Lucas 20
Ja jembyʉ kajxy'átypyʉ mʉdʉ Jesukristʉkyʉjxm: El Nuevo Testamento de nuestro Señor Jesucristo en el mixe de Juquila (MXQNT) vs AAI
1 Tuꞌugʉ xʉʉ Jesús dyaꞌʉxpeky ja ja̱ꞌa̱yʉty es tka̱jxwaꞌxy ja oybyʉ ayuk mʉj tsa̱jptʉjk ñabotsoty, net jya̱jttʉ ja teedywyindsʉ́nʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp es ja mʉjja̱ꞌa̱ydyʉjk,
1 Veya ta Jesu in Tafaror Bar run ma sabuw i’obaiyih Tur Gewasin binan hima hinonowar, basit firis ukwarih, ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in bairi hina
2 es jyʉnandʉ:
2 Jesu hibatiy. “Kuo anowar, a fair menane ibai iti bowabow kusisinaf? Naatu iti fair i yait it?”
3 Net ja Jesús jyʉnáñ:
3 Jesu iyafutih eo, “Bo ayu’ubo kwa abibatiyi.
4 ¿Pʉ́n mooyʉ yʉ kutujkʉn ja Fwank es yajnʉbátʉt, yʉꞌʉ Diosʉ, o ja̱ꞌa̱yʉ?
4 John fair i menane bai sabuw bapataito itih, God biyanane ai sabuw biyahine? Kwao anowar.”
5 Es yʉꞌʉjʉty ñayjyʉnánʉdʉ:
5 Baise sabuw hikasiy taiyuwih hitatabir hima hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? God biyanane tanao, boro nao, ‘Bo aisim John bibinan men kwaitumitum.’
6 Es pʉn nꞌanma̱ꞌa̱yʉm: Yʉꞌʉ wyinma̱ꞌa̱ñʉdyʉ ja̱ꞌa̱y, pojʉn nidʉgekyʉ yʉ ja̱ꞌa̱y xykyuka̱ꞌtsta̱ꞌa̱yʉm, jaꞌa ko yʉ ja̱ꞌa̱yʉty myʉbʉjktʉp ko ja Fwank yʉꞌʉ Diosʉ kyuga̱jxpʉ.”
6 Naatu sabuw biyahine fair bain tana rouw tanao, iti sabuw rau’ay gagamin tema’am boro kabayamaim hinarabit, anayabin etei tibitumatum John i God ana dinab orot ta.”
7 Pa̱a̱ty tꞌanma̱a̱ydyʉ ko kyaj tnijawʉ.
7 Iti na’at hio sawar, basit hiya’afut hio, “Aki men aso’ob John ana fair menane bai.”
8 Net ja Jesús jyʉnáñ:
8 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman au fair menane abai abowabow boro men anao kwananowar.”
9 Net ja Jesús tyʉjkʉ madyakpʉ mʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty, es tpʉjtákyʉ tadʉ ijxpajtʉn:
9 Naatu Jesu sabuw oroubonamaim iti na’atube eo, “Ana veya ta orot masaw bow, ana ai grape tanum naatu sabuw masaw bowayah afa tubunih hima hikaif, i ef yok bai nanawanamih in.
10 ’Es ko tpaty yʉ tiempʉ ma̱ ja uuvʉ yajtúkʉt, net ja kugam tkejxy tuꞌugʉ tyuumbʉ es tꞌamdówʉt ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ ja kugam pátʉp. Es ja ja̱ꞌa̱yʉty kyaj ti dyajky, jeꞌeyʉ tkepywyojptʉ es dyajjʉmbijttʉ.
10 Naatu grape hiw hi’inu’in hiyamur, basit bairut ana veya natit, orot ana akir wairafin ta iyafar eo, ‘Inan ai ro’oh hibirut ayu au nowau ta inab inan initu ana’aan, baise nan masaw bowayah himisir akirwairafin hibai hirab uman en hiyafar matabir.
11 Net ja kugam tkejxy ja wiinkpʉ tyuumbʉ. Es nandʉꞌʉn axʉʉk ttuundʉ, tkepywyojptʉ es dyajjʉmbijttʉ. Ni ti tkamooydyʉ.
11 Naatu akir wairafin tabo iyafar maiye na tit, baise masaw bowayah hibai hirab hiu kwanikwaniy naatu hi’i’iyab uman en matabir maiye in.
12 Net ja kugam tkejxy jawiinkpʉ tyuumbʉ, es ja ja̱ꞌa̱yʉty dyajtsayujttʉ es dyajkáktʉ.
12 Iban maiye ana aki wairafin baitounin iyafar na tit, baise masaw bowayah hibai hirab feher hitin hibai hitit ufun hisaroun re.
13 ’Es tim óknʉm ja kugam jyʉnáñ: “¿Tits ndúnʉp? Nꞌokkéxyʉdsʉ nꞌuꞌunk diꞌibʉts njantsytsyejpy. Ko yʉꞌʉ tꞌíxtʉt, waꞌan twindsʉꞌʉgʉdʉt.”
13 Imaibo orot masaw matuwan eo, ‘Abisa boro anasinaf? Anotanot ayu natu ta’imon isan abiyabow aniyafar nan, saise i boro hina’itin hinakakafiy.’
14 Es ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ jam kywentʉꞌa̱jttʉp ja uuvʉ kam, ko tꞌijxtʉ, net ñayꞌanma̱a̱yʉdʉ: “Tya̱a̱dʉ yʉꞌʉ myʉwʉꞌʉmʉyaambyʉ tadʉ kam éxtʉmʉ kuma̱ꞌa̱ñ. Nꞌokꞌyaꞌoꞌkʉm es ʉdsa̱jtʉm njaꞌaꞌa̱jtʉm yʉ tya̱a̱dʉ.”
14 Baise orot natun iyafar na titit ana veya sabuw masaw bowayah hi’itin taiyuwih himare hiyabuna sawar hio, ‘Iti i masaw matuwan natun enan, gewasin i boro tanarab namorob, saise iti sawar boro it ninowat.’
15 Net dyajpʉdsʉʉmdʉ jap kamoty es dyaꞌoꞌktʉ.
15 Basit orot natun hibai hirab masaw ana fur ufunane hitaiy re hi’asabun morob.’” Naatu Jesu sabuw ibatiyih eo, “Iti orot masaw matuwan nanan sabuw masaw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?
16 Mínʉp es dyaꞌoꞌkta̱ꞌa̱yʉdʉ tadʉ axʉk ja̱ꞌa̱ydyʉjk, es tmoꞌoyʉt ja wiinkpʉ ꞌyuuvʉ kam.
16 I boro sabuw nabow narouw hinamorob, naatu masaw i boro nab sabuw afa nitih hinakaif hinama.” Iti na’at eo sabuw hinonowar hio, “Iti na’at i men namatar!”
17 Per ja Jesús wyinꞌijxʉdʉ, es jyʉnáñ:
17 Baise Jesu nuw sabuw itih sawar, basit eo, “Buk Atamaninamaim hikikirum anayabin i kwaso’ob.
18 Es pʉ́n jam kʉxjʉbijp ma̱ tadʉ tsa̱a̱, kana̱k pedazʉ jam wya̱ꞌxʉt. Es pʉn tadʉ tsa̱a̱ nitimpajtʉp pʉ́nʉty, tukwa̱ꞌa̱yʉdyaꞌayʉdʉp.
18 Imih sabuw iyab iti kabay afe’en hinare nararabih boro hina taweyaweyar, baise iti kabay i tafah nare nararabih boro hinimusumus.
19 Es ja teedywyindsʉ́nʉty es ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp netyʉ tjamatsandʉ ja Jesús, jaꞌa ko yʉꞌʉ ñija̱ꞌa̱dʉp ko ja Jesús tʉ tpʉjtaꞌagyʉ tadʉ ijxpajtʉn mʉt yʉꞌʉjʉty. Per kyaj tma̱jtstʉ, jaꞌa ko ja ja̱ꞌa̱y ttsʉꞌʉgʉdʉ.
19 Ofafar bai’obaiyenayah naatu firis ukwarih hikok Jesu nati ana veya’amaim hitab hitafatum, anayabin ana oroubon eo naniyan hibaib i iuwih, baise sabuw isah hibir.
20 Net tkajxtʉ ja kugajxyʉty diꞌibʉ nayꞌandíjʉdʉp jyikyꞌattʉ tʉyꞌa̱jtʉn mʉʉt, es tꞌʉxta̱a̱ydyʉ ja winma̱ꞌa̱ñ wiꞌix dyajka̱ꞌa̱dʉt es tkʉyaka̱ꞌa̱ndʉ ma̱ ja gobernadoor.
20 Imih hin sabuw afa hitobon, hiyafarih ana itinin sabuw gewasih na’atube hina Jesu hibabatiy abitur tao na’at, saise Jew sabuw hitab Roman gawan hititin baimakiy titin isan ana ef hinuwet.
21 Es tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
21 Basit iti oro’orot hina Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob abisa o sabuw kubi’obaiyih i tur anababatun naatu ana efamaim kuo, naatu o i men sabuw ufuhine ku’i’itinimih, baise o i anababatun God ana efamaim sabuw kubi’obaiyih.
22 Anmaagyʉts, ¿tii mba̱a̱dʉts ʉj ngugʉbattʉ ma̱ ja yajkutujkpʉ kopk Sésʉr, o kyajʉ?
22 Imih kuo anowar, Rome Ana Aiwob isan kabay tabibaiyan i ata ofafar ta’a’astu’ub ai en?”
23 Es ja Jesús ñija̱ꞌa̱p ja ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyaxʉk winma̱ꞌa̱ñ es tꞌanma̱a̱y:
23 Baise Jesu hai baifuwen itin, naatu iuwih eo,
24 —Tukꞌijxkʉts tuꞌugʉ meeñ. ¿Pʉ́n jam kʉxkojy ja wyiin jyʉjp es pʉ́n ja xyʉʉ kʉxja̱ꞌa̱y?
24 “Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.” Naatu kabay hibai hitin basit ibatiyih, “Iti kabay wanawanan i yait ana yumat naatu wabin tema’am?” Hiya’afut hio, “Caesar.”
25 Net ja Jesús jyʉnáñ:
25 Jesu iuwih eo, “Caesar nowan Caesar kwanitin naatu God nowan God kwanitin.”
26 Es ja ja̱ꞌa̱yʉty ñija̱ꞌa̱dʉp ko Jesús wyijyʉty mʉt ja ꞌyayuk éxtʉm tʉ ꞌyadsoy. Es kyaj mba̱a̱t dyajka̱ꞌa̱dʉ wiꞌix ko yʉꞌʉ yaꞌʉxpeky mʉt ja mayjyaꞌay, es net yʉꞌʉjʉty ꞌyamoonda̱a̱ydyʉ.
26 Fatumin isan hai tur hibogaigiwas hina hibikubibiruw sabuw nahimaim iyafutih gewas hai kasiy ra’at, naatu men abisa hisinaf.
27 Es óknʉm nijaꞌajʉty ja saduseeʉty myiindʉ ma̱ ja Jesús. Ja saduseeʉty jyʉna̱ꞌa̱ndʉ ko kyajp jyikypyʉka̱ꞌa̱ñ ja oꞌkpʉty. Pa̱a̱ty tꞌanma̱a̱ydyʉ ja Jesús:
27 Nati’imaim Sadducee orot afa morob ufunamaim yawas maiye isan men tibitumatum i hina Jesu hibatiy,
28 —Yaꞌʉxpʉjkpʉ, ja Moisés tkʉxja̱a̱y pʉn tuꞌugʉ yedyʉjk oꞌkp es tkuꞌoogʉt ja ñʉdoꞌoxy es kyaj tʉ ꞌyuꞌunkpa̱a̱ty ni tuꞌuk, ja oꞌkpʉ ꞌyutsy pyʉ́kʉp ja kuꞌekytyoꞌoxy. Es ko tpa̱a̱dʉt ja ꞌyuꞌunk yedyʉjk, yʉꞌʉ tyuknikʉjxmꞌátʉp ja jamyii.
28 “Bai’obaiyenayan, Moses ofafar ta aki isai iti na’atube kirum, orot natabin nama’am aurin kek en namorob, kwafur i boro nati tain ni’awan, saise kek hinatufuw orot murubin efanin.
29 Nꞌixyꞌa̱jtʉts ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ nijʉxtujk tukkaꞌax. Es ja kaꞌaxkópk pyejky, es ꞌyeꞌky, es kyaj dyaꞌuꞌunkpáty ja ñʉdoꞌoxy.
29 Imih, marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin naatu aurin kek en morob.
30 Ta ja myʉmajtskpʉ tpejky ja kuꞌekytyoꞌoxy es nandʉꞌʉn jyajty.
30 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’awan, i auman kek en morob.
31 Es ja myʉdʉgʉʉkpʉ nandʉꞌʉn jyajty. Extʉ ko ꞌyabʉdseemy nijʉxtujk, es ni pʉ́n tkatukpattʉ ꞌyuꞌunk.
31 Naatu orot baitounin kwafur i’awan, kek en morob naatu orot ufi’uf kwafur hibi’awan kek en etei himorob in sawar.
32 Es ko tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn tʉgekyʉ ñajxy, ta nandʉꞌʉn ja toxytyʉjk ꞌyoꞌknʉ.
32 Basit uftoro’ot kwafur babin morob.
33 Es yʉꞌʉts nyajtʉwaampy. Ko jyikypyʉ́kʉt, ¿pʉ́nʉk yʉꞌʉ niduꞌuk ñʉdoꞌoxyꞌajtypy?, jaꞌa ko yʉꞌʉ tpʉjkꞌabʉdsʉʉmda̱a̱ydyʉ tadʉ toxytyʉjk nijʉxtujkʉty.
33 Imih morobone hinayawas maiye hinamimisir ana veya, iti babin boro yait ni’awan, anayabin orot ain uf nah seven etei iti babin ta’imon hi’awan?”
34 Net ja Jesús ꞌyadsooy:
34 Jesu iyafutih eo, “Orot babin iti tafaramamaim tema’am ana veya i tetatabin.
35 per diꞌibáty nitʉjkʉp es jya̱ꞌttʉt ma̱ tadʉ jikyꞌa̱jtʉn es jyikypyʉ́ktʉt, kyaj ñakypyʉ́ktʉt,
35 Baise sabuw iyab gewasih nati efan gewasinamaim ma isan hirurubih naatu morobone misir maiye isan hirurubinih i morobone hinamimisir maiye boro men hinatabin.
36 jaꞌa ko kyaj mba̱a̱t ñakyꞌooktʉ. Pes dʉꞌʉn ꞌyíttʉt éxtʉm ja ánklʉsʉty, Dios ꞌyuꞌunkꞌátʉdʉt, mʉt ko tʉ jyikypyʉktʉ.
36 I boro tounamatar na’atube hinama naatu men hinamorob. Nati sabuw i God natunatun na’atube hinama, anayabin morobone himisir maiye.
37 Ma̱ yajmadyaꞌaky ja kepy tyoy, kʉꞌʉm ja Moisés xytyuknija̱ꞌa̱m ko yʉ oꞌkpʉ jyikypyʉktʉ. Es jap tkʉxja̱a̱y ko Dios ꞌyanma̱a̱yʉ: “Ʉjts Dios diꞌibʉ ja mꞌaptʉjkʉty xyDyiosꞌa̱jtʉpts. Ʉjtsʉ dʉꞌʉn ja Abra̱a̱nʉ Dyios, Isa̱a̱ esʉ Jakoob.”
37 Moses bebeyan ebi’obaiyit i turobe, morobone boro hinamisir maiye anayabin buk wanawanan wairaf toto’ab isan kirum. Nati’imaim Moses Regah isan eo, ‘O i Abraham ana God, Isaac ana God, naatu Jacob ana God.’
38 Dios, kyaj yʉꞌʉ Dyiosꞌaty mʉt ja eekypyʉ. Yʉꞌʉ ꞌyity Dios mʉt ja jiikypyʉ. Es mʉt yʉꞌʉ tʉgekyʉ jyikyꞌa̱jtta̱ꞌa̱ydyʉ.
38 Imih iti God i ma’ama wanatowan ana God, men murubih hai Godamih. Sabuw iyab i wanawananamaim tema’am i yawasih.”
39 Net na̱a̱gʉty ja diꞌibʉ tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp jyʉnandʉ:
39 Ofafar bai’obaiyenayah afa nati’imaim hima hinonowar himisir hio, “Anababatun turamaim iyafutih bai’obaiyenayan!”
40 Es kyaj pʉ́n ꞌyoknaydyukꞌaꞌijxʉnʉ es tii tnakyyajtʉ́wdʉt.
40 Nati ufunamaim men yait ta baibat afa bow na Jesu ibatiyimih.
41 Net ja Jesús dyajtʉʉdʉ jaꞌajʉty:
41 Imaibo Jesu ibatiyih eo, “Aisim sabuw teo Roubinenayan orot i boro aiwob orot David ana rara’ane natufuw?
42 Davit kʉꞌʉm jyʉnaꞌañ ma̱ ja Salmʉ neky:
42 Anayabin David akisin iti na’atube eorereb Buk Atamanin wabin Psalm imaim kirum,
43 extʉ kots ʉj nyajtʉgóyʉt tʉgekyʉ mij ja mmʉdsip.”
43 Ina ma’am ayu boro a rakit sabuw
44 ¿Es wiꞌix mba̱a̱t yʉ Kristʉ tyʉʉmpꞌáty ꞌya̱a̱tsꞌátyʉty yʉ Davit?, jaꞌa ko Davit kʉꞌʉm jyʉnáñ: “NWindsʉ́nʉts.”
44 David Roubinenayan orot isan i ana Regah rouw eo, naatu mi’itube’emih Roubinenayan i boro David ana rara’ane nan natufuw?”
45 Es ja ja̱ꞌa̱yʉty nidʉgekyʉ tmʉdooꞌíty ko Jesús tꞌanʉʉmʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty:
45 Jesu eo sabuw hima hinonowar auman, ana bai’ufununayah iuwih eo,
46 —Naygywentʉꞌátʉdʉ miidsʉty mʉʉt ja diꞌibʉty yaꞌʉxpʉjktʉp tsa̱jptʉgóty. Yʉꞌʉ pyʉjtáktʉp ja witʉ yembyʉ, es ttsoktʉ es ja ja̱ꞌa̱yʉty ꞌyʉboꞌx kya̱jxpoꞌxʉdʉt tuꞌa̱a̱y mʉdʉ windsʉꞌkʉn es tꞌʉxta̱ꞌa̱ydyʉ uñaaybyajn ja oybyʉ ma̱ ja tsa̱jptʉjk es ma̱ ja xʉʉ tyúñʉty,
46 “Mata to niwa’an Ofafar Bai’obaiyenayah hinanan kwanahaiwih, anayabin i hai kok faifuw manih hina’osen hinabat hinaremor, ahar hai efanamaim sabuw hina’itih hai merar hinay hinakakafiyih, naatu Kou’ay Bar wanawanan efan gewasih hinabow hinamare hinama, na’atube hiyuw ana veya efan gewasih hinabow saise sabuw hai merar hinay.
47 es tpʉjkʉdʉ ja tyʉjkʉty yʉ kuꞌekytyoꞌoxyʉty, es kya̱jxta̱ꞌa̱ktʉ jeky es dʉꞌʉn twinꞌʉʉna̱ꞌa̱ndʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty, es ñayꞌandíjʉdʉ jyikyꞌattʉ tʉyꞌa̱jtʉn mʉʉt. Pa̱a̱ty pátʉdʉp niꞌigʉ ja tʉydyuꞌunʉn.
47 Kwafur baibin hai sawar boro asir hinabow kwanekwan, yoyoban manimanih hinayoyoban, nati sabuw hai baimakiy i boro kakafin anababatun hinab.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.