Hebreus 12
Ja øgyajpxy ja ømyadya̱ʼa̱ky midi xukpa̱a̱jtɨmp ja nɨtsoʼokʼajtɨn (MXPNT) vs AAI
1 Janch mayts adøm ja ja̱a̱ꞌy nnɨja̱ꞌwaꞌandɨ pøn jaty ja janchja̱ꞌwɨn tø tmøøtꞌa̱ttɨ jøts ja tø tna̱nkñɨgaxiꞌigyɨdɨ. Wants adøm tmajtstuujtnaꞌam tukɨꞌɨyɨ pønɨ ti jaty xyikjotkøjxɨmp, jøts ja pøky nayɨdeꞌen nmajtstuujtɨnt midi yja̱wɨ xyikpakꞌamujknaꞌamp, jøts yikxon nja̱a̱kpadungojɨndɨt tuda̱ꞌa̱ky ja øchɨna̱a̱ꞌyɨn.
1 Isan imih it i sabuw maramaim kau’ay gagamin na’in sisibit roun roun hi’ar bebera’uh hibat hi’itit tanununuw. Imih sawar kakafih erorowen tanit tanisrouwen naatu bowabow kakafihine fatumit tama’am tanarufamit tanatit, nunuwamih hi’u’uwit saise tanitarfofor tananunuw gewas.
2 Ja Jesús adøm nꞌejxpajtꞌa̱jtɨmp pøn ja janchja̱ꞌwɨn tya̱jkp jøts pøn nayɨdeꞌen tja̱a̱kyikꞌøyɨp jøts tja̱a̱kyiktsujɨp. Tø ja Jesús jam kruskøjxp yꞌøøky, ots ja yjatsøꞌødyuñ, jaꞌabɨ oꞌjkɨn kaꞌap ja tø tmøjpɨkta̱ꞌa̱ky, pø ñɨja̱ꞌwɨpxɨ jaꞌ ku ja ayoꞌon ja ttana̱xt jøts ja tpa̱a̱tt ja jotkujkꞌa̱jtɨn ja xonda̱a̱jkɨn; jøts ja tø yꞌɨxa̱ꞌa̱ky yikutujkpɨ møøt ja Dios Teety jam yꞌaga̱ꞌngyøjøꞌøm.
2 Matat etei Jesu tana’itin, ata baitumatum an naatu yomanin, sabuw hibai onaf afe’en hi’onaf hibi’i’iyab, men biyan eohow. Anayabin yasisir nanamaim ma’am i so’ob, imih wainab in yomaninamaim yen God ana asukwafune mare bonamanamarinamaim ema’am.
3 Paty mee kidi mjotkixy nɨ mgaꞌamutskɨdɨt, ja Jesús meets ja̱ꞌmyats jøts ja xnɨꞌejxuꞌuttɨt ku pojkpɨtumbɨ kyøjøꞌøm kawɨnøꞌøn tø yꞌayoꞌomba̱a̱ty.
3 Sabuw kakafih wanawanahimaim wawainab i kwananot, isan imih kwa men kwanahahar naatu gubam nahuriramih.
4 Kaꞌanɨm meets ja pøky xmøøtseptuñ jøts xkuda̱xɨt.
4 Anayabin bowabow kakafih bairi kwabiyow ana veya kwa men yait hi’asbuni imorobomih.
5 ¿Uk tø meets ɨdøꞌøn ja xja̱ꞌdyɨgøøñɨ sa̱ adøm Dios Teety yꞌuꞌngɨn xjaꞌaneꞌemyɨndɨ? Pø yɨdeꞌenxɨ jap jaabyety nøkyijxpy:
5 Buk Atamaninamaim God kwa i natunatun rouw koufair tur bit kwanotanot? Iti na’atube eo,
6 Pø tum jaꞌaxɨ øts ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tɨgach ndamɨdsøjkpy pøn jaty ø ndsøjkpy,
6 Anayabin Regah orot babin iyab isah ebiyabow boro baikwatutunen nitih, naatu orot babin iyab i natunatunamih ebowabow boro baimakiy nitih.”
7 Mɨdanɨ meets ɨdøꞌøn ja ayoꞌon, pø jaꞌagøjxpxɨ meets ja Dios ja mmøꞌøyɨ ku yꞌuꞌnk yꞌuna̱ꞌjkɨn mdsøkyɨdɨ. ¿Uk jaa døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy pøn nɨjuunɨ ja tyeety tø kyaka̱jpxwijyɨ?
7 Biyababan fokarih wanawanan kwana fair nawainabi nati i kwa a baikwatutunen na’atube, anayabin kwa i natunatun imih ebi’obaiyi. It tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit i kwaso’ob.
8 Pønɨ kaꞌats meets ja Dios mga̱jpxwijyɨ sa̱mɨ døꞌøn ja yꞌunk yꞌuna̱ꞌjk ja ttamɨdsøjky, mgaꞌuꞌnktejɨpts meets ɨdøꞌøn jaꞌ, wenk uꞌnk meets ja mdijyɨyɨ.
8 God natunatun etei baikwatutunen ebitih, naatu o baikwatutunen men inabaib na’at, nati ana itinin o i men natun anababatun. O i tamat en, ometakek.
9 Nayɨdeꞌenxɨ mutskyɨ ja ndeety nda̱a̱k tø xka̱jpxwijyɨndɨ, jøts adøm ja yꞌijty øy tsuj nmɨgajpxyɨndɨ, ya̱yɨts ja yꞌanaꞌamɨn ja yjatundɨ na̱xwiiñ. ¿Sudsots adøm ɨdøꞌøn ja Dios Teety midi jam tsa̱jpjotp ngagupøjkɨnt ja kya̱jpxwejɨn? Pø ja jujkyꞌa̱jtɨnxɨ adøm ja xukpa̱a̱twa̱ꞌa̱nɨmp.
9 Kek ana veya, tamatanah baikwatutunen hibitit i taso’ob, naatu takakafiyih. Imih Tamat maramaim baikwatutunen nabitit ana maramaim tanakakafiy gewas, saise boro ma’ama wanatowanamaim tanama.
10 Jaꞌayɨ adøm ja ndeety nda̱a̱k xaka̱jpxwejɨndɨp pønɨ sudso døꞌøn ja tja̱ꞌgyukɨdɨ ku ja tsɨna̱a̱ꞌyɨn tyɨyɨ ya̱ na̱xwiiñ; kuts ja Dios xꞌaneꞌemyɨndɨ, tɨyts ja yꞌaneꞌemy, jøts jaꞌ ja xanɨꞌanaꞌamɨndɨp sudso ja wa̱ꞌa̱tsꞌa̱jtɨn nba̱a̱jtɨnt nayɨdeꞌen sa̱m jaꞌ.
10 Tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit, nati i it ata ma gewasin isan. Baise God baikwatutunen ebitit i turobe naatu gewasin, anayabin i ekokok, i ana kakafiyin bairi tanafaram.
11 Nɨpøn ja ayoꞌon tjanchjagatsøky ku ja yikpa̱a̱ty, janch møk ja yikja̱wɨ; pønts ja ayoꞌon pønts ja kastigɨ tpa̱ttɨp, ku wyejtɨ kyajtɨ, jaꞌats ɨdøꞌøn ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tɨy tsuj tyikyøꞌødyɨp, kaꞌ ti, kaꞌ sa̱, kaꞌap ja tsep.
11 Baikwatutunen tabaib ana veya’amaim biyat i ebababan tarererey naatu men tabiyasisir. Baise biyababan ufunamaim sabuw iyab baikwatutunen hibai hibi’akir hai yawas boro namutufor yasisiramaim hinama gewas.
12 Yikmøkpøktɨ mgøꞌ mdeky pønɨ tø ja yꞌanuuꞌkxyɨnɨdɨ.
12 Isan imih kwanunuw uma tehahahar kwana’awanfairen, naatu a hiririm ra’iyemih kwabiwa’an kwanabat gewas.
13 Ɨxa̱ꞌa̱dɨ ja tɨyꞌa̱jtɨndɨ jøts ja mmɨguꞌuk pøn ja yjanchja̱ꞌwɨn kamøktɨnɨm mbaꞌejxɨyɨdɨt jøts ja kyatuuꞌtɨgøꞌødyɨt, jøts ja jadeꞌen neꞌegɨ yjotmøkpøktɨt.
13 A i namutufor efatut kwanan, saise sabuw afa ah umah ririmih naatu kiyatabirih kwa hi’ufnuni tenan boro men hinawasdidir hinare, baise kwane i boro hai fair hinab maiye hini’ufnuni.
14 Øy tsujɨm ja mdsɨna̱a̱ꞌyɨn xyikyøꞌødyɨt, tuda̱ꞌa̱ky ja ja̱a̱ꞌy nɨdukɨꞌɨyɨ møøt mdsøønɨdɨt; ku wyɨnaty jadeꞌen mgaja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ sudsots ja Dios xꞌejxtɨt, pø kaꞌaxɨ jadiꞌiñɨ nugo ñɨyikꞌixy ñɨyikpa̱a̱ty.
14 Kwanasinaftobon taituwa bairi tufuwamaim kwanama, naatu kwanayasairi kakafiyinamaim kwanama. Anayabin orot yait ana yawas men ya’asair kakafiyinamaim ema’am Regah ana yumat boro men na’itin.
15 Yikxonɨm wanɨdɨ, ejxɨm xkaꞌukpa̱tnɨdɨ ja kyunuuꞌkxɨn midi ja Dios pyaꞌayoꞌa̱jtɨngøjxp mmoꞌowa̱jnɨdɨp, øy ja jadeꞌen tø yjaꞌukwa̱ꞌa̱ñ ku ja mbudøkɨyɨdɨt; kidim ta̱ꞌa̱m ujtsɨn mnabyɨkta̱ꞌa̱gyɨdɨ midi pa̱ꞌa̱mdump jøts nɨ xkayiktsokmɨ ja mmɨguꞌuk.
15 Mata toniwa’an gewas, men yait ta God ana manaw ana kabeberane namatabiramih. Kwana’itin gewas men yait ta kwa wanawanamaim ihitutu na’atube ub nakufaifaiy, naatu ana fafa’amaim sawar etei hinakokoramih.
16 Kidi nugo mnamyøøtꞌatyɨdɨ pønɨ kaꞌadam ja xnɨya̱a̱ꞌyɨdɨ xnɨdøꞌøxyɨdɨ, tum ja Dios yjaꞌ neꞌegɨ mjotmayꞌa̱ttɨp; kidi Esaújɨn xundɨ pøn nugo yꞌuꞌnk ttaguya̱jt ja yjagyoobɨ, tuktexy ja tokx jaꞌayɨ ttagugøøy.
16 Kwana’itin gewas men yait ta na’in nisesebar kwanekwanemih, o Esau sisinaf na’atube nasinaf koun God nitinimih. Anayabin Esau bay tew ta’imonamaim kek ai’in hai onowaten sawar tutufin etei bora’ah tain itin.
17 Mnɨja̱wɨdɨpxɨ ja nayɨdeꞌen ku ja Esaú ja tyeety kyaꞌukmøøꞌñɨyɨ ja kunuuꞌkxɨn ku ja tjaꞌukꞌamɨdoona̱a̱; øy ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tjaꞌuktaya̱a̱xna̱a̱ nɨ sudso ja kyaꞌukyikmøøña̱a̱ ja kunuuꞌkxɨn.
17 Naatu sawar abisa uf himamatar i kwaso’ob, Esau tamah ana baigegewasin isan erererey auman bifefeyan tamah rutawiy. Anayabin abisa marasika sisinaf men dogor baikitabir bai.
18 Kaꞌanɨm meets ɨdøꞌøn ja Dios myøkꞌa̱jtɨn nayɨdeꞌen xpa̱a̱jtɨ sa̱m adøm ndeetyꞌamøj tꞌejxtɨ ku ja kojpk Sinaí ñɨtøøwyɨdity. Nɨ ja xaachkoots meets xkaꞌijxñɨm ma̱ ja anaaw ja wɨdsuk adsøꞌjkɨbɨm wyɨdity,
18 Kwa i men kwana oyaw an kwatit Israel sabuw sawar hi’i’itin na’atube kwa’itinimih. Anayabin Israel sabuw hina oyaw Sinai anamaim hititit ana veya wairaf in bitakir hi’itin, gugumin kakafin anababatun hi’itin, wowog gagamin maiyow re’er hi’itin. Naatu nidun hinonowar i
19 jøts nayɨdeꞌen kaꞌ xmadowdɨnɨm ja pujxujx midi yja̱wɨ xyikna̱jtɨmp ku ja nmadoꞌowɨnt, jøts nɨkaꞌ ja ayuujk tø xmadowdɨnɨm janch møk midi døꞌøn kyamɨdanaadyɨ ja ja̱a̱ꞌy jøts yjanuuꞌkxa̱knɨdɨ, jøts jadeꞌen jyaꞌukyikmɨga̱jpxnɨdɨt.
19 tour nidun hinowar, naatu orot fanan hinonowar ana veya yah birubir fafar Moses hi’u, “Orot ku’otan aki men akokok tur ta nao maiye ananowar.”
20 Jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja jadeꞌen ku ja adsøꞌjkɨbɨm ja kutujk yikmøødyɨ midi wa̱mp: “Pønɨ pøn yø kojpk tyømpy pyatpy yika̱ꞌtspaꞌookp ɨnet jaꞌ, uk yikumbaꞌookp øyɨ yjajɨyujkɨ.”
20 Anayabin God ana ofafar tur fokarin iti na’atube eo isan i hibir, “Bobaituw ta nan iti oyaw sisibinamaim natit nabubutubun na’at kabayamaim kwanarab namorob.”
21 Janch adsøꞌjkɨbɨm ɨdøꞌøn ja tꞌejxtɨ tukɨꞌɨyɨ, ja sa̱ Moisés pa̱a̱t køꞌøm wya̱a̱ñ: “Xjanchyikmɨbejpnɨp øts ya̱ꞌa̱t et.”
21 Abisa matahimaim hi’i’itin i hai bir ra’at, Moses auman ana bir ra’at eo, “Ayu iti sawar aitin abir au umau teo’oror.”
22 Kaꞌats meets, ja Dios kyunuuꞌkxyꞌet jadeꞌen tø xpa̱a̱ttɨ, jabɨ jotkujkxɨ meets ja Dios ja yikjujkyꞌa̱jtpɨ yꞌøyꞌa̱jtɨn tø xꞌejxɨ møøt ja yꞌa̱nkɨlɨs kamachoonɨ
22 Baise boun kwa i kwana oyaw wabin Zion imaim kwatit, God wanatowan ma’ama’anin ana bar ana merar, mar ana Jerusalem, tounamatar kou’ay gagamin na’in dones na’atube tibiyasisir wanawanah kwarun bairi kwabiyasisir.
23 pøn ja Dios twɨnꞌøøguna̱jxtɨp. Tøts nayɨdeꞌen xpa̱a̱ttɨ pøn ja Cristo tø tjanchja̱ꞌwɨmyɨdɨ pøn ja ñɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn aba̱a̱dɨ awejxnɨdɨp. Ja Dios meets ɨdøꞌøn tø xwɨngunøjkxɨdɨ midi døꞌøn nɨdukɨꞌɨyɨ ttɨɨdyungøxp, jøts ja øyja̱a̱ꞌyꞌooꞌkpɨ yꞌanmɨja̱ꞌwɨn midi ja Dios jam møøt chɨnaañɨdɨ, nayɨdeꞌen meets ja møøt ja wɨnma̱a̱ꞌñ xyikyøꞌøñɨdɨ.
23 Kwa i kwana God natunatun ai’in hai yasisir wanawanan kwarun, natunatun wabih maramaim hikikirum, kwa i kwana sabuw etei hai baibatiyenayan ana God biyan kwanatit. Naatu sabuw gewasih ayubih kouksouwen hibaika tema’am biyah kwatit.
24 Jøts ja Jesús tø xpa̱tmɨdɨ pøn jam Dios Teety wyɨngujkp xkuga̱jpxɨndɨp pøn ja ñɨꞌjpy xnɨtana̱a̱ꞌyɨndɨp. Kaꞌ xukpøkyꞌa̱jtyɨm ja yꞌoꞌjkɨn, ja maaꞌkxujkɨn ja neꞌegɨ yajkpy jøts kaꞌap ja Abel yꞌoꞌjkɨn jadeꞌen.
24 Kwana Jesu obaibasit boubun ana foun batayan biyan kwatit naatu rara boubun suware’er i igewasin kwanekwan men Abel ana rara na’atube.
25 Paty ɨdøꞌøn yikxon xꞌejxtɨt jøts ja kyajpxy yꞌayuujk xkuꞌoojkɨdɨt, pø kuwa̱nɨxɨ ja yꞌayoꞌomba̱a̱ttɨ pøn jaty ja Dios kyugajpxy tkamɨmadoodøø. Jawaanɨ kajaats adøm xpa̱a̱tꞌa̱jtɨnt ja ayoꞌon, pønɨ kaꞌap adøm ja Dios kyajpxy nmadoojaꞌam ku adøm ja tsa̱jpjotp køꞌøm xjamɨgajpxyɨm.
25 Kwana’itin gewas God abisa boun eo kwananowar, men kwanakwahir. Anayabin sabuw iyab marasika oyaw anamaim Moses eo hinowar fanan hisasair i baimakiy men kafa’imo hihaiwimih. Naatu boun God fanan i mutufor marane re eo tanonowar, baise kwanitafasar fanan kwanasasair na’at, kwa i kwamorob sawar. Baimakiy kakafin anababatun boro men karam kwanahaiw!
26 Ojts ɨdøꞌøn ja møk ujx ña̱jxy ku ja Dios kya̱jpxy jam Sinaí kojpkøjxp. Yɨdeꞌen ɨxya̱m ja yꞌayuujk wya̱ꞌa̱ñ jadɨgojk: “Ku øts wyɨnaty jadɨgojk ja ujx nyikmiñ kaꞌap ja na̱a̱jx jaꞌayɨ yꞌadøꞌøtst, nayɨdeꞌenxɨ ja tsa̱jp yꞌadøtsmɨt.”
26 Oyaw Sinai anamaim i fananawat eo, me etei i’uruyuy, baise boun it ata veya’amaim ana omatanen hikirum inu’in na’atube boro namatar, “Veya ta boro men me akisin aniyuwiyuw, baise mar tafaram etei boro aniyuwiyuw.”
27 Ku døꞌøn ja Dios wya̱ꞌa̱ñ ku tyikꞌadøꞌøtst jaꞌayɨ jadɨgojk tukɨꞌɨyɨ, jaꞌ ɨdøꞌøn ja tyijpy ku ja tukɨꞌɨyɨ tyikudɨgøꞌøty midi jaty jawyeen tø tyikꞌøyɨ. Kaꞌats ja sa̱ yja̱tttɨt midi xemɨkøjxp ja chɨna̱a̱ꞌyɨn tø yiktanɨbɨkta̱a̱gɨ.
27 Tur mar ta’imon i bebeyan i’obaiyit taitin, God umanamaim abisa eo himatar tema’am boro etei niyuwiyuw hai efan hinasa’iren. Baise sawar abisa wanatowan ma’amih bimataren boro hai efanika hinama.
28 Jaꞌabɨ øyꞌa̱jtɨnts adøm ɨdøꞌøn ja Dios tø xamɨdsøjkyɨm, kaꞌats ɨdøꞌøn ja nɨjuunɨ sa̱ yja̱tt, xemɨkøjxp ɨdøꞌøn ja yꞌett. Paty adøm ja Dios ngajxa̱jkɨnt, jøts øy tsuj nwɨndsøꞌjkaꞌant pønɨ sa̱ døꞌøn ja pya̱a̱tꞌatyɨ jøts pønɨ sa̱ døꞌøn ja ttsøky;
28 Imih God ana merar tanay anayabin, it i God ana aiwobomaim tarun, nati efan God boro men niyuwiyuw. Imih God tanifai tanabora’ara’ah ata not tutufin etei kakaf bir auman.
29 pø jaꞌ kuxɨ adøm ja nDios jadeꞌen yikwɨndɨgøy sa̱mɨ jøøn.
29 Anayabin ata God i turobe tafaram gurusenayan ana wairaf.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.