Atos 25

mxm (MXM) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pestus ei palea a munugana mina itealalena avena mine Iudia me ei diviosi ne Sisaria. Ei muina malada tolu pala nado mei asu uata ne Ierusalem.
1 Festus na Judea wanawanan gawan ana efan bai ma veya tounu ufunamaim Caesarea ihamiy yen na Jerusalem tit.
2 Me sou a munugana prist me sou a vanua buobuo mine sou e Iuda sou asu usino ne ei me sou ubi e Pol a inade. Sou ade sagali ane ei maido,
2 Nati’imaim firis ukwarih naatu Jew hai orot ukwarih hina Paul ana kakafih isan ubar hitin Festus hifefeyan.
3 “O no buloi e amiteu, mo no peltase a bibi iede usinani ne Ierusalem.” Vuna, sou veiosi ane sou a vanunua ne sou ovu na vea me ne sou valipute Pol.
3 Hikokok i mi’itube hai kokomaim tasinaf Paul tiyafar au Jerusalem tayen. Iti na’atube hisisinaf anayabin i Paul tayen tanan efamaim hita’asabun isan hiyakitifuw.
4 Me Pestus i adeliu maido, “Pol ino na luma na tunuui ne Sisaria. Bisii moni eau oto na asu usino ne Sisaria.
4 Baise Festus iyafutih eo, “Paul i Caesarea imaim dibur ema’am, naatu ayu taiyuwu iti boro’omo nati’imaim anan.
5 Maido me sou a munuganuga mine amutou ne sou asu utano pilu e eau. Me mane a bibi edo ei goli a sinusu, kubaana ne amutou vavasa ane ei.”
5 Imih a orot ukwarih i boro ayu bairi anan Caesarea anatit abis kakafin sisinaf na’at boro imaim ana kakafih isan ubar hinitin.”
6 Pestus i muina pilu e sou a malada pantolu ue a malada savulu tasa, me ei asu utano ne Sisaria. Maisavulo ei ugu na luma na vavasana, mei vei ane sou ne sou maasi e Pol usinani.
6 Festus veya etei eight o ten na’atube nati’imaim bairi hima, imaibo au Seseria matabir maiye re. Naatu in marto basit Festus baibatiyen ana efanamaim mare naatu iuwih Paul hibai hina hirun.
7 Ei diviosi, de sou e Iuda sou ilisitase Ierusalem me sou asu utano, sou magili saiili ei, me sou ubi ei a inade makuba. Sou vei ve ei goli a inigogona makuba i pagu sele, moni sou ma mapigogoi ete ne sou maite e Pestus maido a inade mine sou odo ei patotona.
7 Paul hibai hina hirur ana maramaim Jew sabuw iyab Jerusalemane hire hinan etei hina sisibin roun roun hi’a’ar bebera’uh baifuwen tur kakafih moumurih maiyow hibow hitit ubar hitin hio, baise hai tur hio i men kafaita biturobe’emih.
8 Sou adesi, io Pol ei adeliu maido, “Eau ma goli ete a sinusu tasa. Eau ma pope ete a binea mine sou e Iuda, me eau ma goli ete a golu tasa pagu usino na luma mine Salemo, me eau ma goli ete a sinusu usino ne Sisar.”
8 Imaibo Paul taiyuwin wasfafar eo, “Ayu i men kafai abisa ta kakafin asinaf. Jew hai ofafar ai gigim, na’atube Tafaror Bar ai gigim, o Rome ana Aiwob ai gigimimih.
9 Moni Pestus ei kale ni toemongemonge sou e Iuda, maido me ei tagi e Pol maido, “Nane o kale no asu no magili a vavasana ne Ierusalem, io? Mane maido, eau na longe a vavasana minio ne Ierusalem.”
9 Baise Festus i kok mi’itube Jew sabuw tiyasisirih, imih ibatiy eo, “O kukokok inayen Jerusalem imaim iti ubar tibit isan a baibatiyen imaim ananowar?”
10 Moni Pol ei vei maido, “Luma seidei eau magili ie, ede a luma na vavasana mine Sisar. Luma moni ieli ei a muina nilonge na vavasana minau. Oo muadasi i, eau ma goli ete a sinusu tasa usino ne sou e Iuda.
10 Paul iya’afut eo, “Ayu i Rome Aiwob ana baibatiyen efan nanamaim abatabat, imih ayu i boro iti imaim ana baibatiyen anab. O iso’ob ayu i men kafai abisa kakafin asinaf Jew sabuw isah.
11 Mane eau goli a sinusu tasa mapigogoi eau na mate i, de eau na mate. Moni mane a inade sou vavasa agu i, ei ma patotona oto, io bibi tasa ei ma mapigogoi ete ni tau eau na limane sou. Eau kale e Sisar oto ni longe a vavasana minau.”
11 Ayu ofafar ana’astu’ub imaim nabonawiyu morob ana baibasit anabaib i boro men morob ana haiw. Baise baifuwenamaim ubar hinabitu na’at, orot babin men ta ana fair ema’am boro ayu nabuw umahimaim nitihimih, ayu i boro kwaniyafaru anan Caesar nanaimaim au tur nanowar.”
12 De Pestus ei ade pilu e sou a vanunua sou biliilii e ei a damutatalana, me mulimuli ei vei ane Pol maido, “Oo vei ve o kale e Sisar ni longe a vavasana minio. De o asu usino ne Sisar.”
12 Imaibo Festus ana kou’ay orot gagamih not wairafih bairi hio ufunamaim tatabir Paul iya’afut eo, “O Caesar a tur nowar isan io, imih o boro Caesar isan inan.”
13 Malada sanii i pulosi, mapana Agripa pilu e latavinena, Bernaisi, su asu usinani ne Sisaria mina biliina oaso doana usino ne Pestus.
13 Veya afa ufunamaim aiwob orot Agripa, Bernis hairi hina Caesarea hitit, Festus ana bowabow baib isan ana merar yinamih.
14 Su muine sulu ne Sisaria malada papai, maido me Pestus i ademuada ane a mapana e Agripa a inade ne Pol. Ei vei maido, “Bibi tasa ino, lisa Peliks i tau ei na luma na tunuui, me ei saboa lilo mina luma na tunuui.
14 Hina nati’imaim hima veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Paul ana tur eowen eo, “Paul mi’itube wawasfafar isan Festus aiwob orot ihamiy ema’am.
15 Ilala eau ino ne Ierusalem, sou a munugana prist me sou a vanua buobuo mine sou e Iuda sou ubi e ei a inade, me sou kale eau na vei maido ei isa a sinusu.
15 Naatu ayu au Jerusalem anan ana veya’amaim Jew hai firis ukwarih naatu regaregah ai’in, orot ukwarih ubar hitin ayu asabunin morob isan hi’uwu.
16 “Moni eau adeliu ane sou maido, ‘Bibi ei isa a vavasana, ei ni magili pala na lagune sou a vanunua sou vavasa ane ei, me neitou bilii e ei a matailala mina adeliuna inade mine sou a golugolu sou vavasa ane ei. Amiteu e Rom amiteu ma isa oto a inigogona mina toegegeli sabubina bibi tasa maido.’
16 Baise ayu auwih, aki Rome ai ofafaramaim orot asir bai na baibatiyen isan ana ef men ema’am, baise wantoro’ot i boro sabuw iyab ubar tibin bairi roun roun hinabat hina’o, saise i ana ef nama’am na’at taiyuwin boro nahimaim nabat nawasfafar.
17 “Maido ma ilala eau veteliu usinani ne Sisaria, sou a vanunua do sou asu pilu e eau. Me eau ma goli ete sou ne sou magitali a vavasana. Maisavulo moni odo eau ugu mina luma na vavasana me eau vei maido ne sou maasi a bibi ede usinani.
17 Naatu nati sabuw ayu bairi ana atitit ana veya, ayu veya men au’uf atain, faiwat a’in marto baibatiyen ana efanamaim amare, orot auwih hibai hina hirun.
18 Ma vanunua sou vavasa ane ei sou magili, eau damu i ne sou vei ei goligoli a inigogona pagu, moni boa.
18 Sabuw ubar hibitin ana kakafih hibow hititit i men kafa’imo sawar kakafih ayu anotanotamaim hibow hitit ubar hitinimih.
19 Sou maubi a inade pilu e ei a inigogona mina kinaka mine sou, me a bibi tasa ei matesi, aisana e Iesu. Moni Pol i vei, a bibi ede ei ino mauli.
19 En baise, gamin afa ibo taiyuwih hai kwafiren isan. Naatu orot wabin Jesu momorob Paul yawasin ma rouw eo isan hibow hitit.
20 Eau kale na poge iiti a vuna inade iede, moni eau ma mapigogoi ete na muada ie. Maido me eau tagi e ei, ‘Nane o kale no asu usino ne Ierusalem, me eau na longe a vavasana minio ne Ierusalem, io?’
20 Au kasiy ra’at, iti tur boro mi’itube ata bow gewas, imih ayu Paul au i takokok na’at tayen tan Jerusalem imaim iti ubar isan hitibatiy.
21 Moni Pol ei vei maido, ei ni muina na luma na tunuui, me mulimuli e Sisar oto ni longe a vavasana minei. Maido me eau vei lei ei ni muina mina luma na tunuui, mapigogoi eau na poge a vea mina peltasene ei usino ne Sisar.”
21 Baise Paul ifefeyanu kok i Caesar baibatiyen titin, imih ayu auwih dibur baremaim hihirafut hima’uh hima, ayu ef atanuwet imaibo atiyafar tan Aiwob Caesar biyan.”
22 Agripa ei longe a inade do me ei vei le Pestus maido, “Eau oto eau kale na longe a inade na bibi iede.” Me Pestus ei vei, “Savulo o no longe.”
22 Basit Agripa Festus iu, “Ayu akokok iti orot nao ayu taiyuwu ananowar.” Festus iya’afut eo, “Marasibo nao inanowar.”
23 Maido me maisavulo Agripa pilu e Bernaisi su kai a kinainai doadoana mine sulu me su asu sibitala. Sulu gali ulilo na luma na viepiluna pilu e sou a bibi i muge a vanua na maubina savuluvulu tasa me sou a vanua buobuo mina aubu buobuo do. Me Pestus ei vei le sou ne sou langetase Pol usinani.
23 Hi’in marto Agripa, Bernis hairi hirutaburih auman hinawiyih rou’ay bar gagamin wanawanan hirun, baiyowayah hai orot gagamih naatu bar merar hai orot gagamih bairi. Naatu Festus iyunih Paul hibai hina hirun.
24 Me Pestus ei vei maido, “Mapana Agripa me amutou a vanunua vuso mu ugu pilu e amiteu, amutou ite a bibi ie. Abuna vanunua ma tavivine vuso mine Iuda, sou ubi a bibi ieli a inade ino ne Ierusalem me nani tamai. Sou tola sagali usinani ne eau maido, ‘Oo valiputemate ei, dae ei ni muina mei ni mauli lou.’
24 Festus eo, “Aiwob Agripa naatu kwa iyab boun iti’imaim bairi tabita’imon, orot iti kwa’itin! Jew sabuw iyab iti’imaim tema’am naatu Jerusalemamaim iti orot isan ubar gagamin maiyow hitin ayu matou’umaim, fanah aumatawat na’in hiwow men hikokok iti orot boro yawasin tama.
25 Moni eau ite ei ma goli ete a golu tasa mapigogoi ei ni mate i. Me ei kale e Sisar oto ni longe a vavasana minei. Maido me eau tauosi a inade mina peltasene ei usino ne Sisar.
25 Naatu ayu anunuwet men kakafin ta sinaf boro imaim tabonawiy tan tamorob. Baise anayabin ayu ifefeyanu ana kok i boro Rome ana Aiwob nahimaim tabat ana tur hitanowar. Ayu au ef men ta ema’am boro atarufut, imih ayu au Rome baiyafarin isan abogaigiwas.
26 Moni eau ma muada oto e sei inade ivu eau na niage me eau na sosove usino na bibi buo mine eitou. Maido ma Mapana Agripa, eau maasi a bibi ieli usinani ne oo me ne amutou vuso a vanunua sanii tamai. Neitou longe kube a inade mine ei, me eau na muada a inadenade eau na niage na laulau.
26 Baise fef kiruminamih ayu akasiy, tur abisa boro Aiwob Caesar isan anakirum. Anayabin ubar hibitin men ta yabin auman. Imih ayu abai atit kwa etei namaim, o Aiwob Agripa inibabatiy inanuwet gewas tur yabin anababatun inab naatu fef ana kirum.
27 Mane eau peltase a bibi tasa i ugu na luma na tunuui ni asu usino, me eau ma masosove ete a inade na golu sou vavasa ane ei, de eau somiale maido a inigogona ieli ei ma puiale ete.”
27 Anayabin ayu ai’itin ayu isou men gewasin iti dibur orot ana ubar en asir taniyafar nanan ana itinin i men basit.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 25, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.