala kauta eta 'ola kauna ita deda'a veauneke kauta devuata kave'i deasi, sia dava ka devavaia 'olana demakau kau bika'ai asi'i demaakuta makauna.
26 Naatu kaifenayan ukwarin ana orot afa bairi hin tur abarayah hibuwih bairi himatabir maiye, men hifair o hikwararihimih, anayabin sabuw agimamaim borabirabih hirouw hibir.
27 Veauneke kauta devuata deda'a do'u namana vailanai devalavata, inoku kabukabu kauta 'olatai kauna eta'u elavuaita.
27 Tur Abarayah hibuwih hina hirun Kaniser (Sanhedrin) nahimaim hibat naatu Firis Gagamin ibatiyih eo,
28 Ediaka, “Lai oi atalavatumui, kau kanania vanai sia oi bovaikabasi. Beia vali'u emui vaikabasi luvatai Ielusalema bounai vali kanania 'ani edaonala, inoku oi o'ula ena ba vuvuana oi bovakoamai.”
28 “Aki tur fokarin maiyow ao fafari iti orot wabinamaim sabuw men kwani’obaiyih, naatu baise kwa abai’obaiyen i tit Jerusalem wanawanan sabuw etei tenonowar, naatu kwakok iti orot momorob ana ubar aki bain isan kwayayamatat.”
29 Petelo mai veauneke kauta vaida denu'ovi dediaka, “Lai 'eva Dilava lelena daitai lai badadai, sia kau leleta daitai lai badadai.
29 Peter naatu tur abarayah afa bairi hiyafutih hio, “Aki i God fanan anab men orot fanahimih.
30 Oi ota'u Iesu au akanai oi okokoia oi oaku bala kauna, ita 'ava'avata eta Dilava eta'u ba ai 'ani evako'isia 'udai.
30 It ata a’agir hai God Jesu kwa onaf tafanamaim kwa’onaf kwa’asabun momorob i morobone God bora’ah maiye,
31 Dilava ia eabia isi imana idibanai evamiala ita i'ana'iavaita mai ivamaulita kaunai evaaoa kanaua'i Isalaela kauta belalo'udai inoku eta si'avana be'oukao.
31 God bora’ah yen uman ana asukwafune ima’an, bonawiyenayan naatu baiyawasayan matar, saise Israel sabuw hai ef nabotawiy dogor baikitabiren naatu notawiyen hinab.
32 Lai mai Idume Kabukabuna 'eva dava katania vuta iakuta kaumai, Dilava eta'u Idume Kabukabuna kanaua eveni ia lelena daitai dedadai kauta kataua kevatai.”
32 Aki i iti sawar hai sifrubonayah, naatu sabuw iyab hibifanabow isan God Anun Kakafiyin bitih auman siftirurubon.”
33 Luva kanaua deika koanai, debadu si'asi'a inoku deula veauneke kauta beaku bata.
33 Kaniser sabuw iti tur hinonowar ana veya, gagamat yen bufutih hikokok kwanekwan i boro tur abarayah hita’asbunih.
34 Beia Palisea kauna ka vana Kamaliela, talavatu 'ola kauna ka, kau boutai ia 'olana deaku kauna, do'u namana laloanai eko'isi veauneke kauta e'outa bela'asi mulimuliai melala kava'inamo bevi'ima.
34 Baise Pharisee orot wabin Gamaliel, ofafar bai’obaiyenayan, sabuw etei iti orot hikakakafiy, kou’ay wanawanan misir iuwih tur abarayah hibuwih hitit ufunamaim mar kafai hibat.
35 Inoku ia do'u namana kauta e'outa ediaka, “Isalaela kaumui e, kau katania kevatai dava oi bovavaia 'eva oi bolalovaia kave'i.
35 Naatu imaibo Kaniser iuwih eo, “Taituwau Israel, abisa iti orot isah kwayayakitifuw mata toniwa’an gewas kwananotabo kwanasinaf.
36 'Ana'inai Teuda eko'isi ediaka ia vaka kau ka, kau boutai sinavu vani (400) boina mulinai deda'a. Ia deaku bala koanai ibanona kauta boutai deveau siusiu, inoku sia davana ka epulu.
36 Kwananot iti boro’omo Theudas tit orot gagamin ta rouw eorereb naatu oro’orot etei 400 na’atube hikofan, Baise hi’a’asabun ana veya ana bai’ufununayah etei hitaragiy nanabin hin, naatu ana kou’ay re rumoromorob sawar.
37 Ia mulinai Kalilea kauna ka vana Iuda, kau vata ilelena melalanai eko'isi, kau doutamo nuata eani ia mulinai deda'a, ia vaka deaku bala, inoku mulinai deda'a kauta boutai deveau siusiu.
37 Nati ufunamaim Judas Galilee orot sabuw hibiyab ana veya tit, sabuw bow kou’ay busuruf, baise i auman hi’asabun naatu ana bai’ufununayah hitaragiy nanabin hin.
38 Kanaua 'ounai vali'u lau oi a'oumui, kau katania kevatai sia dava ka oi bovavaia, oi bovikanita 'avaea bedada'a, bema ia eta vinaula katania devavai 'eva kau eta lalovaiai be'asi koanai anita sia 'ani bepulu.
38 Isan imih abisa iti boun emamatar isan au’uwi, iti orot kwaihamiyih, naatu kwa’uwih ten, anayabin orot ana notane hinayakitifuw hinasisinaf na’at boro nasawar.
39 Beia Dilava enai be'asi koanai, kau katania sia 'ani oi bo'outa kao bedaia.
39 Baise Godane nanan na’at, kwa men karam boro kwana’otanih, kwa boro taiyuw God bairi kwanabiyow kwana’itin.”
40 Ia Kamaliela lelena deabia dae, veauneke kauta de'aeta dedodo, de'odita mulinai detalavatuta Iesu vanai sia bevaikabasi 'udai, inoku devala'asita deda'a.
40 Tur Abarayah hi’afih hirun naatu hirouw. Imaibo tur fokarin maiyow hi’uwih naatu hiofafarih Jesu wabin men hinao rerereb, naatu hi’uwih hai au ubar hin.
41 Veauneke kauta do'u namana kauta devikanita 'eva delalonama si'asi'a, 'olana Dilava 'ani ia eabita isi 'eva Iesu vanai devamalalaita.
41 Tur Abarayah Kaniser hihamiyih hitit naatu ereyasisir auman hin, anayabin Jesu wabinamaim hibi’akir i igewasin kwanekwan.
42 Melala bounai Lo'e Kabukabuna laloanai mai kau ka ka eta luma laloatai Iesu 'eva Keliso valina nama'ina kanaua devaikabasi vaia mai deilolo vaia basibasi.
42 Mar etei Tafaror Baremaim naatu hai baremaim sabuw hibi’obaiyih naatu tur gewasin Jesu Keriso isan sabuw hai tur hi’o’owen.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.