Marcos 14
Itájto̱l toTe̱ko ipan melaꞌtájto̱l (NHX) vs AAI
1 Poliwiasan dos días iga mo‑ilwichi̱wiliá la Pascua, iwá̱n iga mokua pa̱n yej ayá̱ꞌ kipiá levadura. Ije̱fejmej sacerdo̱tejmej iwá̱n yej tamachtiáj ipan iley Moisés kite̱mowilia̱yaj kén iga makiki̱tzki̱ka̱n Jesús malej iga matakajkaya̱wáka̱mpa iwá̱n makimikti̱ka̱n.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Kijtowa̱yaj:
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Mie̱j Jesús onoya ipan a̱ltepe̱tzi̱n yej ito̱ka̱ꞌ Betania, onoya icha̱n Simón yej kipiaka lepra. Mie̱j ki̱xna̱ntoya mesa, asiꞌ se̱ siwa̱ꞌ yej kinentia̱ya se̱ bote̱yajtzi̱n yej chijtoꞌ iga teꞌti yej ito̱ka̱ꞌ alabastro. Ípan kiwi̱gaꞌ aceite yej ajwiya̱ꞌ yej kijliáj nardo yej pox patiyoj; iwá̱n inó̱n siwa̱ꞌ kikechposteꞌ bote̱yajtzi̱n, iwá̱n kitoya̱wilij ipan itzontekon Jesús.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Eꞌ sekin yej ompa kitajtachi̱lijtoyaj, kuesiwikej iwá̱n kijtojkej:
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Masejtaj monamáꞌ iga ke̱ꞌ se̱ kita̱niá trescientos días iga mamomajmaka yej ayá̱ꞌ motapialiáj.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Eꞌ Jesús kijtoj:
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Yej ayá̱ꞌ motapialiáj, nochipa onoskej amowa̱n, iwá̱n kua̱ꞌ ankinekiskej wel ankipale̱wiáj; eꞌ nej ayá̱ꞌ nochipa nij anne̱piaskej.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Iní̱n siwa̱ꞌ kichij yej wel kichí̱, machtówija iga ne̱ta̱lilij yej ajwiya̱ꞌ ipan notzontekon, iga ijkó̱n ne̱chi̱wili̱skej kua̱ꞌ yawij ne̱to̱katij.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Nimitzijliáj iga ka̱nsan ipan inewi iní̱n ta̱jli mopowas kén iga Dios tama̱nawiá, yawi no̱ mopowati yej kichij iní̱n siwa̱ꞌ, iwá̱n ijkó̱n moejla̱mikis yej kichij.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Judas Iscariote, se̱ de ino̱mej doce idiscí̱polojpa Jesús, yajki kitato ije̱fejmej sacerdo̱tejmej iga kijli̱to iga yéj yawi kipale̱wi̱ti iga makiki̱tzki̱ka̱n Jesús.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Kua̱ꞌ yejeme̱n kikakikej inó̱n, poxsan pa̱kikej iwá̱n kijlikej Judas iga yawij kimakatij tomi̱n. Iwá̱n íkua̱ꞌya Judas pe̱waꞌ iga kite̱moj ké̱man wel makiki̱tzki̱ka̱n Jesús.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Ipan día kua̱ꞌ pe̱waꞌ iyilwiyo la Pascua, kua̱ꞌ mokua pan yej ayá̱ꞌ kipiá levadura, momiktiá se̱ borre̱gojtzi̱n iga mokua, disci̱polojmej kitajtankej Jesús:
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Iwá̱n Jesús kiti̱tan o̱me̱n idisci̱polojmej, kijlij:
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 iwá̱n ka̱n yéj kalakis, xikijli̱ka̱n ite̱ko inó̱n kajli: “Kijtowa in Tamachtia̱ni: ¿Ipan katiapa cuarto nicena̱ro̱j ipan iyilwi la Pascua iwá̱n nodisci̱polojmej?”
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Ite̱ko kajli yawi mitzne̱xtili̱tij se̱ weyi cuarto pan segundo piso ka̱n ónoꞌya nochi yej ankinekiskej, ompa xikchi̱waka̱n yej tikua̱skej.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Disci̱polojmej yajkij iwá̱n asikej a̱ltepe̱ꞌ, iwá̱n kasikej nochi kensan kijtoj Jesús; iwá̱n ompay kichijkej tákual iga kilwichi̱wiliáj la Pascua.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Kua̱ꞌ tayowátiꞌya, Jesús iwá̱n doce idisci̱polojmej, yajkij ompa.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Kua̱ꞌ ki̱xna̱ntókeja mesa iga takuaj, Jesús kijtoj:
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Iwá̱n yejemej mokno̱matikej, mosepantajtaniáj:
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Jesús kijtoj:
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Nimitzijliáj iga nej yej iPiltzi̱n Ta̱gaꞌ yawij ne̱mikti̱tij ken ijkuilijtoꞌ; eꞌ ¡lá̱stimaj inó̱n ta̱gaꞌ yej yawi ne‑ichtakane̱xti̱ti iga mane̱mikti̱ka̱n! Má̱j ye̱kti katka iga inó̱n ta̱gaꞌ amo maki‑onolti̱ka̱n.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Mie̱j nemi takuaj, Jesús kikuiꞌ se̱ pa̱n, kimáꞌ gracias Dios iwá̱n kita̱tajkoloj iga kimajmáꞌ idisci̱polojmej. Kijtoj:
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Iwá̱n Jesús kikuiꞌ vaso yej kipiá vino, kimáꞌ gracias Dios, iwá̱n kimajmáꞌ idisci̱polojmej, iwá̱n inochi̱n konijkej.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Jesús kijtoj:
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Nimitzijliáj iga ayoꞌ má̱j nikoni̱j uva iya̱yo, nikoni̱j sej nuevo vino este kua̱ꞌ nonos ka̱n reina̱rowa Dios.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Kua̱ꞌ tamiꞌ kitakui̱kilijkej Dios, yajkij ipan se̱ tepe̱ꞌ yej ito̱ka̱ꞌ Olivos.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Iwá̱n Jesús kijtoj:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Eꞌ kua̱ꞌ ni‑ojpa‑isas sej, kua̱ꞌ anya̱skej Galilea, nej achto nia̱ti.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Pedro kijtoj:
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Eꞌ Jesús kijtoj:
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Eꞌ Pedro sej kijlij Jesús:
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Iwá̱n asikej ka̱n kijliáj Getsemaní, iwá̱n kijlij idisci̱polojmej:
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Kiwi̱gákejsan petz Pedro, Jacobo iwá̱n Juan ka̱n ora̱do̱to. Iwá̱n Jesús pe̱waꞌ iga poxsan mokno̱matiꞌ iwá̱n moyo̱lmiktij.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 Iwá̱n kijtoj:
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Iwá̱n Jesús yajki achi má̱j wejka, iwá̱n motankua̱ketzaꞌ ta̱lpan iga kitajtanilij Dios siga wel amo makikno̱chi̱waka̱n ken yawij kichi̱wili̱tij íkua̱ꞌ.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Ijkí̱n kite̱ne̱wij Dios:
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Iwá̱n Jesús yajki sej ka̱n onoꞌ idisci̱polojmej, kasitoj kojkochtokej; iwá̱n Jesús kijlij Pedro:
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Xisatóka̱nya, iwá̱n xi‑ora̱do̱ka̱n iga amo mamitzta̱nili̱ka̱n Tzitzimiꞌ. Nikmati iga amoa̱lmaj kineki xikchi̱waka̱n ken nej nikneki, eꞌ amogá̱najsan awel ankichi̱waj.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Yajki sej ora̱do̱to iwá̱n kijtoj inó̱mejsan tájto̱l ken achto.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Kua̱ꞌ sej yajki ka̱n onokej idisci̱polojmej, sej kasitoj kojkochtokej iga poxsan kochisnekiáj, inó̱n iga aweljoꞌ te̱ kijtojkej.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Kua̱ꞌ e̱yi ve̱jya iga ora̱do̱to̱yay, kijtoj:
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Ximoketzaka̱n, matiá̱ka̱nya; wi̱ꞌya yej ne̱ne̱xtiá.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Jesús ta̱tapojtóyaoꞌ kua̱ꞌ asiko Judas, se̱ de inó̱n doce yej idiscí̱polojpa katka. Judas wa̱laj iwá̱n miaꞌ gente yej kiwajligakej espada iwá̱n kuawiꞌ. Ino̱mej kiti̱tankej ije̱fejmej sacerdo̱tejmej iwá̱n yej tamachtiáj ipan la ley iwá̱n yej kimanda̱rowaj judiyojmej.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Ijkí̱n kijtoj Judas kua̱ꞌ aya kine̱xtiá katiá in Jesús:
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Kua̱ꞌ asiꞌ ite̱noj Jesús, kijlij:
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Iwá̱n kiki̱tzkijkej Jesús, iwá̱n kiwi̱gakej.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Eꞌ se̱ de ino̱mej yej onoya iwá̱n Jesús, kiki̱xtij iyespa̱daj, iwá̱n kinagastéꞌ itekipanowa̱ni ije̱fej sacerdo̱tejmej.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Iwá̱n Jesús kijtoj:
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Nej nochipa nonoya amowa̱n iga nitamachtijtoya weyitio̱pan, iwá̱n ayí̱ꞌ anne̱ki̱tzkijkej. Eꞌ iní̱n nemi mochi̱wa kensan ijkuilijtoꞌ ipan itájto̱l Dios.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Iwá̱n nochi disci̱polojmej kikajtejkej ise̱lti Jesús, iwá̱n chojcholojkej.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Eꞌ se̱ chokotzi̱n kitokatia̱ya Jesús, tejkuixtia̱ya iga se̱ tzótzol, iwá̱n kiki̱tzkijkej;
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 eꞌ yéj ompa kikajtej itzótzol iwá̱n choloj ipetzka̱n.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Iwá̱n kiwi̱gakej Jesús iyi̱xtaj ije̱fej sacerdo̱tejmej, iwá̱n ompa monechkojkej sacerdo̱tejmej yej tayaka̱ntokej, yej kimanda̱rowaj judiyojmej iwá̱n yej tamachtiáj ipan la ley.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Eꞌ Pedro kiwejkatokatiajki Jesús, este ipan ipa̱tioj ije̱fej sacerdo̱tejmej, iwá̱n Pedro mota̱lij wa̱n policiyajmej; moskojtoyaj tite̱noj.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Ije̱fejmej sacerdo̱tejmej iwá̱n nochi yej kimanda̱rowaj judiyojmej, kite̱mowa̱yaj tejté̱ yej mane̱si iga Jesús kichij yej aye̱kti iga wel makimikti̱ka̱n; eꞌ ayá̱ꞌ kasilia̱yaj.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Iwá̱n miaꞌ yej kipantia̱yaj Jesús, eꞌ ayá̱ꞌ se̱san itajto̱lmej.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Iwá̱n sekin tajtojkej iga kipantijkej Jesús, kijtojkej:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 —Nejeme̱n nikakikej iga Jesús kijtoj ijkí̱n: “Nej nia nikxi̱xiti̱nati iní̱n weyitio̱pan yej tama̱chí̱wal, iwá̱n ipan e̱yi días nia sej nikchi̱wati seꞌ yej ayéj tama̱chí̱walpa.”
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Eꞌ malej ijkó̱n kipantia̱yaj, ayá̱ꞌ sansé̱ kijtowa̱yaj.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Iwá̱n ije̱fej sacerdo̱tejmej moketzaꞌ iyi̱xtaj sekin, iwá̱n kitajtan Jesús:
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Eꞌ Jesús atajtoj. Ije̱fej sacerdo̱tejmej sej kitajtan:
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Jesús kijtoj:
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Iwá̱n ije̱fej sacerdo̱tejmej, kitza̱tzaya̱n itzótzol iga kuejkuesiwiꞌ iwá̱n kijtoj:
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Amejeme̱n ankikakikej iga kima̱lijlij Dios; ¿kén ankijtowaj amejeme̱n?
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Sekin pe̱wakej iga kichijchakej, iwá̱n ki̱xtzakkej iwá̱n kimagakej, kijlia̱yaj:
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Pedro onoya tani ipan patio, iwá̱n íkua̱ꞌ ompa asiꞌ se̱ isirvie̱ntaj ije̱fej sacerdo̱tejmej;
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 iwá̱n kua̱ꞌ kitaꞌ iga Pedro nemi moskowa tite̱noj, kitachi̱lijtiká̱ꞌ, iwá̱n kijlij:
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Eꞌ Pedro kijtoj iga ayá̱ꞌ, kijtoj:
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Iwá̱n inó̱n sirvienta sej kitachi̱lijtiki̱saꞌ Pedro, iwá̱n kijlij yej ompa ojonokej:
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Eꞌ Pedro sej kijtoj iga aki̱xmati Jesús. Ayá̱ꞌ wejkatiꞌ, yej ompa onoyaj sej kijlijkej Pedro:
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Iwá̱n Pedro kijtoj iga kitztoꞌ Dios iwá̱n makikno̱chi̱wa siga takajkaya̱wa, iwá̱n kijtoj:
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Iwá̱n íkua̱ꞌ takui̱gaꞌ sej in ka̱yo. Iwá̱n Pedro kejla̱n yej kijtoj Jesús: “Kua̱ꞌ ka̱yo aya takui̱ka o̱me ve̱j, tej tia tikijto̱ti e̱yi ve̱j iga ayá̱ꞌ tine‑i̱xmati.” Iwá̱n kua̱ꞌ Pedro inó̱n kejla̱n, pe̱ꞌ iga cho̱gaꞌ.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.