Lucas 13
Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI
1 Nayɨ wɨnet et ɨdøꞌøn ja Jesús jam ñɨmejnøø wɨnga̱a̱gɨn ja ja̱a̱ꞌdyɨ jøts ja ojts tyamɨmadya̱ꞌa̱gyɨ ku ja Pilato wyɨnaty tø tyikꞌøøky ja Galileɨt ja̱a̱ꞌy, jøts ku ja ja̱a̱ꞌñɨꞌjpy ja ttukmɨyøꞌøyɨyɨɨꞌñ ja jɨyujknɨꞌjpy midi ja wyɨnaty køꞌøm tø tꞌukyikꞌooktɨ midi ja wyɨnaty køꞌøm tø tyoxtɨ.
1 Nati ana veya’amaim sabuw afa hina hitit, Galilee sabuw sibor hiya’aya wanawanan Pilate rouw himomorob isan Jesu ana tur hi’owen.
2 Jøts ja Jesús wya̱a̱ñ:
2 Naatu Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot Galilee wanawanan nati sabuw hai bowabow kakafih ra’at sabuw afa hinatabirih imih biyababan nati na’atube hibai himorob?
3 Øts wa̱mp jøts ku kaꞌ; ti pøn ɨdøꞌøn kaꞌookp, nayɨdeꞌen mee mꞌookt pønɨ kaꞌ mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyiktɨga̱tstɨ.
3 Baise en! A tur ao’owen bowabow kakafihine dogor baikitabir kwanab, baise boro kwanamorob i himomorob na’atube.
4 Jadeꞌen meets yja̱wɨ mwɨnmaañɨ, ja ja̱a̱ꞌy pøn ooꞌktøø nɨma̱ktuktujk ku ja pøch ja pyajtɨdøø midi wyɨnaty janch køjxp tanaapy midi yiktejp Siloé, jadeꞌents meets yja̱wɨ mwɨnmay jøts jaꞌ ja kyubajtɨp ku ja jawaanɨ pøky tyaja̱ꞌa̱dyɨdɨ sa̱m kaꞌ pøn pøn jaty jam Jerusalén tsɨnaadyɨp.
4 Naatu sabuw 18 Siloam bar gagamin tafan katub re rabih himomorob, kwanotanot Jerusalem wanawanan i akisih hai tafasar ra’at sabuw afa hinatabirih, imih nati na’atube himorob?
5 Nømpts øts ku kaꞌ; nayɨdeꞌen mee mꞌooꞌkøxt sa̱m jaꞌajɨndɨ pønɨ kaꞌ mdsɨna̱a̱ꞌyɨndɨ xyiktɨga̱tstɨ.
5 Baise en! A tur ao’owen, bowabow kakafihine dogor baikitabir kwanab, baise boro kwanamorob i himomorob na’atube.”
6 Xjats ja Jesús ttamadya̱kpa̱a̱jty tuꞌuk ja ejxpajtɨn madya̱ꞌa̱ky jøts ja wya̱a̱ñ:
6 Imaibo Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Veya ta orot ana masaw wanawanan ai fafou tanum yen ra’at. Naatu veya ta ro’oh isan tit na nura’at baise men ro’on ta itin.
7 Jamts ɨdøꞌøn tyumbɨ tuꞌuk pøn ja ka̱m tꞌejxꞌejtp jøts ja tnɨma̱a̱y: “Ukmadowɨm, tɨgøøk jumøjt øts ɨxya̱m kujk njamɨyøꞌøy jøts øts ja iigɨ tsa̱ꞌa̱m njatukwa̱ꞌa̱ñ, nɨjuunɨts ø nɨ tuꞌuk ngapa̱a̱tynɨm. Yikɨda̱a̱gøjxnɨts yø ñɨguipy; nugots ja na̱a̱jx yø yja̱wɨ tyikwɨndujknɨ.”
7 Basit nati masaw ana kaifinayan isan eo, ‘Aro, kwamur tounu wanawanan ai iti afe’enamaim ro’on men kafa’imo ta aitin. Akokok inatar nare asir bat ata me ebi’afiy.’
8 Jøts ja ka̱m ejxꞌejtpɨ yꞌadsøøy jøts ja wya̱a̱ñ: “Wanɨmts, wɨndsøn, tja̱a̱kꞌukꞌity jadukjumøjt; nꞌukuyuꞌup øts, nꞌukta̱jyuuꞌngɨp øts yø na̱a̱jx jøts øts ja puꞌuty nbɨkta̱a̱jkɨt.
8 Baise orot ai ana kaifinayan eo, ‘Regah inihamiy kwamur ta’imon nabat tana’itin, ayu boro anamaim hub anab hain ana yai tana’itin.
9 Kidi wan jadeꞌen tyøømɨ; pønɨ kaꞌats, wɨnets yikpoꞌjtjøꞌøkt.”
9 Maras kwamur ai nabiw na’at basit gewasin, boro tanihamiy nabat, baise men nabiw na’at, imaibo boro inatar nare ina’afun.’”
10 Jøts ɨdøꞌøn ngøjmyɨ, pooꞌkxɨn xøøw wyɨnaty, jøts ja Jesús yikꞌɨxpiky jam tsa̱ptøjkjotp.
10 Baiyarir ana veya ta Jesu na Kou’ay Baremaim ma sabuw bi’obaiyih.
11 Jamts ɨdøꞌøn tuꞌuk tøꞌøxyøjk mya̱ktuktujk jumøjtɨp pa̱ꞌa̱m ja wyɨnaty tø pya̱a̱jtnɨyɨ. Jøts ja jadɨneꞌen kyatsøꞌøky, tø ja yjɨgujxkɨdyɨgøøñɨ, mɨkuꞌ ɨdøꞌøn ja wyɨnaty jadeꞌen tø tyuñɨ jøts ja nɨwɨneꞌenɨn kyaꞌukoogukɨnɨ.
11 Nati’imaim babin ta afiy kakafih hirab kwatut ma kwamur etei 18 sasawar i na run. Nati babin koun ana rarik i kwabibin, baimutufurin isan biwa’an men karam.
12 Ku Jesús ja yꞌejxɨ, wɨnets ja ya̱a̱jxɨyɨ, xjats ja ñɨma̱a̱jyøø:
12 Jesu nuw babin i’itin ana veya, babin eaf na nanamaim bat. Imaibo eo, “Babin, a sawowone abiyawasi.”
13 Jøts ja ojts tkønɨxa̱jy, jøts ja tøꞌøxyøjk nay jatyɨ kyoogukɨyɨɨꞌñ jøts ja tɨy tya̱a̱ñ jadɨgojk, wɨnets ja ttukmɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ttukunuuꞌkxyja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ja Dios.
13 Naatu uman babin tafan yara’ah isan yoyoyoban ana veya, naniyan meyemeye babin koun ana rarik kwabeb inu’in mutufor misir bat God ana merar yi bora’ara’ah.
14 Jøts ja møja̱a̱ꞌy midi tnɨguba̱jkꞌa̱jtp ja tsa̱ptøjk tjantyamɨꞌa̱mbɨjky ja Jesús, tigøjxp ku ja yiktsøꞌøky pooꞌkxɨn xøøw, jøts myɨguꞌuk ja tnɨma̱a̱y:
14 Kou’ay bar ana kaifenayan yan so’ar, anayabin Jesu Baiyarir ana veya’amaim babin iyawas, naatu sabuw iuwih, “Veya etei six wanawananamaim i tanabow naatu yawas kwana kokok nati veya’amaim kwanan yawas kwanab, baise men Baiyarir ana veya’amaim.”
15 Jøts nwɨndsønꞌa̱jtɨm yɨdeꞌen tꞌadsøøy:
15 Regah orot iya’afut eo, “Wanawanan rerekabih! Baiyarir ana veya kwa taita’imon a donkey o a ox men kwarufamen kwabow kwan harew kwaitih tetomatom?
16 Tits ya̱ꞌa̱t tøꞌøxyøjk kyubatp ku yø kyatsoꞌokt ku pooꞌkxɨn xøøw, pø Abrahamts yø tyeetyꞌa̱pɨp jøts ja mɨkuꞌ yø mya̱ktuktujk jumøjtɨp yikpa̱ꞌa̱mbajtnɨyɨ, ¿sudsoꞌampyts yø kyamøkpøkt øy yjapooꞌkxɨnxøøwɨ?
16 Iti babin i Abraham uwan ta, Satan bai fatum wainab kwamur etei 18 sawar, naatu boun ana bai’akirane Baiyarir ana veya abobotait yawas baib isan asinaf kakaf?”
17 Ku ja Jesús jadeꞌen wya̱a̱ñ, jøts ja myɨdsep chøꞌdyunba̱ttøø; jøts ja mayja̱a̱ꞌy tyaxonda̱ktɨp jaꞌ ku ja tꞌejxtɨ jadeꞌen ja Jesús myøkꞌa̱jtɨn tyikwɨngaxɨꞌɨky.
17 Iti na’atube eo ana veya ana rakit sabuw biyah eohow, baise sabuw moumurih na’in sawar gewasih sinaf hi’i’itan isan hiyasisir.
18 Yɨdeꞌents ja wya̱a̱ñ:
18 Imaibo Jesu ibatiyih, “God ana aiwob itinin i mi’itube? Abisa biyanamaim boro anayai kwana’itin?
19 Jadeꞌen ɨdøꞌøn nꞌukpɨkta̱a̱jkɨn jaꞌ sa̱ møj morta̱s tømt midi ja ja̱a̱ꞌy wyøjpy kya̱mjøtpy, kuts ja myuxy jøts ja jadeꞌen yøñ sa̱m o ti møj kipy yøñ paxax paxax, jamts ja joon kyøxkeꞌeky jøts tyikꞌøyɨba̱a̱t pyaꞌan ja jam ma̱ jaty yꞌawa̱j yꞌaxeeñ ja jam.
19 Itinin ta i orot ana ai momor ro’on bai in ana masawamaim tanum, naatu kuboun yen ra’at ai mamatar ana veya’amaim, mamu hina famefamenamaim hibatar hima’am na’atube.”
20 Nayɨnøøm ja Jesús:
20 Jesu iban maiye ibatiyih, “God ana aiwob i boro abisa’amaim ana yai kwana’itin?
21 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ndejɨnt sa̱ ja levadurɨ midi yiktamɨmøøꞌkxɨp ja ariin way jøts ja amuum tyakaagɨyɨt, jøts ja jɨch yaakt.
21 Ana itinin ta i babin ana faraw afuninamih bai tew gagamin wanawanan isuwai re yeast auman wanawanan nayai kamat ra’at yen tew awan kakaratan na’atube.”
22 Xjats ja Jesús ña̱jxy jøts ja jam ojts ñijkxy Jerusalén, yikꞌɨxpøjkp yikꞌɨxpøjkp ɨdøꞌøn jaꞌ, pønɨ ma̱ jaty ka̱jp ja tpa̱a̱ty ja møj ja mutsk.
22 Imaibo Jesu au Jerusalem yen inan ana maramaim, bar merar gagamih naatu bar merar gidigidih imaim run tit, sabuw i’obaibiyih auman yen in.
23 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy ja tuꞌuk yiktøøjøø:
23 Orot babin ta na Jesu ibatiy, “Regah o kunotanot boro sabuw matan ta’amo God yawas nitih?”
24 ―Janch jadeꞌen jaa ku jap kaꞌ pøn nugo aja̱wɨ ña̱xtɨ, øyɨmts xꞌejxtɨt ma̱ mdøkɨdɨt, jadeꞌen ja nꞌukpɨkta̱a̱jkɨn sa̱m ja̱a̱ꞌy ttanaxy mutsk tøjkꞌa̱a̱w; øy jap pøn yjaꞌuktøkɨwya̱nɨdɨ, kaꞌats ja yꞌukna̱jxnɨdɨt.
24 “Kwanabow gewas etawan awan kukurinamaim kwanarun, anayabin sabuw moumurih na’in boro nati etawanamaim run isan hinasinaftobon, baise a tur ao’owen boro men nakaram.
25 Kuts ø ndanaagyukɨt, jadeꞌen ø ndanaagyukɨt sa̱m kudøjk tyanaagyukɨn jøts tyøjkꞌa̱a̱w ja tꞌatsyikꞌaduky. Pønɨ tøts meets jap wyɨnaty mda̱ndɨ tøjkwimpy, mjaguga̱jpxɨdɨ mjatøjkwɨngoxtɨ meets jap, uk mjanømdɨ meets jap: “Wɨndsønꞌa̱jtɨm, yiktøjkɨk øøts.” Jadeꞌents mee nnøjmɨt sa̱ ja kudøjk wya̱ꞌa̱ñɨn: “Kaꞌ mee nnɨja̱wɨ pø mbøn meets, pø ma̱ mee mdsøøñ.”
25 Regah bar matuwan namisir etawan nahirihir kwa boro ufun kwanabat etawan kwanarukikitar kwanao, ‘Regah etawan kubotawiy arun,’ naatu i boro nao, ‘Ayu men aso’ob kwa iyab, naatu menane kwana.’
26 Jats mee mwɨna̱mbɨna̱xwa̱ꞌa̱kt: “Tiku me ndejɨnt øøts xkaꞌijxyɨ, jabɨ tøts adøm ngaamyujkɨn nꞌuukmujkɨn, jabɨ mets ojts o ma̱dsoo myikꞌɨxpiky.”
26 Imaibo kwa boro kwaniya’afut kwanao, ‘Aki o bairi taa tatom, naatu ai bar ai meraramaim ibi’obaibiyi iso’ob, aisim kukakasiy.’
27 Yɨdeꞌents mee nꞌadsoꞌot: “Tø nwa̱ꞌa̱ñ jøts ku mee kaꞌ nnɨja̱wɨ pønɨ mbøn meets. Jɨwa̱ꞌa̱ktɨ ya̱, kidi øts ya̱ xwɨnꞌejxtɨ, ¿pønxɨk ø xꞌabajxtɨp, kidi meedsɨp?”
27 Baise i boro nao maiye, ‘Ayu men aso’ob kwa iyab naatu menane kwana. Biyau’umaim kwatit sa’ab kwan, bowabow kakafin sinafuyah.’
28 Japts mjøꞌødɨt mya̱ꞌa̱xtɨt, mꞌa̱mdøtska̱a̱ttɨt mdaachtøtska̱a̱ttɨt ku xꞌejxtɨt ja Abraham, ja Isaac, ja Jacob jøts ku ja jap neꞌegɨ møøt nɨdukɨꞌɨyɨ ja Dios kyugajpxy yꞌettɨ, ma̱ Dios kyutujkta̱a̱jk ma̱ yja̱a̱ꞌy ja ttanɨtanɨ kyutujk. Kaꞌats meets jap jadeꞌen mdøkɨt.
28 Naatu boro narukouwi ufun kwanatit kwanama kwanarerey, wa kwanayob kakikak hiniwa’an, naatu kwananuwanuw boro Abraham, Isaac, Jacob naatu dinab oro’orot God ana aiwobomaim hinabat hinabiyasisir kwana’itih!
29 Yøꞌømyujkøxtɨp na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, o ma̱dsoo choondɨt, jøts ja tpa̱a̱jtɨdɨt ja Dios myøjkunuuꞌkxɨn midi nɨpøn kyapatpynɨm, midi ja tyaꞌawijxpy ja yja̱a̱ꞌy.
29 Sabuw boro veya yeninane, veya ra’iyinane, naatu torene, oyawane etei hinaru’ay God ana aiwobomaim hai efan hinabow hinamare hinama hiyuw hinaa hinabiyasisir boro kwana’itih.
30 Pøn ya̱m yikꞌejxtɨp kaꞌejxɨɨyɨmdɨ, pyadundɨpts ja neꞌegɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ɨdøꞌøn neꞌegɨ nøjkx yikmøjpɨkta̱ktɨp, pønts ñadyijyɨ ɨxya̱m møj nɨja̱ꞌwɨbɨmdɨ jøts ja kaꞌ tpadundɨ sa̱ nwa̱ꞌa̱ñ, jaꞌats ɨdøꞌøn yikꞌayowɨm ja̱ttɨp.
30 Sabuw iyab boun wan tibi’iyon boro hini’uf, naatu sabuw iyab boun tibi’uf boro wan hini’iyon efan hinab.
31 Jøts ja fariseotøjk nay jaꞌabɨ xøøw yja̱jtøø ma̱ døꞌøn ja jam wyɨnaty jøts ja ñɨma̱a̱jyøø:
31 Nati veya ta’imon, Pharisee afa hina Jesu ana tur hi’owen hio, “O boro efan iti inihamiy inan efan ta, anayabin Herod ekokok o na’asbuni inamorobomih ef enunuwet.”
32 Jøts ja tꞌadsøøy:
32 Jesu iyafutih eo, “Kwan nati haruharu ana tur kwa’owen, ayu boun naatu maras hairi i boro sabuw iyab hisawow tema’am biyahimaim demon boro ana nunih naatu sawusawuwih aniyawasih, naatu veya baitounin i ayu au bowabow abisa bowamih anot anan i yomanin anisawar.
33 Nøjkxpɨmts øts jam Jerusalén, tuuꞌdøjkɨp ø tsojk, ti ma̱ Dios kyugajpxy abikya̱jp yꞌukꞌøøky.
33 Baise boun, maras, naatu mar natot ayu boro au ef anab maiye anayen anan, anayabin ef men ema’am dinab orot boro Jerusalem ufunane namorob.
34 ’¡Mets Jerusaléngɨt ka̱jp, meets Jerusaléngɨt ja̱a̱ꞌy, pø meetsxɨ myikꞌøøꞌkpy Dios kyugajpxy, meetsxɨ mna̱nkya̱ꞌjtsɨp pøn Dios kyajpxy yꞌayuujk tyikyøꞌøyɨp ku Dios ja ya̱ mjadanɨguexyɨdɨ! ¡Tø njapeemukwa̱ꞌa̱ñ njakonmukwa̱ꞌa̱ñ ja mꞌuꞌnk ja mꞌuna̱ꞌjk sa̱m tsikuna̱ꞌjk tya̱a̱k ñɨmuꞌuxyɨ tuꞌugyɨ, kaꞌats jadeꞌen tø xkupiky!
34 O Jerusalem, Jerusalem, dinab oro’orot irouw himorob, naatu kob abarayah God biyafarih kabayamaim irouw himorob. Mar bai’ab a kok a sabuw ataba’afuwih, kokorere natunatun bebenamaim ebaba’afuwih na’atube, baise o men i kok.
35 Ejxtɨts ɨnet ja mdsa̱ptøjk aba̱k tya̱ndɨ; øts ɨdøꞌøn wa̱mp jøts ku meets xkaꞌukꞌejxnɨt tsojk jøts ku meets jaanɨm xꞌext pønɨ juunɨ ja xøøw ja jumøjt wyɨnaty yja̱ꞌa̱ty ku mnøꞌømdɨt: “Ejxɨk Dios kyunuuꞌkx uꞌnk ñadyaguguexyɨ midi mmɨmejnɨp ja kyutujk.”
35 Imih a bar boro hinihamiy barikokow natuw. A tur ao’owen, ayu boro men kwana’itu, ana veya’amaim boro inao, ‘Yait Regah wabinamaim enan boro baigegewasin nab!’”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.