Atos 16

nrz (NRZ) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Paulo eda'a Delebe vakaia eda'a Lusitela ai ela'asi, ua'i abiveni kauna ka emia ia vana 'eva Timoteo, ia sinana 'eva Iuda ateatena mai abiveni ateatena, beia kamana 'eva 'Elene kauna.
1 Paul remor na Derbe tit imaibo ikofan maiye na Lystra tit, nati’imaim baitumatumayan wabin Timothy ma’am biyan tit, Timothy hinah i Jew babin, baitumatumayan ta, baise tamah i Greek orot.
2 Abiveni kauta ua'i Lusitela mai Aikonio ai demia kauta Timoteo ena nama'ina deluva vaia.
2 Lystra naatu Ikonium wanawanan baitumatumayah etei Timothy i hibifai.
3 Paulo eula Timoteo bevuala ia ita bedada'a, mai eivaia 'olana ua'i Iuda kauta demimia kauta deikabasi ia kamana 'eva 'Elene kauna.
3 Paul kok i Timothy tab bairi hitan, imih ana’ar kanabin e’afuw, iti na’atube sinaf anayabin Jew etei nati’imaim hima’am hiso’ob Timothy tamah i Greek orot.
4 Vanua ka ka laloatai dekeini laloanai, Ielusalemai veauneke kauta mai 'ana'iavai kauta devamomo'aita talavatu kataua 'eva ia deta'u kau de'outa talavatu kataua daitai bedadai.
4 Bar merar tata hirun hitit roube’aten tur abisa tur abarayah naatu regaregah ai’in Jerusalemamaim bai’ufnunin isan hio hibibasit, baitumatumayah hai tur hi’owen auman hin.
5 Kanaua 'ounai Dilava ena lo'e kauta eta abiveni 'eva ekula'ila maivaka melala boutai eta mato 'eva ekukubu.
5 Ekaleisia sabuw fair hitih hai baitumatum ra’at naatu sabuw boubuh hirun hai kou’ay ra’at.
6 Paulo banona ita deda'a Pelikia mai Kalatia kanota laloatai dekeini 'olana Idume Kabukabuna eta'u e'outa kao 'Aisia kanonai Dilava ena luva sia beilolo vaia.
6 Paul ana ofonah bairi Firigia naatu Galasia wanawanahimaim hiremor naatu Anun Kakafiyin Asia wanawanan hireremor men ibasit boro imaim hitabinan.
7 Deda'a Musia kanona vaikoanai dela'asi koanai, deula Bitunia kanona beda'ala, beia Iesu idumena e'outa kao.
7 Hiremor hina Maisia ana yoyowamaim hitit, hisinaftobon hitan Bitiniya wanawanan hitarun isan baise Jesu Anunin men ibasit boro hitan.
8 Kanaua 'ounai Musia kanonai dekeini de'ovu deda'a Toloa vanuana.
8 Imih hina Maisia hihamiy hirabon hire hina Troas hitit.
9 Boni kanaua'i Paulo emakakeini 'eva Makedonia kauna ka ia vailanai elava eikaia inoku ia enoia ediaka, “Bokeini bo'asi Makedoniai lai bodulumai.”
9 Nati gugumin Paul mim, Masedonia orot bat fefeyan eo, “Kwanarabon Masedonia imaim aki kwaibaisi!”
10 Paulo emakakeini mulinai, komolonai dala lai akavu lai bada'a Makedonia, 'olana to'onai lai aikabasi 'eva Dilava eta'u lai e'aemai vali nama'ina ua'i lai bailolo vaia.
10 Paul iti mim i’itin ufunamaim aki abobuna au Masedonia arabon, anayabin aki ai not abogaigiwas God ea’afi nati’imaim God ana tur binan isan.
11 Ua'i Toloai aunakoiai lai aele'au lai aveau keini komolo lai ada'a Samotlake. Inoku elani lai aveau lai ada'a Neapoliai lai ala'asi.
11 Aki Troas imaim wa abai mutufor arabon an Samoteres atit naatu mar to aikofan maiye an Neapolis atit.
12 'Abu kanaua lai avikania lai ada'a Pilipo, ua 'eva Makedonia kanona vanuana namana lava'ana'ina maivaka Loma ena ikakao venunai emia. Inoku ua'i boni vaida lai amia.
12 Nati’imaim wa ai’hamiy ai’iwat arun an Philipi atit, Masedonia wanawanan ana bar merar gagamin ta, naatu iti bar merar i Rome gawan wowab. Aki nati’imaim veya bai’ab na’atube ama.
13 Melala Kabukabunai vanua namana nutualanai lai ala'asi ada'a lava 'aba'abanai, lai alalovaia 'eva meamea 'abuna ka ua'i. 'Abu kanaua'i lai amia divo inoku 'a'ate vaida ua'i demiado'u 'a'ateta ita lai aluvaluva.
13 Baiyarir Ana Veya atit bar merar ana fur aihamiy ana harew sisibinamaim atit, nati’imaim anotanot boro yoyoban ana efan atatita’ur. Nati’imaim amare baibin iyab hinan i ai obaibiyih.
14 Kaiata devaala lelemai deika 'a'ateta kataua ka vana 'eva Lidia, ena vanua 'eva Tuatila. Ia 'eva tubu'a 'aolata etavatavavaita. Ia vaka Dilava ekukudivo venia ateatena ka. Lovia namana eta'u nuana eva'ailalala inoku Paulo ena luva eabia dae.
14 Naatu babin ta iti tur ao nonowar i wabin Lydia ana tafaram Taiyatira, iti babin i sawar biyah namar iwa’an sabuw tetotobon naatu i God kwafirinayan babin ta, nati ana veya’amaim God dogoron botawiy. Paul tur abisa eo etei nowar.
15 Ia mai ena luma kauta boutai lai avaidi'uta kabukabu mulinai, enoimai lai bada'a ena luma, lai e'oumai ediaka, “Bema oi olalovaia lau Lovia namana abivenia ateate'u koanai, oi bo'asi ua'i e'u lumai oi bomimia.” Inoku ia lai eva asiasimai lai ada'a ia ena luma.
15 Naatu nati babin taintuwan bairi nati baremaim hima’am etei bapataito hibai, imaibo ifefeyani eo, “Kwananotanot ayu Regah ana bitumitum na’at, basit kwana tan au baremaim bairit tama.” Iti na’at aki eokikini bairi an.
16 Melala ka lai ada'a meamea 'abuna laloanai, da'alaabi vatona ka nuanai ka'uba si'avana vaika emia vatona ita lai avidavali. Vato kanaua 'eva vailai bepupulu davata e'ou asita, vinaula kanaua'i ia ena 'ola kauna ena moni doutamo evavai.
16 Veya ta aki yoyoban ana efan isan anan akir babitai ta bairi aitar. Iti babitai i afiy kakafin hitarasum ma sawar abisa temamatar isah i eo, naatu sawar iti na’atube sisinaf ana sabuw kabay gagamin maiyow hibaib.
17 Vato kanaua Paulo mai lai boumaiai mulimaiai eda'a 'eva evaoivaoi ediaka. “Kau katania 'eva akai vaika Dilavana ena da'alaabi kauta, oi kevamuiai bevamaulimui dalana deluva vaia.”
17 Iti babitai Paul aki bairi i’ufnuni iwow eo, “Iti orot i God auyomtoro’ot ana’akir wairafih, kwa mi’itube na yawas bain isan teo’orereb.” Peter ana ofonah bairi yawas hibai hinan isan Babitai eo’orereb|alt="slave girl" src="cn01983B.tif" size="col" loc="Act 16.17" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.17-18"
18 Melala doutamo ia kanaua boina evavaia. Inoku Paulo kaiana evabo'o 'ounai elava 'udai ka'uba si'avana vaika e'ouia ediaka, “Iesu Keliso vanai lau a'oumu dokadoka, vato kanana nuanai la'asi!” Komolonai ka'uba si'avana vaika vato evikania ela'asi.
18 Babitei iti na’atube mar moumurih maiyow sinaf inan yomaninamaim, Paul yan so’ar naatu tatabir afiy nati babitai tar gabuw ma’am isan eo, “Jesu Keriso wabinamaim o abi’a’ari babitai kwaihamiy kutit!” Naatu mar ta’imon afiy babitai ihamiy tit.
19 Vato ena 'ola kauna eikabasi ia ena moni davali dalana 'ani eole koanai, Paulo mai Sila deabita deliota inoku develita deda'a tavatava 'abunai 'ana'iavai kauta vailatai.
19 Babitei ana matuwan sabuw hai kabay imaim hima hibaib ana ef sasawar hi’i’itin ana maramaim, Paul Silas hairi hirout hibow hitainih hitit ahar ana efanamaim hiya baibatiyenayah baibatiyih isan.
20 Valuva kauta vailatai devalavata inoku dediaka, “Kau luana katania 'eva Iuda kauta, inoku ita eta vanua laloanai devasi'avanala.
20 Hibuwih hina Rome tur nowarayah nahimaim hitit hio, “Iti Orot rou’ab i Jew sabuw, hairi iti ata bar meraramaim ma kakaf hibai hitit.
21 Maivaka koakoa devaikabasita davata 'eva ita Loma kauta eta talavatu avekenai sia kabidae mai sia kamaulivai davata.”
21 It Rome sabuw ata ofafar men ebibasit i sinafumih teo, naatu aki men karam boro nati bai’obaiyen anibasit anab ani’a’it.”
22 Do'u kauta deko'isi Paulo mai Sila de'ou si'ata, inoku valuva de'ana'ia vaia kauta deluva ia laluana eta tubu'a be'idita inoku 'odi'odi auna ai be'odita.
22 Sabuw moumurih na’in hina hirun kou’ay ra’at orot rou’ab bow rouw isan. Tur nowarayan orot iuwih Paul Silas hairi hai faifuw hiseb hibosaisiren naatu hiwabirih.
23 De'odi si'ata mulinai, devuata deda'a vabuto'o lumanai dedolita dodo, vabuto'o lumana e'imala kauna de'ouia be'imata kave'i.
23 Hiwawabirih ufunamaim hibow hin dibur hiyariyih, naatu dibur kaifenayan orot matan tobaiwa’an ma kaifih isan hiu.
24 Vabuto'o lumana i'imana kauna kanaua boina de'ouia 'ounai ia laluana evuata eda'a laloai vaika daiutuna laloanai evadodota, au ubata viloatai aeta eva'akuta uda edo'o 'inita kave'i. Paulo mai Sila vabuto'o lumana laloanai.|src="cn01988b.tif" size="col" ref="16.19-25"
24 Iti obaiyunen tur nonowar ufunamaim, dibur kaifenayan bow hirun dibur wanawanantoro’ot imaim ah ai gagamih rou’ab areh ya kiktanen hima.
25 Boni malolua laloanai Paulo mai Sila 'eva demeamea mai Dilava ivanama'inana masita deabi, inoku vabuto'o kauta 'eva kaiata devaala ia leleta deika.
25 Fainaiwan Paul Silas hairi God isan hiyoyoban hima ew hitatabor dibur sabuw afa hima hinonowar,
26 Komolonai kanokau namavaikana epulu 'eva vabuto'o lumana itoina euteute, nutuala boutai deviluvu mai vabuto'o kauta boutai imata aeta dedo'ota 'eva deodi.
26 naniyan meyemeye iriyoy gagamin na dibur bar iyuwiyuw re an ana wabat etei bora’ah. Naatu mar ta’imon etawan botawiy chain dibur sabuw ah umah hifatum hima’am etei hihururuw hire.
27 Vabuto'o lumana e'imala kauna muinaitabunai eibi, inoku nutuala boutai deviluvu eikata koanai, eko'isi ena kuali lepona evelia asi sibona beaku bala 'olana ia elalovaia vabuto'o kauta 'ani deveau ovo.
27 Dibur kaifenayan matan nuw misir naatu Dibur etawan bobotawiyen itin, basit taiyuwin sikan afuwinamih ana kaiy bora’ah, anayabin not dibur sabuw etei hibihir rouw.
28 Beia Paulo evaoi 'unu'unu ediaka, “Ovapuala! Sibomu sia oi boaku bamu, lai boumaiai 'eva nia.”
28 Baise Paul fanan aumetawat na’in e’af eo, “Taiyuw bi’asabuni! Aki etei iti ama’am!”
29 Vabuto'o lumana e'imala kauna lamepa 'ae'aena e'ae'ae, inoku eveau dodo eda'a 'eva mai 'ululu 'ululuna Paulo mai Sila vailatai ekuidula.
29 Dibur kaifayan hinow isan e’af naatu nunuw run, an uman hi’oror auman Paul Silas hairi nahimaim ra’iy.
30 Inoku evuata ela'asi eda'a mulimuliai elavuaita ediaka, “Loviamui e, dava bavavaia 'eva vamauli badavalia?”
30 Imaibo nawiyih bairi hitit naatu ibatiyih eo, “Regaregah abisa ana sinaf boro yawas anab?”
31 Ia laluana de'ouia dediaka, “Lovia namana Iesu boabivenia 'eva vamauli boabia oni mai emu luma kauta boutai.”
31 Hiya’afut hio, “Regah Jesu initumitum boro yawas inab, o a nibur bairi.”
32 Inoku laluana Lovia namana ena luva ia mai ena luma kauta boutai kevatai deilolo vaia.
32 Imaibo Regah ana tur nati bar wanawanan hibinan dibur kaifenayan ana sabuw bairi hinowar.
33 Boni kanaua'i laluana evuata eda'a, deakuta pau'apau'a 'abuta edeinita kave'i, inoku komolonai Paulo mai Sila deta'u ia mai ena luma kauta boutai devaidi'uta kabukabu.
33 Nati veya ta’imon gugumin wanawanan dibur kaifenayan buwih hai feher souwen naatu i ana nibur bairi bapataito hibai. Dibur kaifenayan Paul koun esasouw|alt="Jailer and Paul" src="CN01990B.TIF" size="col" loc="Act 16.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.33"
34 Vabuto'o lumana i'imana kauna ia laluana evuata eda'a ena lumai evananita, inoku ia mai ena luma kauta boutai delalonama 'olana Dilava deabivenia 'ounai.
34 Naatu Paul Silas buwih ana bar wanawanan hirun bay itih hi’aa. Nati orot ana nibur bairi dogoroh yasisir awan karatan, anayabin i hina God ana baitumatumayah himatar.
35 Elani 'avu'avuni laloanai, valuva de'ana'ia vaia kauta deta'u kau 'uma'umata desinita deda'a vabuto'o lumana i'imana kauna kevanai de'ouia dediaka, “Kau katana bovala'asita bedada'a.”
35 Mar to tur nowarayah hai orot gagamih naatu ma’utenayah hai orot ukwarih hiyafarih hio, “Kwan dibur kaifenayan kwau! Nati orot ebotaitih ten.”
36 Vabuto'o lumana i'imana kauna Paulo e'ouia ediaka, “Valuva de'ana'ia vaia kauta luva deveni 'eva oni mai Sila bavala'asimui oi bodada'a, vali'u oi bola'asi mai nua'elumui oi bodada'a.”
36 Basit dibur kaifenayan Paul ana tur eowen eo, “Tur nowarayah orot gagamih tur hiyafar hio, O Silas airi i abobotaiti, airi kwatit tufuwamaim kwan!”
37 Beia Paulo kau 'uma'umata e'outa ediaka, “Lai 'eva Loma kaumai, ia valuva 'abunai lai sia devalavamai emai va'eva ka dedavalia beia kau vailatai deakumai 'avaea inoku vabuto'o lumanai de'alavumai. Inoku vali'u de'ula vunivuniai lai bevala'asimai, una? Sia bedaia, ia sibota be'asi lai bevala'asimai.”
37 Baise Paul ma’utenayah hai oro’orot isah eo, “Aki men abisa kakafin ta asinaf naatu men hibatiyi, baise bebeyanamaim hirabi hi’afiyi naatu dibur hiyariyi, kwanaso’ob aki i Rome ana fef abai ama’am! Naatu boun tekokok i wa’iwa’iramaim hiniyafari’imih. Men karam, aki akokok kwana’uwih i taiyuwih hinan hinabotaiti.”
38 Kau 'uma'umata kataua demue deda'a valuva de'ana'ia vaia kauta kevatai de'outa ia laluana 'eva Loma kauta, luva kanania deika koanai demakau si'asi'a.
38 Ma’utenayah hai orot ukwarih himatabir baibatiyih orot gagamih hai tur hi’owen, naatu Paul Silas hairi Rome ana fef hibai hima’am isan, ana tur hinonowar ana maramaim hibir.
39 Valuva de'ana'ia vaia kauta deko'isi deda'a laluana kevatai de'outa kave'i asi'i demabadu, inoku vabuto'o lumanai devala'asita, denoita vanua kanaua bevikania.
39 Basit hina abis kakafin isah hisisinaf isan hairi matahimaim hi’e’en naatu diburane hibotaitih, naatu bar merar baihamiyin isan hi’uwih.
40 Paulo mai Sila vabuto'o lumanai dela'asi mulinai, deda'a Lidia ena luma ua'i abiveni kauta vaida ita devidavali, devakula'ilata inoku devikanita deda'a.
40 Paul, Silas hairi dibur bar hihamiy hina Lydia ana bar hitit, nati’imaim baitumatumayah hi’itih kaufair ana tur hitih naatu hihamiyih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.