Romanos 9

Itájto̱l toTe̱ko ipan melaꞌtájto̱l (NHX) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Nej niktoka Cristo, iwá̱n iyEspí̱ritoj Dios ne̱ne̱xtiliá pan noa̱lmaj iwá̱n ne‑ijliá iga ayá̱ꞌ nemi nitakajkaya̱wa; nemi nimitzijliáj nokta iga
1 Ayu i Keriso wabinamaim tur anababatun ao, men abifufuwenamih. Anayabin dogorou naniyan atatatam Anun Kakafiyin ebibasit ayu abisa ao.
2 poxsan nimokno̱mati, iwá̱n nochipa kualo̱toꞌ noa̱lmaj.
2 Ayu dogorou wanawanan yababan awan karatan, naatu baiyufarir isan abiwa’an men ekakaram.
3 Niknekiá katka manikpale̱wi̱ka̱n nokni̱wa̱n israeli̱tajmej yej de nejéme̱mpasan. Este katka Dios ayoꞌ mane̱ye̱ꞌita iwá̱n manikajte̱wa iyojwi Cristo, eꞌ siga katka inó̱n kipale̱wia̱yaj yejemej iga makina̱ꞌtecho̱ka̱n Dios.
3 Anayabin ayu au sabuw, biyau finimu turin naatu au rara anababatun, i wabihimaim mi’itube God tao rarafu. Naatu Keriso’one hita’afuru’umu atatit nabin,
4 Yejemej israeli̱tajmej, iwá̱n Dios kitapejpen iga mamochi̱waka̱n ipilowa̱n. Dios kine̱xtilij ipode̱r iga onoya iwa̱mej kua̱ꞌ kichij pacto iwá̱n yejemej. Dios kimáꞌ iley Moisés. Dios kine̱xtilij ken iga makiweyimati̱lti̱ka̱n kua̱ꞌ monechkowaj tio̱pan, iwá̱n kijlij yej yawi kimakatij.
4 saise Israel sabuw yawas hitab, God natunatunamih hitamatar: ana marakaw, ana obaibasit, ana obaiyunen tur hitab, kwafiren anababatun, naatu ana omatanen isah tirerereb.
5 Yejemej ipilowa̱n ipilówa̱mpa to‑ikyapatajwe̱wetkej, ipan ino̱mej wa̱laj Cristo, iwá̱n yéj Dios yej kimanda̱rowa nochi, nochipa mamoweyimati̱lti. Ijkó̱nyawaꞌ.
5 Nati sabuw hai a’agir kwafe’en i Hebrew big ana kik owe’owen, imaim gin tanay boro tanan Keriso ana tufuw ana’an tanatit. God akisinamo sawar etei ana bonawiyenayan tanabora’ara’ah wanatowan wanatowan. Amen.
6 Ayéj iga Dios ayá̱ꞌ kichij ken kijlij israeli̱tajmej; iga ayéj nochi gente yej israeli̱tajmej imelaꞌpilowa̱n Dios, iga ayá̱ꞌ nochi moconfia̱rowaj ipan Dios ken iyikyapatajwe̱wejmej Israel yej no̱ ito̱ka̱ꞌ Jacob.
6 Baise God ana omatanen i men ta baifuwenamih, mar etei i yabih temamatar. Iti ao anayabin Israel sabuw etei hai tufuw ana’an i Israelane hitufuw, baise etei’imak boro men hinan Israel sabuw hinamataramih.
7 Niga nochi ipilowa̱n Abraham ayéj nochi imelaꞌpilowa̱n; sino que Dios ijkí̱n kijlij: “Petz mopiltzi̱n Isaac yawi kipi̱wi̱ti mopilowa̱n.”
7 Na’atube Abraham ana rara’ane hitutufuw men etei Abraham natunatunamih. Bukamaim God iti na’atube eo hikirum inu’in kwaso’ob. “O natu Isaac ana rara’ane iti omatanen abit boro i hinab.”
8 Iní̱n te‑ijli̱jneki iga ijkó̱n ken Isaac nace̱roj iga Abraham moconfia̱roj ipan yej kijtoj Dios; tejemej no̱ ipilowa̱n Dios ayéj iga tejemej ipilowa̱n Abraham, ma̱jwaꞌ iga timoconfia̱rowaj ipan yej kijtoj Dios.
8 Tur iti na’atube ana kubuna kwananowar, God natunatun i men Abraham ana rara’amaim hitutufuw akisih ebowabowamih. Baise sabuw iyab omatanenane hitutufuw God natunatun i nati sabuw.
9 Dios kijlij Abraham yej yawi mochi̱wati: “Se̱ xiwiꞌ sej niwi̱ꞌ, iwá̱n íkua̱ꞌ Sara kítasya se̱ ipiltzi̱n.”
9 Anayabin God Abraham iti na’atube eomatan, Veya ayai’iya’imaim boro ana matabir naatu Sarah boro nataub kek orot nayai.
10 Amo xike̱lka̱waka̱n yej mochij wa̱n kua̱tejmej yej ipilowa̱n Rebeca wa̱n Isaac yej to‑ikyapatajwe̱wej;
10 Men nati akisin baise kwana’itin, Rebecca auman toub kek kikif ya, tamah ta’imon ata’agir Isaac.
11 — ausente —
11 Anakubuna gewas kwananowar, kek kikif wanawanahimaim kek ta bai ana kok abisa yayakitifuw isan, naatu Rebecca iu, “Kek ain boro tain isan nabow.” Kek i men hitufuw,
12 — ausente —
12 naatu men sawar ta gewasin o kakafin hisinafumih, baise i ana yayakitifuwen tafanamaim bat ta rubin. Men i hai bowabowamaim ta rubinimih, en.
13 — ausente —
13 Bukamaim hikirum inu’in kwaso’ob, “Jacob i ayu abiyabuw, baise Esau i ayu abifa’ifai.”
14 Iná̱n ¿té̱ tikijto̱skej? In Dios, ¿ix kichi̱wa yej aye̱kti? ¡Ayéj ijkó̱n!
14 God isan boro mi’itube tanao? I bowabow kakafin orot? Aiyabin anababatun!
15 Iga Dios kijlij Moisés: “Nia nikcho̱kili̱ti yej nej nikneki manikikne̱li, iwá̱n nikikne̱li̱j yej nej nia nikikne̱li̱ti.”
15 Anayabin Moses isan eo, “Ayu orot babin yait ta anarurubin i boro anakabibir.”
16 Inó̱n iga ayejsan iga agaj makineki, niga mamotekiꞌtope̱wa iga makalaki, tájmaꞌwaꞌ Dios yej yéj kikne̱liá.
16 Isan imih sawar etei i men it sabuw takokok o tabowabowamaim emamatar, baise sabuw iyab God ana kokomaim ekakabibirih.
17 Iga ka̱n ijkuilijtoꞌ kijliá Faraón: “Nimitzta̱lij iga rey iga nimitzne̱xtili̱j nopode̱r iwá̱n iga ipan iní̱n ta̱jli no̱ya̱n mane‑i̱xmatika̱n.”
17 Anayabin Buk Atamaninamaim hikirum inu’in, Moses Egypt hai aiwob orot isan eo, “Anayabin iti isan ayu abora’ahi efan yatetoro’ot ayara’ahi. Saise ayu au fair wanawanamaim anayai nabow naatu ayu wabu nara’at tafaram tutufin etei hinanowar.”
18 Inó̱n iga Dios kikne̱liá a̱ꞌya iga yéj kikne̱li̱jneki, iwá̱n kiyo̱ltakua̱wiliá, a̱ꞌya iga yéj kiyo̱ltakua̱wili̱jneki.
18 Isan imih, God ebiyasisir sabuw iyab baibais tekokok boro nibaisih, baise sabuw iyab dogoroh efofokar boro niwa’an hinafokar.
19 Iwá̱n tej tine‑ijli̱j: “Siga ijkó̱n, ¿te iga Dios kijtowa iga itechko ta̱gaꞌ? ¿A̱ꞌyéj wel kijtowa iga amo mamochi̱wa ken Dios kineki?”
19 Kwa orot ta ayu isau boro iti na’atube inao, “Aisimamih God aki ebi’ubari? Yait boro ana kok nakwahir?”
20 ¡Eꞌ tej ta̱ga! ¿Te̱ moteki in tej iga ximokueso iwá̱n Dios? ¿Ix wel a̱n se̱ ko̱miꞌ makijli yej kichij: “¿Te iga ijkí̱n tine̱chij?”
20 O i yait, orot maiyow aisim God awan kuyayafutifut? Noukwat men karam boro ana bu’urayan isan nao, ‘Aisim iti na’atube ibu’uru?’
21 Pues yej kichi̱wa ko̱miꞌ wel kichi̱wa ken yéj kineki, iwá̱n ipan ino̱nsan ko̱nsokiꞌ wel no̱ kichi̱wa yej ná̱mo̱l awel kikui, iwá̱n seꞌ yej a̱ꞌsan ne̱si wel kikui.
21 Orot noukwat bu’irayan i akisin ana kokomaim me ta’imonamaim noukwat boro rou’ab nabu’ir, ta hiyuw ana noukwat, ta veya maiyow baitab isan ana noukwat.
22 ¿Iwá̱n te̱ tikijto̱skej?, Dios kineꞌ matane̱xtili ken tacastiga̱rowa iwá̱n iga nochi makitaka̱n ipode̱r, inó̱n iga Dios ayá̱ꞌ kikuesowilij yej kajasiá iga makicastiga̱ro̱ka̱n yej onóyaja ga poliwiskej.
22 God ana yaso’ar i kok kwanekwan boro sabuw ti’obaiyih. Iyab hisisinaf kakaf isan tagurusih, saise ana fair imaim hita’itin, baise nati efanin i yatenub wainab bairi hima.
23 Ijkó̱n kichij iga kine̱xtij iweyipode̱r ipan tejeme̱n yej te‑ikne̱lij, yej desde áchtosan te̱tapejpen iga matonoka̱n ka̱n yéj onoꞌ.
23 Iti na’atube sinaf, saise i ana marakaw bonamanamarin ti’obaiyit tata’itin naatu ana sabuw iyab kabibirih bairi ana marakaw faram isan rurubinih auman tataso’ob.
24 Dios te̱no̱tzaꞌ, akita siga tijudiyojmej o ayéj.
24 Anayabin it sabuw i God ea’afit, men Jew sabuw akisih, baise Ufun Sabuw auman ea’afih.
25 Ken ijkuilijtoꞌ ipan a̱maꞌ yej kijkuiloj Oseas:
25 God ana tur iti na’atube eo Hosea ana Bukamaim kirum.
26 Iwá̱n ompa ka̱n mitzijlijkej: “Amejeme̱n ayéj nopilowa̱n”,
26 Nati efamaim God eo, “Kwa i men ayu au sabuw.” Baise i boro nao, “Kwa i God ma’ama wanatowanin natunatun.”
27 Eꞌ iga israeli̱tajmej, Isaías kijtoj ijkí̱n: “Malej iga israeli̱tajmej pox miakej ken tikita xa̱jli yej onoꞌ lama̱rte̱noj, petz alí̱n ka̱wiskej yej yawij mosalva̱ro̱tij.
27 Isaiah Israel sabuw isah tur rererebamaim eo, “Kwa Israel sabuw i tor ana dones na’atube, God boro matan ta’amo niyawasih.
28 Ayá̱ꞌ wejkatis toTe̱ko yawi kijuzga̱ro̱ti nochi yej onokej ipan iní̱n ta̱jli.”
28 Anayabin, Regah i saise’ewat esisinaf sabuw tafaramamaim tema’am etei boro marta’imon baimakiy nitih nasawar.”
29 Ken Isaías ikya kijtoj:
29 Marasika iti tur Isaiah eo, “Regah Fairin men agir hai durun ta ebihamiy i, it boro tatan bar merar Sodom naatu Gomorah hairi bi’afiyih na’atube ti’afiyit.”
30 ¿Te̱ tikijto̱skej? Iga yej ayéj israeli̱tajmej yej ayá̱ꞌ kite̱mowa̱yaj iga maye̱ꞌonoka̱n iyi̱xtaj Dios, yejémejwaꞌ in yej má̱j ye̱ꞌonokej iyi̱xtaj Dios iga moconfia̱rowaj.
30 Tur yomanin boro iti na’atube tanao, Ufun Sabuw i men ofafar hinuwih hibai imaim God hai ef mutufurin rouw eorerebamih, baise abisa Keriso isah sisinaf hitumatum imih God hai ef mutufurin rouw eorereb.”
31 Eꞌ israeli̱tajmej yej kitokayaj la ley, yej katka maye̱ꞌonóka̱nya iyi̱xtaj Dios, awel kichijkej ken kijtowa inó̱n ley.
31 Baise Israel sabuw ofafar hinuwih hinotanot hai ef i mutufor hirouw hio, baise en, anayabin i ofafar eo’omaim hisisinaf.
32 ¿Te iga? Iga ayá̱ꞌ kite̱mojkej iga maye̱ꞌonoka̱n iyi̱xtaj Dios iga san moconfia̱rowaj ipan Cristo, ma̱jwaꞌ kinekiáj iga Dios makiye̱ꞌita yej kichi̱wayaj. Inó̱n iga ken mokxiwi̱tekikej ipan teꞌti, iwá̱n ino̱nwaꞌ teꞌti kijto̱jneki Cristo.
32 Ana’an aisim? Ana’an i men baitumatumamaim hibat, baise abisa i hisisinafumaim hibat. Imih a rousukusukunen ana kabayamaim ah rusukun hire.
33 Ken kijtowa ka̱n ijkuilijtoꞌ:
33 Bukamaim hikikirum na’atube,

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.