Lucas 5

Itájto̱l toTe̱ko ipan melaꞌtájto̱l (NHX) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Se̱ día Jesús onoya Genesaret ipan lagu̱najte̱n, iwá̱n wa̱lkej komati gente este kipi̱pitzkowa̱yaj Jesús iga kikakisnekiáj itájto̱l Dios.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 Iwá̱n Jesús kitaꞌ o̱me á̱ka̱l yej onoyaj ipan a̱te̱n, iwá̱n yej tama̱tawiáj temojkej iga kipajpa̱kaj irre̱dejmej.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Iwá̱n Jesús tejkaj ipan se̱ de ino̱mej á̱ka̱l yej itátkipa Simón. Iwá̱n Jesús kijlij Simón iga achi má̱j makiwejkatili á̱ka̱l iga a̱tate̱n. Iwá̱n Jesús mota̱lij ipan á̱ka̱l iga kimachtij yej ompa chapa̱ntokej.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 Kua̱ꞌ támiꞌya tamachtij, Jesús kijlij Simón:
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Simón kijtoj:
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Kua̱ꞌ inó̱n kichijkej, kiki̱tzkijkej komati to̱poj, iwá̱n este tzajtzaya̱niꞌ irre̱dejmej.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Iwá̱n kima̱no̱tzkej yej onoyaj ipan seꞌ á̱ka̱l iga maya̱ka̱n makipale̱wi̱tij. Iwá̱n yajkij, iwá̱n kite̱mijkej iyo̱mexti á̱ka̱l, iwá̱n este ken a̱wetziaja.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 Kua̱ꞌ iní̱n kitaꞌ Simón Pedro, motankua̱ketzaꞌ ite̱noj Jesús iwá̱n kijlij:
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 Ijkó̱n kijtoj Pedro iga pox majmatoya; ijko̱nsan no̱ nochi yej íwa̱n nemiáj iga pox komati yej kiki̱tzkijkej.
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 No̱ momajtij Jacobo iwá̱n Juan yej ipilowa̱n Zebedeo, yej tekipanowa̱yaj iwá̱n Simón. Eꞌ Jesús kijlij Simón:
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Iwá̱n kua̱ꞌ kiki̱xtíjkeja iya̱ka̱lmej ipan a̱tate̱n, ómpaya kikajtejkej inewi iwá̱n kitokákeja Jesús.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 Se̱ día onoya Jesús ipan se̱ a̱ltepe̱ꞌ, wa̱laj se̱ ta̱gaꞌ yej nemi pala̱ni ikajlo̱ꞌ iga kipiaya lepra. Iwá̱n kua̱ꞌ kitaꞌ Jesús, motankua̱ketzaꞌ iwá̱n motzonto̱gaꞌ este ipan ta̱jli iwá̱n ijkí̱n kicho̱kistajtanilij:
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Jesús kichijchin iga ima̱ꞌ iwá̱n kijlij:
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Jesús kijlij inó̱n yej achitiáꞌ iga amo agaj makijli a̱ꞌ kipajtij, iwá̱n kijlij:
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 No̱ya̱n momatitia̱ya iga taachitialtia̱ya Jesús, iwá̱n komati gente monechkowa̱yaj iga makikakika̱n yej kijtowa iwá̱n iga makachitialti̱ka̱n.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Eꞌ Jesús kikajte̱wa̱ya la gente iga ise̱lti ya̱ya tajto̱ti iwá̱n Dios ka̱n ayagaj onoꞌ.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 Se̱ día tamachtijtoya Jesús, iwá̱n ompa e̱watoyaj fariseojmej iwá̱n yej tamachtiáj ipan iley Moisés, yej wa̱lkej de inochi a̱ltepe̱mej yej onoꞌ ipan estado de Galilea, de Judea iwá̱n de Jerusalén; iwá̱n ipode̱r Dios mone̱xtia̱ya kua̱ꞌ Jesús taachitialtia̱ya.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 Iwá̱n asikej sekin tajta̱gaꞌ yej kiwajliguilijkej ipan tapech se̱ ta̱gaꞌ yej awel nejnemi nokta. Kinekiáj makaki̱ka̱n kalijtiꞌ iga makite̱kaka̱n iyi̱xtaj Jesús.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Eꞌ awel kalakkej iga pox onolo̱ꞌ. Tejkajkej iyi̱xko kajli iwá̱n kixiti̱nkej ipetayo, iwá̱n ompa kipi̱pilojtitemowijkej ipan itapech in inó̱n yej awel nejnemi iga kita̱lkej tajkoya̱n, ite̱noj Jesús.
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 Kua̱ꞌ Jesús kitaꞌ ken iga moconfia̱rowa̱yaj ipan yéj, kijlij yej we̱titoya:
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 Iwá̱n fariseojmej iwá̱n yej tamachtiáj ipan iley Moisés, kijtojkej ipan iya̱lmajmej: “¡Iní̱n ta̱gaꞌ nemi kima̱lijliá Dios! Ayagaj wel tae̱lka̱wiliá yej se̱ kichi̱wa yej aye̱kti, petz Dios san.”
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Eꞌ Jesús kimatiá te̱ kejla̱ntoyaj, iwá̱n kijtoj:
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 ¿Katiá má̱j wel manikijli: “Nochi yej tikchij yej aye̱kti nimitze̱lka̱wílija”, o manikijli: “Ximoketza iwá̱n xaja”?
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 A̱n sí, nia nimitzne̱xtili̱tij iga nej yej iPiltzi̱n Ta̱gaꞌ, ipan iní̱n ta̱jli wel nike̱lka̱wiliá yej se̱ kichi̱wa yej aye̱kti.
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 Iwá̱n in inó̱n yej awel nejnemiá; íkua̱ꞌsan moketzaꞌ iyi̱xtajmej, kikuiꞌ itapech ka̱n wetztoya iwá̱n yájkiya icha̱n, iwá̱n kiweyimati̱ltijtia̱ya Dios.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Iwá̱n nochi tajtachi̱xtikajkej iwá̱n kiweyimati̱ltijkej Dios. Iwá̱n majmatitajtojkej:
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Kua̱ꞌ ki̱saꞌ Jesús, kitaꞌ se̱ yej kicobra̱rojtoya impuestos iga Roma. Inó̱n ta̱gaꞌ ito̱ka̱ꞌ Leví, e̱watoya ompa ka̱n kicobra̱rojtoya impuestos. Jesús kijlij:
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Iwá̱n Leví moketzaꞌ, kikajtej inewi itekipáno̱l, iwá̱n kitogaꞌ Jesús.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 Iwá̱n Leví icha̱n, kichij weyi‑ilwiꞌ iga Jesús. Ompa onoyaj miaꞌ yej no̱ yej kicobra̱rojtoya impuestos iga gobierno iwá̱n sékinoꞌ má̱j yej ki̱xna̱ntoyaj mesa iwá̱n yejeme̱n.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 Eꞌ fariseojmej iwá̱n yej tamachtiáj ipan iley Moisés, pe̱wakej iga kipo̱powaj idisci̱polojmej Jesús, kijlijkej:
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Jesús kijtoj:
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Nej ayá̱ꞌ niwa̱laj nikno̱tzako yej kijtowaj iga ye̱ꞌnemij. Ma̱jwaꞌ niwa̱laj nikno̱tzako yej kichi̱waj yej aye̱kti iga mamoyo̱lpataka̱n.
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 Kijlijkej Jesús:
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Jesús kijtoj:
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Ásissan día iga kiwi̱gaskej in chokotzi̱n; íkua̱ꞌ kena, mayuna̱ro̱skej.
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Iwá̱n kipowaꞌ no̱ iní̱n iga mami̱xkui̱tilo:
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 Ipan ikyapakuetaxtekon awel no̱ moakiá vino yej kichíjkejoꞌ iga vino yej kichíjkejoꞌ moposa̱wa iwá̱n kipoxo̱nas kuetaxtekon iwá̱n ne̱mpoliwis vino iwá̱n kuetaxtekon.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 Inó̱n iga, ye̱kti iga ipan kuetaxtekon yej móchijoꞌ mamoaki vino yej kichíjkejoꞌ. Ijkó̱n apoliwis vino niga kuetaxtekon.
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 Iwá̱n ni agaj yej koniá ikyapavi̱noj kinekis makoni yej kichíjkejoꞌ, iga kijtowa: “Mataj ikyapavi̱noj má̱j xo̱chajya̱ꞌ.”
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.