Atos 16
mxm (MXM) vs AAI
1 Pol ei asu sibitala ne Debe me Listra tamai. Na aubu odo a disaipel tasa ino, aisana e Timoti. Ei e natuna tavine Iuda tasa, ei kristen. Moni tamana ei mine Grik.
1 Paul remor na Derbe tit imaibo ikofan maiye na Lystra tit, nati’imaim baitumatumayan wabin Timothy ma’am biyan tit, Timothy hinah i Jew babin, baitumatumayan ta, baise tamah i Greek orot.
2 Sou a kristen mine Listra me Aikoniam sou ade a inigogone ei maido, Timoti ei a doana bibi.
2 Lystra naatu Ikonium wanawanan baitumatumayah etei Timothy i hibifai.
3 Pol ei kale Timoti ni asu pilu e ei. Maido me ei guale ei mei moge ei, vuna sou vuso e Iuda na avena do sou muada i tamane Timoti ei e Grik.
3 Paul kok i Timothy tab bairi hitan, imih ana’ar kanabin e’afuw, iti na’atube sinaf anayabin Jew etei nati’imaim hima’am hiso’ob Timothy tamah i Greek orot.
4 Na ilala sou asu usino ne sou a aubu buobuo sanii, sou bilii e sou a kristen a inade lisa sou a aposel me sou buobuo sou maiademuli i ne Ierusalem. Me sou vei, “Namutou ogomuli ie.”
4 Bar merar tata hirun hitit roube’aten tur abisa tur abarayah naatu regaregah ai’in Jerusalemamaim bai’ufnunin isan hio hibibasit, baitumatumayah hai tur hi’owen auman hin.
5 Maido ma silimulina mina vanunua ma tavivine na viepiluna kinaka i palea sagali sele, ma savulu ne sou i buo lou na malada taliuliu.
5 Ekaleisia sabuw fair hitih hai baitumatum ra’at naatu sabuw boubuh hirun hai kou’ay ra’at.
6 Sou asu usino na avena ne Prigia me Galesia, vuna Maolona Nunu ei madesobe sou a malongona inade ne Esia.
6 Paul ana ofonah bairi Firigia naatu Galasia wanawanahimaim hiremor naatu Anun Kakafiyin Asia wanawanan hireremor men ibasit boro imaim hitabinan.
7 Me sou asu pea na avena ne Misia, me sou kale ne sou asu ulilo na avena ne Bitinia, moni a Nunune Iesu i magilisobe sou.
7 Hiremor hina Maisia ana yoyowamaim hitit, hisinaftobon hitan Bitiniya wanawanan hitarun isan baise Jesu Anunin men ibasit boro hitan.
8 Maidolo me sou pololeletase Misia me sou asu utano ne Troas.
8 Imih hina Maisia hihamiy hirabon hire hina Troas hitit.
9 Me na lodo do Pol ei ite a golu tasa tomane a tinada. Ei ite a bibi tasa ne sou a avena ne Masedonia ei magili mei toleale Pol mei vei maido, “Oo no veleutu na dasi mo no asu usinani ne Masedonia no buloi e amiteu.”
9 Nati gugumin Paul mim, Masedonia orot bat fefeyan eo, “Kwanarabon Masedonia imaim aki kwaibaisi!”
10 Pol ei itesi a golu iedo, io ma tabaa oto amiteu tilo a vea mina inasu usino ne Masedonia. Amiteu muada i, Salemo ei toleale amiteu mina malongona inade kubaana usino ne sou.
10 Paul iti mim i’itin ufunamaim aki abobuna au Masedonia arabon, anayabin aki ai not abogaigiwas God ea’afi nati’imaim God ana tur binan isan.
11 Maido me amiteu sae na kuta ne Troas, ma kuta i vele usino bilesi ne Samotres. Me na malada maisavulo ei vele usino ne Neapolis.
11 Aki Troas imaim wa abai mutufor arabon an Samoteres atit naatu mar to aikofan maiye an Neapolis atit.
12 Me amiteu veletase a avena odo me amiteu asu sibitala ne Pilipai. Ei a aubu buobuo tasa lisa sou e Rom sou malu i, me ei a munugana aubu buobuo na avena ne Masedonia. Amiteu ugu na aubu do na malada sanii.
12 Nati’imaim wa ai’hamiy ai’iwat arun an Philipi atit, Masedonia wanawanan ana bar merar gagamin ta, naatu iti bar merar i Rome gawan wowab. Aki nati’imaim veya bai’ab na’atube ama.
13 Me na Maolona Malada mine sou e Iuda amiteu asu usala na tema na bigomu na aubu odo, me amiteu asu usino na nanu tasa. Amiteu damu i, agavuale a nanu odo a mui tasa ino mina kinaka. Me na nanu odo amiteu ite a tavivine sanii sou ugupilu, me amiteu asu ade pilu e sou.
13 Baiyarir Ana Veya atit bar merar ana fur aihamiy ana harew sisibinamaim atit, nati’imaim anotanot boro yoyoban ana efan atatita’ur. Nati’imaim amare baibin iyab hinan i ai obaibiyih.
14 Tavine tasa, aisana Lidia, ei longe a inade do. Ei topatuliale Salemo taliuliu. Ei a tavine mine Taiataira, me ei guale a vatu na masosovena malo kasososo. Bibi Taula i sauvule a lilone ei, me ei longemuli a inade Pol ei vei.
14 Naatu babin ta iti tur ao nonowar i wabin Lydia ana tafaram Taiyatira, iti babin i sawar biyah namar iwa’an sabuw tetotobon naatu i God kwafirinayan babin ta, nati ana veya’amaim God dogoron botawiy. Paul tur abisa eo etei nowar.
15 Ei guale a maavuvutuna pilu e sou so malu pilu na luma do. Ei guale a maavuvutuna pulu, me ei vei le amiteu, “Mane amutou damu i eau silimuli sele Bibi Taula, de amutou asu usinani mu ugu na luma minau.” Me ei sagaluale sele amiteu me amiteu ogomuli a inadena.
15 Naatu nati babin taintuwan bairi nati baremaim hima’am etei bapataito hibai, imaibo ifefeyani eo, “Kwananotanot ayu Regah ana bitumitum na’at, basit kwana tan au baremaim bairit tama.” Iti na’at aki eokikini bairi an.
16 Na malada tasa amiteu asu usino na muina kinaka, ma tavine na pipigona sabubu tasa ei poge amiteu na vea. Tavine do ei isa a nunu tasa ino ne ei, me ei ademuadada a golugolu ni palea mulimuli. Maido me sou a vanunua na niitealena pipigona mina tavine do, sou guale a vatu papaina na pipigona tavine do ei goligoli.
16 Veya ta aki yoyoban ana efan isan anan akir babitai ta bairi aitar. Iti babitai i afiy kakafin hitarasum ma sawar abisa temamatar isah i eo, naatu sawar iti na’atube sisinaf ana sabuw kabay gagamin maiyow hibaib.
17 Io tavine do ei ogomuli e Pol me amiteu, me ei tolatola maido, “Sou a vanunua ieli sou a vanunua na pipigona mine Salemo oata oto sele. Sou adeade ane amutou a vea mine Salemo ni gualeliu e amutou.”
17 Iti babitai Paul aki bairi i’ufnuni iwow eo, “Iti orot i God auyomtoro’ot ana’akir wairafih, kwa mi’itube na yawas bain isan teo’orereb.” Peter ana ofonah bairi yawas hibai hinan isan Babitai eo’orereb|alt="slave girl" src="cn01983B.tif" size="col" loc="Act 16.17" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.17-18"
18 Malada papaina tavine do ei goli simaido. Me mulimuli Pol ei bale sele a nilongena tinolana minei, maido me ei sauvule ei me ei ade ana nunu iedo maido, “Na aisane Iesu Krais, eau vei lio, oo ilisitase a tavine de mo asu.” Ma tabaa oto nunu iedo ei ilisitase a tavine do me ei asu.
18 Babitei iti na’atube mar moumurih maiyow sinaf inan yomaninamaim, Paul yan so’ar naatu tatabir afiy nati babitai tar gabuw ma’am isan eo, “Jesu Keriso wabinamaim o abi’a’ari babitai kwaihamiy kutit!” Naatu mar ta’imon afiy babitai ihamiy tit.
19 Sou a vanunua mina itealalena tavine do sou ite maido a vea ne sou mina gualena vatu i boasi. Maido me sou saavi e Pol pilu e Sailas, me sou lapuale sulu usino ne sou a munuganuga na muina masosovena.
19 Babitei ana matuwan sabuw hai kabay imaim hima hibaib ana ef sasawar hi’i’itin ana maramaim, Paul Silas hairi hirout hibow hitainih hitit ahar ana efanamaim hiya baibatiyenayah baibatiyih isan.
20 Sou maasi e sulu usino ne sou a vanua na vivilealena inade, me sou vei le sou a vanunua do maido, “Bibi lua li sulu mina abuna ne Iuda. Sulu mailisilisi a sinoana na aubu buobuo mine eitou.
20 Hibuwih hina Rome tur nowarayah nahimaim hitit hio, “Iti Orot rou’ab i Jew sabuw, hairi iti ata bar meraramaim ma kakaf hibai hitit.
21 Me sulu kale ne su lapuale a vanunua ma tavivine ne sou ogomuli a inigogona sanii sou magilisobe ne eitou vuso vanua mine Rom neitou goli.”
21 It Rome sabuw ata ofafar men ebibasit i sinafumih teo, naatu aki men karam boro nati bai’obaiyen anibasit anab ani’a’it.”
22 Vanunua ma tavivine sou viepilu sou tamai sou ubi a inade usino ne sulu. De sou a vanua na vivilealena inade sou kaitase a kinainai ne sulu, me sou vei le sou a vanunua sanii ne sou tibi e sulu a butu.
22 Sabuw moumurih na’in hina hirun kou’ay ra’at orot rou’ab bow rouw isan. Tur nowarayan orot iuwih Paul Silas hairi hai faifuw hiseb hibosaisiren naatu hiwabirih.
23 Sou tibigegeli sele sulu, ma vanua na vivilealena inade sou tau e sulu na luma na tunuui. Me sou ade sagali ane a bibi na ulagena luma na tunuui ni ulage kube e sulu.
23 Hiwawabirih ufunamaim hibow hin dibur hiyariyih, naatu dibur kaifenayan orot matan tobaiwa’an ma kaifih isan hiu.
24 Bibi mina ulagena ei longe a inade mine sou a vanua na vivilealena, io ei tau e sulu na vilo lilo oto sele na luma na tunuui. Me ei papalesobe sagali a ubune sulu na obu.
24 Iti obaiyunen tur nonowar ufunamaim, dibur kaifenayan bow hirun dibur wanawanantoro’ot imaim ah ai gagamih rou’ab areh ya kiktanen hima.
25 Na lodo punosa Pol pilu e Sailas su kaka me su ala ane Salemo. Ma vanunua sanii sou ugu tamai na luma na tunuui sou longe sulu alaala.
25 Fainaiwan Paul Silas hairi God isan hiyoyoban hima ew hitatabor dibur sabuw afa hima hinonowar,
26 Ma tabaa oto a malugulugu tasa buo i vuli, me ei une a baobao vuso na luma na tunuui. Ma tema vuso mina luma na tunuui i peo, ma mota sagaligali vuso mine sou a vanunua sou ugu mina luma na tunuui ei tavuvuso.
26 naniyan meyemeye iriyoy gagamin na dibur bar iyuwiyuw re an ana wabat etei bora’ah. Naatu mar ta’imon etawan botawiy chain dibur sabuw ah umah hifatum hima’am etei hihururuw hire.
27 Ma bibi na ulagena ei ilisi me ei ite a tema vuso i peo, me ei damu i a vanunua vuso mina luma na tunuui sou oavasi. Maido me ei lapuale a viso minei me ei kale ni valipute ei oto.
27 Dibur kaifenayan matan nuw misir naatu Dibur etawan bobotawiyen itin, basit taiyuwin sikan afuwinamih ana kaiy bora’ah, anayabin not dibur sabuw etei hibihir rouw.
28 Moni Pol i tola vauta maido, “Oo no ma toegegeligeli liu lei e oo oto. Amiteu vuso eili.” Pol me Sailas sulu kakaka me sulu alaala ane Salemo na lodo punosa (Apo 16:25)|alt="About midnight Paul and Silas were praying and singing hymns to God." src="WA03976b.tif" size="col" copy="Graham Wade © United Bible Societies, 1989, Nairobi, Kenya." ref="16:25"
28 Baise Paul fanan aumetawat na’in e’af eo, “Taiyuw bi’asabuni! Aki etei iti ama’am!”
29 Ma bibi na ulagena ei tola ne sou maasi maino a sulu, me ei vele ulilo na vilo Pol pilu e Sailas ino i. Ei lae sele ma vovona palili, me ei bosa agavuale a ubune Pol me Sailas.
29 Dibur kaifayan hinow isan e’af naatu nunuw run, an uman hi’oror auman Paul Silas hairi nahimaim ra’iy.
30 Me mulimuli bibi na ulagena ei guale sulu usala, me ei tagi e sulu maido, “Bibi buo lua, eau na goli a sava me ne Salemo ni gualeliu e eau?”
30 Imaibo nawiyih bairi hitit naatu ibatiyih eo, “Regaregah abisa ana sinaf boro yawas anab?”
31 Me sulu vei maido, “Oo no silimuli e Bibi Taula e Iesu, me Salemo ni gualeliu e oo pilu e sou a abuna minio.”
31 Hiya’afut hio, “Regah Jesu initumitum boro yawas inab, o a nibur bairi.”
32 Me su malongo a inade mine Bibi Taula usino ne ei me ne sou a abuna minei.
32 Imaibo Regah ana tur nati bar wanawanan hibinan dibur kaifenayan ana sabuw bairi hinowar.
33 Me na lodo do, bibi na ulagena do ei guale sulu me ei loloivei a tuutuu ne sulu. Me ei pilu e sou a abuna minei vuso sou guale a maavuvutuna.
33 Nati veya ta’imon gugumin wanawanan dibur kaifenayan buwih hai feher souwen naatu i ana nibur bairi bapataito hibai. Dibur kaifenayan Paul koun esasouw|alt="Jailer and Paul" src="CN01990B.TIF" size="col" loc="Act 16.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.33"
34 Ma bibi na ulagena ei guale sulu usino na luma minei, me ei bilii e sulu a gona inani. Me ei pilu e sou a abuna minei sou mongemonge sele, vuna sou silimuliosi e Salemo. Silimuli e Bibi Taula e Iesu, me oo no mauli me sou abuna minio tamai (Apo 16:31)|alt="Believe in the Lord Jesus, and you will be saved and your household." src="WA03977b.tif" size="col" copy="Graham Wade © United Bible Societies, 1989, Nairobi, Kenya." ref="16:31"
34 Naatu Paul Silas buwih ana bar wanawanan hirun bay itih hi’aa. Nati orot ana nibur bairi dogoroh yasisir awan karatan, anayabin i hina God ana baitumatumayah himatar.
35 Na autupola sou a vanua na vivilealena inade sou peltase sou a papai usino, me sou vei le a bibi na ulagena do maido, “Sou a vanua na vivilealena sou vei, o no lube a bibi lua de ne su asu.”
35 Mar to tur nowarayah hai orot gagamih naatu ma’utenayah hai orot ukwarih hiyafarih hio, “Kwan dibur kaifenayan kwau! Nati orot ebotaitih ten.”
36 Me a bibi na ulagena ei asu vei le Pol maido, “Sou a vanua na vivilealena sou sosove a inade na lubetasene amulu ne mu asu. Maido me ne amulu ilisitase a luma na tunuui me ne mu asu, ma lilone amulu ni mea.”
36 Basit dibur kaifenayan Paul ana tur eowen eo, “Tur nowarayah orot gagamih tur hiyafar hio, O Silas airi i abobotaiti, airi kwatit tufuwamaim kwan!”
37 Moni Pol i vei le sou a papai maido, “Amilu maino ne Rom. Posa matina sou a vanua na vivilealena inade sou ma longe kube ete a vavasana mine amilu ne sou poge iiti amilu goli a inigogona pagu tasa ue boa? Moni sou ubi sabubi e amilu na matane sou a vanunua ma tavivine, me sou tau e amilu na luma na tunuui. Me seidei nane sou kale ne sou toe oovi moni me sou peltaselele amilu usino, io? Umana sele. Sou oto ne sou asu usinani ne sou langetase amilu usala.”
37 Baise Paul ma’utenayah hai oro’orot isah eo, “Aki men abisa kakafin ta asinaf naatu men hibatiyi, baise bebeyanamaim hirabi hi’afiyi naatu dibur hiyariyi, kwanaso’ob aki i Rome ana fef abai ama’am! Naatu boun tekokok i wa’iwa’iramaim hiniyafari’imih. Men karam, aki akokok kwana’uwih i taiyuwih hinan hinabotaiti.”
38 De sou a papai sou maasi a inade ne Pol usino ne sou a vanua na vivilealena inade. Me ilala sou a vanua do sou longe maido Pol me Sailas su maino ne Rom, sou lae.
38 Ma’utenayah hai orot ukwarih himatabir baibatiyih orot gagamih hai tur hi’owen, naatu Paul Silas hairi Rome ana fef hibai hima’am isan, ana tur hinonowar ana maramaim hibir.
39 Maido me sou a vanua na vivilealena inade sou asu usino na luma na tunuui, me sou adedinodo ane sulu, me sou langetase e sulu usala. Me sou tagi e sulu ne su ilisitase a aubu buobuo do me su asu.
39 Basit hina abis kakafin isah hisisinaf isan hairi matahimaim hi’e’en naatu diburane hibotaitih, naatu bar merar baihamiyin isan hi’uwih.
40 Tauluna sulu ilisitase a luma na tunuui, sulu asu usino na luma mine Lidia. Sulu ite sou a kristen me su bilii a inade sanii usino ne sou mina masagalina lilone sou. Me mulimuli sulu ilisitase a aubu buobuo do.
40 Paul, Silas hairi dibur bar hihamiy hina Lydia ana bar hitit, nati’imaim baitumatumayah hi’itih kaufair ana tur hitih naatu hihamiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.