Lucas 17

Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI

AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN

¹ Yɨdeꞌen ja Jesús tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk:

¹ Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Bowabow kakafin ana routobon i turobe boro hinamatar, baise orot yait iti sawar niwa’an hinamamatar boro yababan gagamin na’in nab.

² Neꞌegɨ tyimyjapa̱a̱tꞌa̱jtɨp jøts ja mejyjotp yiknɨwɨbejpatt ku møj pa̱a̱nda̱a̱k ja yꞌukyiktayukxotsɨt, jøts øts nꞌuꞌnk nꞌuna̱ꞌjk ja kidi mɨba̱a̱t xyikpøktyuujnɨ.

² Naatu orot yait nati na’atube nasisinaf, ana gewasin nati orot boro sikan aumor hina’utan taiy yan hinitaiy nare, men basit nama au kek gidigidih niwawa’anih bowabow kakafih hinasinaf.

³ Øyɨmts mnayꞌejxꞌetɨdɨt jøts kidi nayɨdeꞌen mꞌadøꞌøtstɨ sa̱m o pøn yꞌadɨꞌɨchɨn.

³ Imih abisa kwasisinaf mata toniwa’an, taituwa baitumatumayan bowabow kakafin nasisinaf na’at, inakwarar tatab nihamiy, naatu bowabow kakafin nihamiyen dogoron nabikitabir na’at ana bowabow kakafih inanot tawiyen.

⁴ Øy ja wɨxujk ojkɨn tjayiknɨpatɨ, øy ja jadeꞌen mjamɨdundɨgøyɨdɨ, pønɨ nadyaguma̱a̱jyɨdɨpts ja nayɨdeꞌen wɨxujk ojk pønɨ mnɨma̱a̱jyɨdɨp jaꞌ: “Kaꞌ øts jadeꞌen nꞌuktunɨt”, maaꞌkxpts meets jaꞌ.

⁴ Naatu veya ta’imon wanawanan mar etei seven na’atube o isa nasisinaf kakaf isan, mar etei seven namatabir maiye nan biya natit nao. Ayu o isa bowabow kakafin asinaf, ana bowabow kakafih inanot tawiyen.

⁵ Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ja kyudanaabyɨtøjk ñɨma̱a̱jyøø:

⁵ Tur Abarayah Jesu isan hio, “Regah ai baitumatum kwira’at.”

⁶ Wɨnets ja tnɨma̱a̱y:

⁶ Regah iyafutih eo, “Kwa a baitumatum ai momor ro’on na’atube, kwa boro iti ai uwa isan kwanao, ‘A wairoron etei ku’uy ra’ah kwen tor yan kure kubat,’ boro fana nab kwao na’atube nasinaf.

⁷ ’Ku pøn ja tumbɨ tꞌukyiktuñ kya̱mjotp, tyikyuꞌuy tyiktuñ uk tyiktsaka̱a̱ꞌixy ja jam, kuts ja wyɨmbity jam wyɨndsøn tyøjkjotp, ku ja jam yja̱ꞌa̱ty, ¿ti jatyɨ ja jam tyimyiknøjmɨ: “Ya̱ tyimña̱x jøts mgaꞌaty”?

⁷ “Naatu itinin ta i iti na’atube, o ta a bowayan orot masaw tabowabow o sheep takakaifen rabirab au bar tanan, boro men ana merar itay naatu itau, ‘Kurun kumare bay ta ku’aan.’

⁸ Pø kaꞌaxɨ ja jadeꞌen yiknøjmɨ, pø yiknɨmaapyxɨ ja jam: “Yikꞌøyɨk øts nꞌaꞌux jøts ø xwɨndsøꞌøgɨt, wan øts jawyeen tkay tꞌuuky jøtsnɨm me mgaꞌaty mꞌuukt.”

⁸ Ai’abin, o boro mat a bay tabogaigiwas itaa, imaibo i tamare taa tatom.

⁹ Kuts ja tumbɨ ja jadeꞌen tø tjaꞌuktumɨ pønɨ sa̱ døꞌøn ja tø yikꞌaneꞌemy, ¿ja ti wɨnets ja yiktakajxa̱ꞌa̱ky? Pø kaꞌaxɨ.

⁹ Naatu a bowayan orot iyun sisinaf isan i boro men o ana merar yin isan tama takaifimih en.

¹⁰ Nayɨdeꞌents meets ɨdøꞌøn Dios xmɨduꞌunt, ku ti xunꞌaba̱a̱dɨdɨt pønɨ ti ja mduktuujnɨdɨp jøts meets ja xnøjmɨt: “Ti tumbɨ øøts ɨdøꞌøn, jaꞌayɨ øøts iiy tø nduñ, midi pa̱a̱tꞌa̱jtɨp øø nduꞌump.”

¹⁰ Imih kwa auman ef i nati ta’imon, abisa bowamih hinao hiyuni kwa bowabow ufunamaim, kwa na’atumo kwanao, ‘It i akirwairafit wabit men gagamin aisim merarayow isan tananot, abisa hi’u’uwit na’atube tasinafuka.’”

¹¹ Kuts ɨdøꞌøn ja Jesús tyuuꞌdøjkɨgyojmɨ jøts ja ñijkxy jam Jerusalén, na̱jx ɨdøꞌøn ja Samariɨt etjotp jøts nayɨdeꞌen jam Galilea.

¹¹ Jesu au Jerusalem yey ana veya i tafaram Samaria naatu Galilee hairi hai yoyow ana founamaim yen in.

¹² Jøts kuts ja yja̱ꞌjty jam ma̱ tpa̱a̱jty tuꞌuk ja ka̱jp, jamts ja pya̱jtøø nɨma̱jk ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn puꞌuts pa̱ꞌa̱m wyɨnaty pøjkɨdɨp, jøts ja jagamyɨ wya̱ꞌkꞌøyɨdøø,

¹² Naatu na bar merar ta titit auman, orot nah etei 10 biyah kokom ani’anih bairi hitar. Ef yok na’in hibat

¹³ jamts ja møkꞌampy ñɨma̱a̱jyøø:

¹³ naatu hi’af hio, “Regah Jesu kwiwanbabani!”

¹⁴ Kuts ja tꞌejxpa̱a̱jty jøts ja tnɨma̱a̱y:

¹⁴ Jesu nuw itih, basit iuwih eo, “Kwan firis biyan kwatit naatu biya enuteteyan itah.” Baise hitit efamaim hinan, biyah etei higewasin.

¹⁵ Wɨnets nayjatyɨ tuꞌuk tꞌejxpa̱a̱jty ja pyuꞌuts jøts kudam ja tø tyaagyøjxnɨ, jøts ja jatyɨ wyɨmbijty, møk ja Dios ja ttukmøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ, ñɨya̱xnɨ nɨyjojknɨ ja wyɨmbijty.

¹⁵ Naatu wanawanahimaim orot ta’imon biyan bigewasin itin, basit matabir maiye fanan sib God bora’ara’ah auman na.

¹⁶ Jøts ja twɨnguxanayꞌøyɨyɨɨꞌñ ja Jesús jøts ja jamyɨ ñamyujtsta̱a̱jkøø, ttukmøja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ku ja wyɨnaty jadeꞌen tø yiktsøꞌøgyɨ. Samariɨt ja̱a̱ꞌy ɨdøꞌøn jadeꞌen tump.

¹⁶ Jesu nanamaim me yan ra’iy ana merar yi. Naatu iti orot i Samaria matuwan.

¹⁷ Xjats ja Jesús wya̱a̱ñ:

¹⁷ Naatu Jesu eo, “Orot nah etei i ten biyah higewasin, naatu orot nah nine i menamaim tema’am?

¹⁸ Jabyøøꞌkxyɨk øts ya̱ neꞌegɨ xnɨmemp nadyuꞌuk, yøꞌøjɨk øts ya̱ neꞌegɨ xꞌatskajxa̱jkp.

¹⁸ Aisim iti orot menan ta akisinamo na God ana merar eyiy?” Naatu Israel sabuw aisim boro men iti na’atube hitasinaf?

¹⁹ Jøts ja tnɨma̱a̱y ja ja̱a̱ꞌy:

¹⁹ Imaibo Jesu orot iu eo, “Kumisir au bar kwen, a baitumatumamaim iyawas.”

²⁰ Xjats ɨdɨꞌɨngøjmyɨ, ja fariseotøjk tyiktøødøø ja Jesús juunɨn ɨdøꞌøn ja yja̱ꞌa̱tt ja Dios kyutujk midi ja tyanɨtanaapy ja yja̱a̱ꞌy, jøts ja tꞌadsøøy:

²⁰ Pharisee afa Jesu hibatiy hio, “God ana aiwob i boro mar biy nan?” Jesu iyafutih eo, “God ana aiwob i men bebeyanamaim enan,

²¹ Kidi xjøpꞌijxyꞌa̱ttɨ jøts pøn wya̱ꞌa̱nt: “Ɨxya̱ jaꞌ”, uk ñøꞌømdɨt “Ɨxem jaꞌ”; kaꞌats, pø jaanɨxɨ meets ja ya̱ xjamøøtꞌa̱jtnɨ.

²¹ boro sabuw hina’itin hinao, ‘Kwa’itin iban iti, o iban ni’i.’ Anayabin God ana aiwob i kwa wanawanamaim ema’am.”

²² Jøts ja tnɨma̱a̱y ja pyabøjkpɨtøjk:

²² Imaibo ana bai’ufununayah iuwih eo, “Mar enan kwa boro kwanakaibaban kwanao, ‘Orot Natun ana veya mi’itube tanan tata’itin,’ baise nati ana veya boro men kwana’itinimih.

²³ Mjadyimyjayiknøjmɨdɨ meets: “Ɨxya̱ jaꞌ”, uk møknøjmɨdɨ meets “Ɨxem jaꞌ”. Kidits xmɨbøktɨ.

²³ Sabuw boro hina’uwi hinao, ‘I ban ni’i enan kwa’itin, o iti enan kwa’itin.’ Sabuw hinao men ufuh kwananunuwamih.

²⁴ Ku ø nmeꞌent, wa̱ꞌa̱ts xꞌejxtɨt xnɨja̱wɨdɨt jadeꞌen sa̱m ja et wyɨdsukyɨn xem ya̱m tyikja̱jta̱ꞌa̱ky, jats ɨdøꞌøn wyɨnaty tmɨba̱a̱tꞌaty.

²⁴ Anayabin Orot Natun namatabir maiye nanan ana veya, tafaram wanawanan ana’itin i boro namanamar ebow tafaram etei emamarakaw na’atube boro namarakaw.

²⁵ Jawyeents ø nꞌukꞌayoꞌot øy øy, kaꞌ øts ja ja̱a̱ꞌy xkupøktɨt pøn jaty ja ɨxya̱m jujkyꞌa̱jttɨp.

²⁵ Baise wantoro’ot i boro sabuw iyab iti boun tema’am ana veya’amaim boro hinab hini’a’akir, hinakwahir biyababan ta ta hinitin.

²⁶ Nayɨdeꞌen ø nja̱tt sa̱m ja Noé yja̱jtyɨn ku ja ya̱ yꞌatsɨna̱a̱y, nayɨdeꞌen øy pøngapøn yꞌadøꞌøtst.

²⁶ Ana itinin i boro Noah ana veya’amaim mamatar na’atube, Orot Natun ana veya’amaim boro na’atube namatar.

²⁷ Kyaꞌadyɨt yꞌuuktɨt sa̱m ja yꞌadøtstøø, yꞌamajtskɨdɨ ja jotkujk, ja yꞌuꞌnk ja ñøøx ja tyikꞌamajtskɨdɨ tyimyja̱a̱kjaꞌabɨ xøøw ku ja Noé tyøjkɨyɨɨꞌñ jam ba̱rkɨjotp, kuts ja møk tuu myiiñ xjats ja ojts ñɨꞌijtyɨ yꞌooꞌkøxtɨ.

²⁷ Noah ana veya’amaim sabuw hi’aa hitomatom, orot babin hitatabin, wanawanan Noah wa wanawanan run harew gagamin tit sabuw etei himorob.

²⁸ Nayɨdeꞌents yja̱jty ku yꞌatsjaꞌa̱jty ja Lot: jotkujk kyaydɨ yꞌuuktɨ, yjuydɨ kya̱jpxtɨ, ya̱ktɨ tyooktɨ, ñeꞌeptɨ kyojtɨ, ñaꞌadɨ pyotstɨ, ja tyøjk tyikꞌøyɨdɨ jotkujk;

²⁸ Naatu ana itinin ta i Lot ana veya’amaim mamatar na’atube. Orot babin hi’aa hitom, masaw hitar hibow, bar hiwowab, hitobon hi’aa hinan wanawanan

²⁹ kuts ja Lot jam Sodoma ka̱jpjotp jaꞌayɨ pyɨdsɨɨmy, jøts ja jøønduu jatyɨ myiiñ jøkmyøøt, jøts ja nɨdukɨꞌɨyɨ tyikna̱xꞌoꞌjkɨjxy ja ja̱a̱ꞌy.

²⁹ Lot tafaram Sodom bihamiy ana veya wairaf marane God iyafar re sabuw etei e’arahih himorob.”

³⁰ Nayɨdeꞌents ɨdøꞌøn wɨnet et yja̱tt ku ø xꞌejxpa̱a̱ttɨt jotmøñ.

³⁰ Ana itinin i ta’imon, Orot Natun nanan ana veya boro nati na’atube namatar.

³¹ ’Pønɨ jam wyɨnaty øy pøn jam tøjkøjxp tø pyety, kaꞌats ja tꞌukꞌatsnɨdøjkɨnɨt pønɨ ti jaty ja jap tyøjkjøtpy myøøtꞌajtpy jøts ja tpøkpɨdsømwa̱ꞌa̱nt; pønɨ pønts jam wyɨnaty wɨdejtp ka̱mjotp, neꞌegɨ tøꞌøpts ku ja neꞌegɨ kyaꞌukwɨmbejtnɨt tyøjkwɨndum.

³¹ Nati ana veya’amaim orot yait ana or ema’am boro men nayen bar ana sawar nabow, na’atube orot ana masaw ebow boro men namatabir bar sawar nabowamih.

³² Ja̱ꞌmyajtsɨdɨ ja Lot ñɨdøꞌøxy sa̱ ja yja̱jty.

³² Orot Lot aawan isan abisa namatar i kwananot!

³³ Pøn kaguꞌøøgyɨm pyɨkta̱ꞌa̱ky tꞌejxp, wɨndɨgøꞌøpyts yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jaꞌ Dios wyɨngujkp; pønts tkayikmøjtøjkɨp øy ti, pøn ø neꞌegɨ tuꞌugyɨ xnadyamɨyojxɨp, jaꞌats ɨdøꞌøn yꞌanmɨja̱ꞌwɨn nøjkx nɨtsoꞌokꞌa̱jtp.

³³ Orot yait i taiyuwin ana yawas enunuwih boro men nabaimih, baise orot yait ana yawas ayu isou kwakwahir ana yawas boro natita’ur nab.

³⁴ ’Øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku jam wyɨnaty o pøn namajtsk ttama̱a̱muktɨ tuꞌugyɨ ja ma̱a̱bajt, tuꞌukts ja jaꞌayɨ yikpøkjøꞌøkt jøts ja yjaduꞌukpɨ wyɨndɨgøꞌøty.

³⁴ A tur ao’owen, nati ana guguminamaim, orot rou’ab boro gem ta’imon tafan hina inu’in, orot ta boro hina bora’ah, ta boro gem tafan hinihamiy na’in.

³⁵ Pønɨ jam tøꞌøxyøjk wyɨnaty namajtsk yjøjtsmuktɨ, tuꞌukts ja nayɨdeꞌen yikpøkjøꞌøkt ja yꞌanmɨja̱ꞌwɨn jøts ja yjaduꞌukpɨ nayɨdeꞌen wyɨndɨgøꞌøty.

³⁵ Baibin rou’ab boro hinama maiwok hinakakair, babin ta boro hina bora’ah ta boro hinihamiy nama.

³⁶ Nayɨdeꞌen ja ya̱a̱ꞌdyøjkmɨdɨ, pønɨ jam ja namajtsk wyɨnatyɨ jam ka̱mjotp, tuꞌukts ja yikpøkjøꞌøkt jøts ja yjaduꞌukpɨ kaꞌ.

³⁶ Orot rou’ab boro hinama masaw hinabob, orot ta boro hina bora’ah, ta boro masaw yan hinihamiy nama.”

³⁷ Kuts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen tmadoodøø jøts ja ojts tyiktøwdɨ:

³⁷ Ana bai’ufununayah hibatiy hio, “Regah iti boro menamaim namatar?” Jesu iyafutih eo, “Efan menamaim murumurubih biyah ti’inu’in mamu ikou boro imaim hinaru’ay.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Lucas 17 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →