João 7

mxm (MXM) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Na malada sanii mulimuli, Iesu ei gaga lilo na avena ne Galili. Ei ma kale ete ni asu ni gaga lou lilo na avena ne Iudia, vuna sou e Iuda so kale ne sou valipute ei.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Me a malada buobuo mina kinaka mine sou e Iuda, a Malada Buo mina Luma na Malolovina ei agaviosi ni palea.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Maidolo me sou e tatasine ei sou vei lei maido, “O no ilisitase a aubu ieli mo no asu usino ne Iudia, vuna sou a disaipel minio sou mapigogoi ne sou ite a matana pipigona sanii oo goligoli.
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Mane a bibi tasa ei kale a vanunua ne so muada e ei, ei ni ma pipigo oovu oto. Mane o kale no goli a matana golugolu sou ie, oo no magili na matana vanunua ma tavivine vuso.”
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 Vuna sou e tatasina tamai so ma silimuli ete ei.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Iesu i adeliu ane sou maido, “Ilala minau ei saboa palea. Moni a ilala vuso ei mine amutou.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Sou a vanunua ma tavivine mina magamaga so ma mapigogoi ete ne sou butuale e amutou. Moni sou butuale eau, vuna eau ademuadada a inigogona pagupagu sou goligoli.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Amutou mu asu usino na malada buobuo do. Eau na ma asu oto, vuna maido ilala minau ei saboa palea.”
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Ei vei le sou maido, ei muina sapa ne Galili.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Moni na malada sou e tatasine ei so asuosi, de mulimuli ei tamai asu, moni ei asu oovu moni.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Na ilala na malada buo do, sou e Iuda so tilotilo e ei, me sou tagu, “Bibi ieli ino iva?”
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Me sou a vanunua ma tavivine so ade papai ane ei balivua ne sou oto. Sanii sou vei, “Ei a doana bibi.” Moni sanii sou vei, “Boa, ei aualala ane sou a vanunua ma tavivine.”
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Moni sou lae e sou e Iuda, maidolo me tasa ne sou i ma adepalea oto a inigogona minei.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Io balivua sele na malada buo do, Iesu ei gali ulilo na luma mine Salemo me ei matetengi e sou a vanunua ma tavivine.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Sou e Iuda sou saga me sou vei, “Posa matina bibi ieli ei isa a muadana maido? Ei ma guale ete a matetengina tasa.”
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Iesu ei adeliu ane sou maido, “A inade eau bilii e amutou ieli ei minau oto boa. Ei mine Salemo, ei peltase eau usinani.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Mane a bibi tasa ei kale ni ogomuli a masagana mine Salemo, ei ni muada a inade ieli maino ne Salemo, ue ei palea moni na damutatalana minau oto.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Bibi ei goli a inade na damutatalana minei oto ei kale ni beilange a aisane ei oto. Moni a bibi ei kale ni beilange a aisana Bibi ei peltase ei usinani, bibi iedolo ei a bilesina bibi. Ei a bibi na aualana boa.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 Moses i bilii a binea usino ne amutou. Moni a bibi tasa boa balivua ne amutou ei ogomuli a binea do. Posa matina amutou kale namutou valipute eau?”
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Vanunua ma tavivine sou adeliu maido, “Nunu pagu tasa ei ino minio. Sei kale ni valipute oo?”
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Iesu adeliu ane sou, “Eau goli a gona sinaga tasa, me amutou vuso saga a golu ie.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Moses ei bilii e amutou a inigogona mina munogena, me amutou mogemoge selebanini na Maolona Malada mine amutou. Moni Moses oto ei ma mapale ete a inigogona ie. Ei palea ne selebuobuo lisa.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Amutou kale namutou ogomuli iiti a binea ne Moses, maido me amutou mogemoge selebanini na Maolona Malada. De mane eau toekube a vovona bibi mina Maolona Malada, posa matina amutou lilotivula agu i?
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Amutou ma vivilemuliale lei a golugolu vuso mina matane amutou. Namutou vivilemuliale a golugolu vuso mina inigogona i bilesi.”
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Vanunua ma tavivine sanii ne Ierusalem sou tagu, “Nane ei a bibi moni a vanunua buobuo ne Iuda so kale ne so valipute ei?
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Mu ite. Ei goli a inade na matana vanunua ma tavine vuso, moni sou ma goli ete a inade tasa usino ne ei. Nane vanunua buobuo sou muada ei e Krais, io?
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Moni eitou muada a vuna aubu mina bibi ie. Me na malada Krais asu usinani, a bibi tasa boa i muada a vuna aubu minei.”
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Iesu ei matetengitengi e sou a vanunua ma tavivine na luma mine Salemo, me ei tola maido, “Amutou muada e eau, me amutou muada a vuna aubu minau tamai. Moni eau ma asu oto usinani a masagana minau oto. Euma i peltase eau usinani. Ei patotona, moni amutou ma muada oto e ei.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Moni eau, eau muada e ei, vuna eau asu maino ne ei me ei peltase eau.”
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Sou longe a inade iedo me sou kale ne so sautole ei. Moni a ilala minei saboa, maidolo me tasa ne sou i ma sautole ete ei.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Ma vanunua ma tavivine papaina sou silimuli ei, me sou vei, “Ilala e Krais asu usinani, nane ei ni ma mapigogoi ete ni goli a gona sinaga papaina i vululusi a gona sinaganaga bibi ieli ei goli?”
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Sou e Parisi so longe a vanunua so goli a matamatana inade na golugolu e Iesu ei goli. Maido me sou a munugana prist me sou e Parisi sou peltase sou a papai usino ne sou lapitole ei.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Me Iesu ei vei, “Eau na pilu e amutou bisii moni, me eau na veteliu usino ne Euma, ei peltase eau usinani.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Me namutou tilomuli e eau, moni namutou ma ite ete eau. Me amutou ma mapigogoi ete namutou asu usino na avena eau ino i.”
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Io sou e Iuda so maiadepilu balivua mine sou oto maido, “Ei ni asu usiva me eitou ma mapigogoi ete neitou poge ei? Nane ei ni asu usino na abuna mine eitou ino na avena vuso ne Grik, me ei ni pipigo a matetengine sou e Grik, io?
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 Ei vei, ‘Ne amutou tilomuli e eau, moni namutou ma ite ete eau, me amutou ma mapigogoi ete namutou asu usino na avena eau ino i.’ A malibuuna inade li ei matina?”
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Punuluna malada mine sou a malada buobuo, ei a malada buo sele. Me na malada do Iesu ei magili me ei tola maido, “Mane sei ei malou, ei ni asuale eau me ei ni oinu.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Ei tomane a inade ino na Laulau mine Salemo, mane a bibi ei silimuli e eau, de a nanu papaina ei isa a maulina ni sali maino na lilo ne ei, me ei ni sali usino.”
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 Iesu ei ade a Maolona Nunu a vanunua so silimuli e ei ne sou guale mulimuli. Mina malada do Iesu ei saboa guale a aisa buo, maido me a Maolona Nunu i saboa palea usinani.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Vanunua ma tavivine sanii sou longe a inadenade Iesu ei vei me sou vei, “Ivu sele, a bibi ieli ei a profet Salemo ei vei ni peltase ei usinani.”
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Me sanii so vei, “Ei e Krais.” Moni sanii sou vei, “Boa. Krais ma mapigogoi ete ni sibitala ne Galili.
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Laulau mine Salemo ei vei maido, Krais iedo ei ni palea na abuna mine Mapana e Devit, me ei ni palea ne Betlehem, a aubu iedo lisa Devit ei malu i.”
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Maido ma vanunua ma tavivine sou isa a damutatalana seasea ane Iesu, me sou vilelue sou a abuna lua.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Sanii sou kale ne so papale bubuli ei, moni a bibi tasa ei ma sautole ete ei.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Seidolo sou a papai so veteliu lou usino ne sou buobuo mina prist me sou e Parisi. Me sou tagi e sou a papai maido, “Posa matina amutou ma maasi ete ei usinani?”
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Me sou a papai so adeliu maido, “Lisa bibi tasa ei ma goli ete a inade tomane a bibi ieli ei goli.”
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 Me sou e Parisi so adeliu maido, “Ei iububi a tabune amutou tamai, io?
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Nane na abuna mine amiteu, sou a vanua buobuo me sou e Parisi, bibi tasa ne amiteu i silimuli ei, io? Boa vuso sele.
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Sou a abuna vanunua ma tavivine so ma muada oto a binea, ne sou tabule a mavaana buo muata ne sou.”
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Nikodemus, ei a bibi lisa ei asu usino ne Iesu, ei mina abuna ne sou. Io ei vei le sou maido,
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 “Nane a binea mine eitou, ei vei le eitou mapigogoi neitou vavasa sabubu ana bibi tasa, io? Boa. Neitou longe pale a inadene ei, me neitou muada kuba iiti a golugolu ei goli.”
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Moni sou adeliu ane ei maido, “Nane oo tamai o a bibi na avena e Galili, io? Gi iiti a inade vuso lilo na Laulau mine Salemo, me oo tamai o no muada i maido, a profet tasa ni ma palea oto ne Galili.”
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Vanunua tastasane so sou veteliu usino na luma mine sou.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.