Atos 9
mxm (MXM) vs AAI
1 Na ilala do Sol i ade sagali sele a toegegeline sou a disaipel mine Bibi Taula me mina valiputemate ne sou. Maido me ei asu usino na mapana prist
1 Baise Saul i Regah ana bai’ufununayah rouw morob isan menan bi’arakok. Imih na firis ukwarih biyah tit, fef tab auman tan Damaskas wanawanan Kou’ay Bar ta ta hai ukwarih hitaso’ob isan
2 mei tagi e ei ni niage a laulau usino ne sou a munuganuga mina luma na kinaka mine sou e Iuda ne Damaskus. Laulau sou odo ei isa a inade maido, “Mane Sol ei ite a vanunua ma tavivine sanii sou ogomuli a vea mine Iesu, de ei puiale ni lapitole sou mei maasi e sou usino ne Ierusalem.”
2 ifefeyan, saise sabuw iyab Regah ana efamaim hima’ama orot o babin etei tafatumih tabow tan Jerusalem dibur taya.
3 Io Sol ei ilisitase Ierusalem mei asu usino ne Damaskus. Ilala ei sibitala agavuale Damaskus, saga i a muada tasa muata na langi ei vele utano minei. Muada dolo i sagali sele
3 Nati isan au Damaskas yen inan, na bar merar biyubin auman naniyan meyemeye marakaw marane namanamarabe bow sisibin roun roun etei e’arasib re,
4 me Sol ei bosa utano na magamaga. Me ei longe a baligoluna bibi tasa ei vei maido, “Sol, Sol, posa matina oo toegegeligeli e eau?”
4 naatu me yan re rab, orot fanan nowar wabin su’ub eo “Saul, Saul aisim ayu irabu kubia’akiru?”
5 Me Sol ei vei, “Bibi Taula, oo e sei?” Me ei vei, “Eau e Iesu, oo toegegeligeli eau.
5 Saul ibatiy, “Regah o yait?” Orot fanan tit maiye iya’afut eo, “Ayu i Jesu o irabu kubia’akiru.
6 Moni oo ilisi mo asu ulilo na aubu buobuo. Mulimuli a bibi tasa ni vei lio a golugolu vuso oo no goli.” Eau e Iesu o toegegeligeli (Apo 9:5)|alt="I am Jesus, whom you are persecuting." src="GR-lllh13n.tif" size="col" copy="© Global Recordings Network, globalrecordings.net." ref="9:5"
6 Baise kumisir kwen bar merar gagamin kutit, nati’imaim boro hinao inanowar abisa boro inasinaf.”
7 Vanunua sou ogomuli e Sol sou saga mamau, me sou ma ade oto. Sou longe a baligoluna, moni sou ma ite ete a bibi tasa.
7 Orot afa Saul bairi hinan hai tur sawar hinutanub hibat orot fanan hinowar, baise men yait ta ana yumat hi’itin.
8 Io Sol ei ilisi mei matapulala, moni a matana i tunuui. Maido me sou lapitole a limana me sou tate ei ulilo ne Damaskus.
8 Saul me yan inu’in misir matan nuw, baise matan isukway men abisa ta itin, basit uman hibai hi’unawiy hin Damaskas hitit.
9 Ei muina malada tolu, ma matana i tunuui moni. Me ei ma aani oto mei ma inu oto.
9 Veya tounu na’atube matan ifim ma. Nati ana maramaim men kafa’imo bay ta eaan naatu harew tom.
10 A disaipel tasa mine Iesu ino ne Damaskus, aisana e Ananaias. Me na tinada, Bibi Taula ei tole a aisane ei, “Ananaias.” Me ei vei, “Bibi Taula, eau eili.”
10 Baitumatumayan orot ta wabin Ananias Damaskas ma’am matan hibora’ah tainin tayowan Regah isan eafa’af fanan nowar, “Ananias!”
11 Me Bibi Taula ei vei lei maido, “Oo ilisi mo asu usino na vea de, aisana a Bilesina vea. Na luma mine Iudas no poge a bibi tasa na aubu e Tarsus, aisana e Sol. Seidei ei ino kakaka.
11 Regah eo, “Inabogaigiwas inan ef gagamin wabin mutufor imaim inatit naatu Judas ana baremaim Tarsus orot wabin Saul isan inibatiyih, i ma eyoyoyoban.
12 Matane ei i tunuui, moni na tinada ei ite a bibi tasa, aisana e Ananaias, ei gali ulilo mei tau a limana muata ne ei ni gemu lou.”
12 Naatu Saul matan hibora’ah orot ta wabin Ananias itin narun umanamaim matan butubun nuwanuw maiyen itin.”
13 Me Ananaias ei adeliu maido, “Bibi Taula, eau longe a vanunua papaina sou adeade a bibi iede ei goli a matamatana inigogona pagu usino ne sou a vanunua ma tavivine minio ne Ierusalem.
13 Ananias iya’afut eo, “Regah sabuw moumurih na’in nati orot isan hio anowar, sawar kakafih maiyow o a sabuw Jerusalem hima’am isah sinaf.
14 Ei guale a nilongo maino ne sou a munugana prist ni papale sou a vanunua ma tavivine mina aubu ie sou viepilu me sou kaka na aisane oo.”
14 Naatu boun i firis ukwarih biyahine fair bai na iti Damaskas tit sabuw iyab o tekwakwafiri bow fatumen isan.”
15 Moni Bibi Taula ei vei lei maido, “Oo asu. Seidei a bibi iedo ei palea a bibi na pipigona minau. Eau vilealesi ei ni asu usino ne sou a abuna sea me sou a mapana, me ne sou e Israel tamai, me ei ni veipale a aisagu usino ne sou.
15 Baise Regah iu, “O i boro inan anayabin ayu nati orot arubin isou nabowamih, wabu nab natit Ufun Sabuw, aiwob sabuw, naatu Israel sabuw wanawanahimaim nabosemor.
16 Eau na maite ei a matamatana davutina ma mavaana ei ni tabule na ilala ei veipale a aisagu.”
16 Naatu ayu taiyuwu boro ani’obaiy bai’akir gagamin na’in ayu wabu isan ni’akir.”
17 Io Ananaias ei asu. Ei gali ulilo na luma do mei tau a limana muata ne Sol, me ei vei lei maido, “Tamaigu Sol, Bibi Taula e Iesu, ei sibitala le oo na vea, seidei ei peltase eau usinani minio, me oo no gemu lou ma Maolona Nunu ni vonu ne oo.”
17 Basit Ananias misir in bar efan Regah eo’omaim tit naatu bar wanawanan run, uman Saul tafanamaim yara’ah eo, “Saul ayu taiu Regah Keriso efamaim o isa birerereb i ayu iyunu anan o mata nigewasin inanuw maiye, naatu Anun Kakafiyin niwani.
18 Ananaias ei ade pulosi, de ma tabaa oto a golu tasa tomane a gasigasi ino na matane Sol ei pu maino na matana, me ei gemu lou. Me ei ilisi mei guale a maavuvutuna.
18 Naniyan meyemeye matan siy kanabinin na’atube ma’am hea’obow re, matan kubunai nuw maiye, naatu misir re bapataito bai.
19 Mulimuli Sol i aani mei palea sagali lou.
19 Bay eaa ufunamaim ana fair matabir maiye bai.
20 Ma tabaa oto ei asu bilesi usino ne sou a luma na kinaka mine sou e Iuda, mei malongo a inade maido, “Iesu ei e Natune Salemo.”
20 Saul misir mutufor in Kou’ay Bar run busuruf Jesu isan binan eo, “Jesu i turobe God Natun.”
21 Vanunua vuso sou longe a inade mine Sol sou saga mamau sele. Me sou vei maido, “Ieli a bibi moni iedo ei toegegeli a vanunua ma tavivine sou kakaka na aisane Iesu. Seidei ei asu usinani ni papale sou mei ni maasi e sou usino ne sou a munuganugana prist.”
21 Sabuw etei hinowar hifofofor naatu hibabatiyih hio, “Orotoban iti Jerusalemamaim sabuw iyab Jesu wabinamaim hikwakwafir rouw himorob? Naatu iti’imaim nan ana’an i nati sawar ta’imon isan na, sabuw fatum bow na firis gagamin baitihimih?”
22 Moni a sagaline Sol i palea buo sele, mei ademuada iiti sele ane sou e Iuda ino ne Damaskus maido, “Iesu ei e Krais.” Sou e Iuda sou longe a inade ne Sol, me sou saga me sou ma mapigogoi ete ne sou ade a inade tasa mina taupuine ei.
22 Baise Saul binan inan ana fair ra’at, Jew sabuw iyab Damaskas hima’am hai not botabir naatu i’obiyih Jesu i anababatun Keriso, iti na’at eo sabuw tur omih hikasiy.
23 Malada papai pulosi, me sou e Iuda sou viepilu me sou maiademuli a valiputene Sol.
23 Fur bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jew sabuw hiru’ay Saul morob isan hiyakitifuw.
24 Me Sol ei longe a inade na golu sou kale ne sou goli. De sou e Iuda sou ulago na tema vuso na aubu buobuo na oaso me na lodo tamai mina valiputene ei.
24 Baise abisa sinafumih hiyayakitifuw i hio nowar, fai mar i etawan awan hima’afut hima’am tatitit hita’asabunimih.
25 Moni sou a disaipel mine Sol sou guale ei na lodo me sou tau ei na tanga taula tasa me sou volipui kekeke a tanga do utano masala na bigomu na aubu buobuo. Sou a disaipel mine Pol sou volipui e ei na tanga masala na bigomu na aubu buobuo (Apo 9:25)|alt="His followers lowered him in a basket through an opening in the wall." src="LB00333B.TIF" size="col" copy="Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="9:25"
25 Baise gugumin ta ana bai’ufununayah Saul kaifet wanawananamaim hiwan fur ana sou ta’amaim hiruru re.
26 Mulimuli Sol ei asu usino ne Ierusalem me ei kale ni ugu pilu e sou a disaipel. Moni sou vuso sou lae e ei, me sou ma silimuli ete ei tomane ei a disaipel tasa.
26 Saul na Jerusalem tit sinaftobon bai’ufununayah bairi baita’imonin isan. Baise bai’ufununayah i Saul isan hai bir ra’at, anayabin men hibitumatum Saul i turobe baitumatumayan ta matar ai en.
27 Moni e Banabas ei guale Sol me ei maasi ei usino ne sou a aposel. Ei mapamuli ane sou e Sol ei ite e Bibi Taula na vea, me Bibi Taula i bilii e ei a inade. Me Banabas i mapamuli tamai e Sol ei ade sagali a aisane Iesu ne Damaskus.
27 Imaibo Barnabas na ibais bai in Tur Abarayah biyah tit, kubuna mi’itube efamaim Regah itin naatu Regah eo nowar. Ana binan fairin Jesu wabinamaim auman eo hinowar.
28 Maido me Sol i ugu pilu e sou ne Ierusalem mei gaga pilu e sou. Ei ma lae oto, me ei pipigo sagali a veipalena aisane Bibi Taula.
28 Naatu hibai bairi hima Jerusalem ana uman men sanet etei remor Regah wabinamaim binan.
29 Ei ade pilupilu e sou e Iuda sou ade a inade Grik, me ei maubi a inade pilu e sou. Moni sou tilotilo a vea ne sou valipute ei.
29 Jew sabuw iyab Greek tur hio bairi hi’o hibas naatu rabin morob isan hiyakitifuw.
30 Ilala sou e tamtamaina sou muada i maido, sou maasi e Sol utano ne Sisaria, me sou peltase ei usino ne Tarsus.
30 Baise baitumatumayah afa tur hinowar basit, Saul hibai hire Caesarea hitit naatu au Tarsus hiyafar in.
31 Maido na avena vuso mine Iuda me Galili me Samaria sou a vanunua ma tavivine mina viepiluna kinaka, sou ugu iiti moni. Sou a vanunua seasea sou ma toegegeli ete sou, ma viepilupiluna kinaka ei palea sagali. Sou ogomuli a inigogona matano moni ane Bibi Taula ma Maolona Nunu i masagali a lilone sou. Ma savuluna vanunua ma tavivine sou silimuli sou salasuu uata.
31 Imaibo ekaleisia sabuw Judea, Galilee naatu Samaria wanawanahimaim etei tufuwamaim hima hiyasisir. Naatu Anun Kakafiyin ana baibaisamaim fair hibai naatu hai kou’ay busuruf wowab ra’at yen, Regah nanamaim kakaf auman hima.
32 Pita ei asu usino na avena vuso, me ei asu utano ne Lida tamai, me ei ugu pilu e sou a vanunua ma tavivine mine Salemo ne Lida.
32 Peter efan ta ta etei run tit ana sabuw itih remor inan, veya ta God ana sabuw iyab Lydda bar merar gagamin hima’ama bainanawanihimih in.
33 Na aubu iodo ei ite a bibi tasa, aisana e Ainias. Tuatuana vuso mamate, me ei mavuta moni na poso i mapigogoi a avala pantolu.
33 Nati’imaim orot ta wabin Aeneas, an uman murubin bai’etaw en gem yan inu’in kwamur etei eight sawar.
34 Me Pita i vei lei maido, “Ainias, seidei Iesu Krais ei ni toekube oo mo palea kubaana lou. Oo ilisi mo toebilesi a poso minio.” De ei ilisi asi.
34 Basit Peter isan eo, “Aeneas Jesu Keriso o ebiyawasi kumisir, a ir kunu ku’abar.” Orot mar ta’imonamo misir.
35 Ma vanunua vuso ne Lida me Saron sou ite Ainias ei kuba lou, me sou sauvule a lilone sou usino ne Bibi Taula.
35 Sabuw etei Lydda naatu Sharon wanawanan hima’am abisa matar hi’i’itin etei hitumatum naatu Regah isan hitatabir.
36 Ne Iopa a tavine disaipel tasa ino, aisana e Tabita. Na inade Grik sou vate e Dokas. Taliuliu ei goli a inigogona kubaana, me ei buloiloi a vanunua ma tavivine sou boto a golugolu.
36 Joppa bar meraramaim babin ta wabin Tabitha, Greek fanahimaim i Dorcas. Iti babin i baitumatumayan ta mar etei gewasin esisinaf naatu yababan wairafih ebibaisih.
37 Na ilala do sinobe tasa guale ei me ei mate. Me sou maavuvuti a aitolane ei me sou tau ei na vilo tasa oata.
37 Nati ana veya’amaim sawow bai naatu morob biyan hisouw hibai hiyen bar tafantoro’ot hi’inuw.
38 Aubu Lida i agavi ne Iopa, ma disaipel sou longe a inade maido Pita ino ne Lida. Maido me sou peltase a bibi lua su maasi a inade usino ne ei maido, “Oo asu asi usinani ne amiteu. Oo no ma tabaabaa lou.”
38 Joppa na Lydda titit i men ef yok, imih bai’ufununayah Joppa hima’am Peter na Lydda’amaim titit ana tur hinowar. Basit orot rou’ab hiyafarih hin hifefeyan hio, “Are Peter akokok saise inan biyai inatit, men inarubir.”
39 Io Pita ei ilisi mei asu pilu e sulu. Ei asu divi, me sou langetase ei na vilo uatata. Buasasu vuso sou asu usinani me sou magili saiili Pita me sou tangitangi. Sou maite ei a kinainai lagolago ma kinainai butolu Tabita ei sai, na ilala ei saboa ino pilu e sou.
39 Basit Peter bobuna misir bairi hin, hina hitit hiyen bar awan yate tafan imaim hirun. Naatu kwafukwafur baibin etei hai faifuw Dorcas yawasin ma’am ana veya sakir bitih auman hibow hina hi’obaibiy hirerey auman hirun.
40 Me Pita ei peltaselele a vanunua ma tavivine usala, me ei totopatulu me ei kaka. Me ei gemu usino na aitolana tavine mei vei, “Tabita, oo ilisi.” Io a tavine ei matapulala mei ite Pita mei ilisi ugu.
40 Peter sabuw etei iuwih ufun hitit, i sun yowen yoyoban imaibo eo, “Tabitha kumisir!” Babin matan nuw naatu nura’at Peter i’itin ana maramaim misir mare ma.
41 Io Pita ei sautole a limana mei tateilisi ei, me ei magili. Me Pita ei tole sou a vanunua ma tavivine mine Salemo pilu e sou a buasasu, me ei maite e sou maido Tabita i mauliliuosi.
41 Peter eof babin bai ibais misir bat, imaibo baitumatumayah naatu kwafukwafur isah eaf hina yawasin batabat i’obaiyih hi’itin.
42 Inade na golu e Pita ei goli iodo ei vele bubula na aveavena vuso na aubu e Iopa, me sou a vanunua ma tavivine sou longe. Me makuba sou silimuli e Bibi Taula.
42 Tur tasasar tit Joppa sabuw etei hinowar naatu moumurih na’in Regah hitumitum.
43 Me Pita ei muina malada papaina ne Iopa. Ei ugu pilu a bibi tasa aisana e Saimon. Bibi iedo ei a bibi na sinaina golugolu a uliulina bulmakau.
43 Peter veya moumurih na’in Joppa’amaim orot wabin Simon ana baremaim hairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.