João 12
El Nuevo Testamento en mixe de Guichicovi (MIRNT) vs AAI
1 Ja tädujxøø jaꞌa pascuaxøø hänajty quiaꞌa habaady. Mänitä Jesús jim̱ ñøcxy Betania, maa Lázaro hänajty chänaꞌayän, jaꞌa Jesús hänajty tøø yagjujypiǿquiäbä coo hänajty tøø yhoꞌogy.
1 Veya six nasasawar ufunamaim i Tar Nowaten ana veya, Jesu na Bethany tit, Lazarus morobone biyawas i ana bar merar.
2 Nämayyä jäyaꞌayhajxy jiiby yhamugøøyy tsuugaabiä jaꞌa Jesúscøxpä. Jaꞌa Marta hänajty tex̱yhabøgøøby. Jiibiä Lázaro jaꞌa Jesús hänajty miøødtsuugay tøgooty.
2 Nati’imaim rabirab ana bay hibogaigiwas Jesu bairi aa isan, Martha ibaisih bairi bay hisemor. Lazarus orot afa auman Jesu bairi himarir gem sisibinamaim hima’am.
3 Mänitä María jaꞌa perfume quioṉmejch cuplitro. Haagä nardopøjy jaꞌa perfume hänajty jaꞌa tsow̱jatypä. Mänitä María jaꞌa Jesús yajtecytiaꞌxøøyy jaꞌa perfume. Mänitä María jaꞌa Jesús tiecymieex̱y quiuhwaayhaam. Mänitä perfume tiägøøyy puꞌxøꞌpä tøgooty.
3 Raiy yamurin mamarin wabin nard i ai rourin hibun iroro’on hibai. Nati raiy iroro’on ana baiyan i gagamin na’in, Mary bai na isuwei ra’iy Jesu an rororon ihurufen, naatu aribunamaim safam. Naatu yamurin ana mamarin bar wanawanan etei itakwar.
4 Jiibiä Judas hänajty, jaꞌa Simón Iscariote yhuung. Jesús jaꞌa jiamiøød hänajty jeꞌebä. Jeꞌedsä Jesús hänajty yegaam̱b coo hänajty yajcøꞌødägøꞌøwaꞌañii maa jaꞌa soldadohajxiän. Mänitä Judas miänaaṉ̃:
4 Baise ana bai’ufununayan orot ta, Judas Iscariot boro ufibo baban nao, i eo,
5 ―Maas hoy hijty coo yøꞌø perfume cu ndóoꞌcäm nebiä häyoobädøjc jaꞌa xädøꞌøñ cu nnäꞌä móoyyäm.
5 “Ana gewasin iti raiy yamurin mamarin ana baiyan 300 silver coins tatayai sabuw hitatubun naatu kabay tatab bai’akirayah tatibaisih.”
6 Pero cabä Judas jaꞌa häyoobädøjc hänajty ñäꞌägädä näxuuc̈h. Jeꞌe jaꞌa xädøꞌøñ hänajty yajcoṉwädíjtäp. Pero hamdsoo hänajty wyiꞌi yajpädsøm̱y. Paady jaduhṉ miänaaṉ̃ coo jaꞌa perfume hajxy cu tiooꞌcy nebiä xädøꞌøñ jaduhṉ miéedsät.
6 Iti tur eo’o, asir sabuw hinanot i akir sabuw baibaisih isah not eo hinarouw, baise i bainowan orot ta, anayabin hai kabay koukufet kakaif, abistan ekokok i ebai ana kokomaim esisinaf.
7 Mänitä Jesús jaꞌa Judas ñämaayy:
7 Jesu iya’afut eo, “Babin kwaihamiy! Abistan biyanamaim ema’am i ayu anamorob hinayaya’u isan eyayabuna.
8 Hoymiänaajä mijts jaꞌa häyoobädøjc xmiøødhidaꞌañ. Pero høøc̈h, cábøch mijts hajxy jejcy nmøødhidaꞌañ.
8 Kwa boro mar etei akir sabuw wanawanahimaim kwanama, baise ayu boro men mar etei kwa bairit tanama’amih.”
9 Nämayyä Israelpä jäyaꞌayhajxy miädoyhajty coogä Jesús hänajty jim̱ tøø miech Betania. Mänitä Jesús hajxy hoy yhix̱y møødä Lázaro, jaꞌa Jesús hänajty tøø yagjujypiǿquiäbä.
9 Sabuw moumurin maiyow tur hinowar Jesu i na Bethany ma’am, imih sabuw Jesu itinamih hin, men i akisin itinamih hin baise Lazarus morobone Jesu biyawas auman itinamih hin.
10 — ausente —
10 Imih firis gagamih ef hinuwet hiyakitifuw Lazarus auman hitarab tamorob isan.
11 — ausente —
11 Anayabin Lazarus biyanamaim abistan matar hi’itin Jew sabuw moumurin maiyow himisir firis gagamih hikwahirih naatu Jesu isan higeger hitumitum.
12 Nämayyä jäyaꞌayhajxy hänajty jim̱ tøø miech Jerusalén pascuaxøøhajpä. Cujaboom hajxy miädoyhajty coo jaꞌa Jesús hänajty miedsaꞌañ cajptooty.
12 Marto sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay Tar Nowaten ana Hiyuw isan, tur hinowar Jesu i enan au Jerusalem.
13 Mänitä xiꞌiwhaay hajxy hoy piux̱y. Mänitä Jesús hajxy hoy jiøjcubaadøꞌøy xiꞌiwhaaguiap. Yáax̱äp jaꞌa Jesús hajxy hänajty ñänøcxy:
13 Sabuw ai rourih hikakir naatu hitit hin Jesu nan bairi baitaramih, hitarkoukuw hi’o, “God tanifai! Regah wabinamaim enan, God nigegewasin! Israel hai aiwob inigegewasin!” Hitit hin bairi hitar.
14 Mänitä Jesús jaꞌa burrohuung tuꞌug piaaty. Mänit yajpejty. Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän:
14 Bobaituw boubun wabin donkey hitita’ur naatu afe’enamaim mara’at ma remor yen in. Buk Atamaninamaim hikirum hi’o na’atube.
15 Caꞌa hajxy mdsähgøꞌøy, mijts jim̱ tsänaabiä Jerusalén.
15 “O Zion Natun Babitai, Men inabir;
16 Cabä Jesús jaꞌa jiamiøødhajxy hänajty ñajuøꞌøy pøṉ jaduhṉ ñänøøm̱by coo miedsaꞌañ burrohuungnähgøxp, jaꞌa Dios quiexaam̱biä. Pero cujecy, coo Jesús hänajty tøø jiujypiøjnä, coo hänajty tøø ñøcxnä tsajpootyp, mänitä jiamiøødhajxy jiahmiejtstaacnä coo jaduhṉ jiaanc̈h miṉ̃ cujaay jaꞌa Jesúscøxpä y coo Jesús hajxy hänajty tøø piuhbety.
16 Abistan nati ana veya himamatar ana bai’ufununayah men hiso’ob. Baise Jesu ana fair nabaib ufunamaim, imaibo hina’itin hinaso’ob. Buk Atamaninamaim i isan hi’o hikirum, naatu hisinafen himatar.
17 Mädiaacp hajxy hänajty neby hajxy hänajty jim̱ tøø yhix̱y mänaa Jesús jaꞌa Lázaro jiiby yhøxyaax̱pädsøm̱iän tsaajutjooty. Jaꞌa hajxy hänajty tøø quiaꞌa yhíx̱iäbä, jeꞌeds hajxy hänajty miøødmädiaacypy.
17 Sabuw iyab Jesu bairi hin rahemaim hitit Lazarus morobone yawas misir hi’i’itin hi’o tur ra’at tasasar.
18 Coo jaduhṉ yajmädoyhajty nebiä Jesús jaꞌa Lázaro hänajty tøø yagjujypiøquiän, paadiä Jesús hajxy hänajty nøcxy jiøjcubaadøꞌøy mayjiäyaꞌay.
18 Sabuw moumurin maiyow hitit hin Jesu biyan hitit, anayabin tur hinowar i ina’inan iti na’atube men tisinaf emamatar i sinaf matar.
19 Mänitä fariseoshajxy ñiñämaayyä:
19 Imih Pharisee taiyuwih himare hi’o, “It abistan tayayakitifuw men kafa’imo emamatar. Sabuw etei i’etaw tebi’ufunun kwa’i’itin!”
20 Tøø jaꞌa caꞌa Israelpähajpähajxy hänajty näjeꞌe quiooꞌpä xøøhajpä. Dioswiingudsähgøøbiä hajxy hänajty tøø quioody.
20 Greek sabuw afa wanawanahimaim bairi hiyen hin Jerusalem hiyuw ana veya imaim kwafirin isan.
21 Mänitä Felipe hajxy hoy ñämech. Betsaida Felipe hänajty chooñ jim̱ Galileanaaxooty. Mänitä Felipe ñämaayyä:
21 Hina Philip biyan hitit, i Betsaida orot Galilee wanawanan, isan hifefeyan hi’o, “Aro, aki akokok Jesu ana’itin.”
22 Mänitä Felipe jaꞌa Andrés hoy yhawaaṉä coogä Jesús hajxy hänajty hoy tøø jia møødmädiaꞌagaꞌañ. Mänitä Felipe jaꞌa Jesús hajxy hoy yhawaaṉdägajtsä møødä Andrés.
22 Philip in Andrew ana tur eowen, naatu Andrew Philip hairi hin Jesu ana tur hi’owen.
23 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
23 Jesu iyafutih eo, “Orot Natun baifa’in naatu bora’ara’ahin isan ana veya na kabom.
24 Chaads mijts tehm̱ tiøyhajt nnämáꞌawät, coo jäyaꞌay jaꞌa trigo hajxy ñiꞌiby, mänitä tøømd tyictspädsøm̱y yhaabiädsøm̱y. Coo jaduhṉ tyictspädsǿm̱ät yhaabiädsǿm̱ät, mänit hoy tiägøøñä yeeꞌpä. Mayøꞌøb jaꞌa trigo jaduhṉ. Pero coo quiaꞌa tictspädsǿm̱ät quiaꞌa haabiädsǿm̱ät, jaduhyyä piúꞌudsät. Cabä miúxät. Cabä trigo miayøꞌøwät.
24 Ayu turobe a tur ao’owen, sanabey tutufin ta’imon hinama’ub me yan hinataun na’inu’in, naatu nabikubobun boro moumurih na’in hinayen naatu ani’anin boro moumurih na’in naya.
25 Pønjátyhøc̈hä nmädiaꞌagy xquiaꞌa mäbøgáaṉäp, cab hajxy jim̱ ñǿcxät tsajpootyp. Páadyhøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xquiaꞌa mäbøgaaṉä coo hajxy chähgøꞌøy coo hajxy yaghoꞌogaꞌañii. Pønjátyhøc̈hä nmädiaꞌagy xmiäbǿjcäp, jeꞌeds hajxy jim̱ nøcxaam̱b tsajpootyp, hoy hajxy jia yaghoꞌogyii jaꞌa høøc̈hcøxpä.
25 Orot yait taiyuwin ana yawas ebiyabuw i boro yawas narusa’ir, naatu yait iti tafaramamaim taiyuwin ana yawas ekwakwahir boro nabotan yawas wanatowan isan.”
26 Pø xWyiindsøṉhadáam̱bøch hajxy jeꞌe, wéenhøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xpianøcxä. Nwow̱hídäbøch hajxy jeꞌe. NDéedyhøch pädaꞌagaam̱b coo hajxy wyiingudsähgøꞌøwøød wiingjäyaꞌaybä.
26 Yait ayu isou nabowabow, i ayu ni’ufnunu, naatu ayu menamaim ama’am au akir orot boro airi imaim anama. Yait ayu isou ebowabow Tamai boro nifai nabora’ara’ah.
27 ’Jootmayhájpøch cham̱. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy cooc̈hä nDeedy nnämáꞌawät ween xyajtsoꞌogy cooc̈h hänajty yaa nhoꞌogaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin. Páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy cooc̈h yaa nhǿꞌogät.
27 “Ayu dogorou i yababan awan karatan, Tamai ayu boro mi’itube anao? Iti bai’akir ana veya iniyawasu? ‘Aiyabin, Tamai iti bai’akir ana veya nan anabaib isan ana atit.
28 Teedy, yajcähxøꞌøg jaꞌa mmäjaa.
28 Tamai o wab anabora’ah.” Naatu marane fanan tit eo, “Ayu wab abora’ahika naatu boro anabora’ah maiye.’”
29 Jaꞌa hajxy hänajty jim̱ tänaabiä nämay maa jaꞌa Jesús jaꞌa wyiinduumän, jia mädoow̱ hajxy, pero cab hajxy wyiinjuøøyy. Näjeꞌe hajxy miänaaṉ̃ cooc tyijy hänee yaax̱y. Näjeꞌe hajxy miänaaṉ̃ cooc tyijy jaꞌa Dios jaꞌa mioonsä jim̱ tsajpootyp tuꞌug quiapxy.
29 Sabuw rou’ay nati’imaim hibatabat hinowar, afa hi’o, gunum rab naatu afa hi’o, “Tounamatar isan eo.”
30 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
30 Jesu eo, “Iti fanan i kwa isa eo, men ayu isou.
31 Cooc̈h nhóꞌogät, cábøch jaꞌa møjcuꞌugong nyajmäjädaꞌagaꞌañ, jaayaꞌay hanehm̱bä hädaa yaabä naax̱wiin. Dios jaduhṉ mänaam̱b coo hajxy ween yajcumädoy, jaꞌa høøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xquiaꞌa mäbǿjcäbä.
31 Veya boun iti tafaram baibabatiyin isan naatu iti tafaram ana aiwob boun boro hinabosair.
32 Høøc̈h, cooc̈h nyajmøjpahbédät cruzcøxp, mäníthøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xmiäbøgaaṉä, jaꞌa hajxy tsänaabiä wiinduhm̱yhagajpt.
32 Baise Ayu iti tafaramamaim hinabobora’ahu anamaramaim, sabuw etei boro anabonawiyih hinan ayu akisu biyou hinatit.”
33 Paadiä Jesús jaduhṉ miänaaṉ̃, neby hajxy ñajuǿꞌøwät neby hänajty yaghoꞌogaꞌañii.
33 Iti tur eo, i mi’itube ti’obaiyih i ana morob ana itinin boro mi’itube namorob.
34 Mänitä Jesús ñämaayyä:
34 Sabuw hi’o, “Aki ofafaramaim anonowar Keriso boro nama wanatowan, naatu o mi’itube ku’o’o, Orot Natun boro hinabora’ah. Iti Orot Natunam yait?”
35 — ausente —
35 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa mar kafai boro marakaw kwanab, marakaw kwabaibimaim kwanaremor, imaibo gugumin nan natarsumi. Orot yait guguminamaim ereremor i men so’ob menamaim enan.
36 — ausente —
36 Marakaw nati kwabai kwama’am a baitumatum i kwanitin. Saise kwa boro kwanan marakaw natunatun kwanamatar.” Iti eo’o ufunamaim, Jesu sabuw ihamiyih naatu i taiyuwin ibunwa’ir.
37 Cabä Jesús jaꞌa miädiaꞌagy hänajty miäbøgáaṉäxä, hoy hänajty madiuꞌu hoy‑yagjuøøñäjaty tøø jia yajcähxøꞌøgy.
37 Mensanet Jesu wanawanahimaim sawar faifirih imamataren, baise i boro’ika men tibitumitum.
38 Paady hajxy hänajty quiaꞌa mäbøgaꞌañ nebiä profeta Isaías jaꞌa miädiaꞌagy jaduhṉ tiøjiádät, nebiä jecy quiujahyyän:
38 Iti i mi’itube dinab orot Isaiah ana tur eo’o i titurobe isan. “Regah, yait aki tur a’o ebitumitum? Yait biyanamaim Regah ana fair ebirerereb?”
39 Cabä Jesús jaꞌa miädiaꞌagy miäbøgáaṉäxä nebiä Isaías wiingtuum quiujahyyän:
39 Anayabin iti isan, men karam hititumatum, imih Isaiah eo maiye;
40 Tøø jaꞌa Dios miänaꞌañ:
40 “God iwa’an matah hifim
41 Jaduhṉä Isaías jecy quiujahy nebiä Isaías jaꞌa Jesús hänajty tøø yhix̱iän tsajpootyp. Cahnä Jesús hänajty yaa quiädaꞌagy hädaa yaabä naax̱wiin.
41 Isaiah iti eo’o, anayabin Jesu ana marakaw itin naatu isan eo i nowar.
42 Siémpräm jaꞌa Israelpä jäyaꞌay jaꞌa Jesús jaꞌa miädiaꞌagy hajxy miäbøjcä, møødä copc‑hajpähajxy nämay. Pero hameeꞌch hajxy miäbøjcy. Cabä Jesús hajxy hänajty quiapxpaady mayjiäyaꞌayhagujc. Tsähgøøby hajxy hänajty coo hajxy yajpädsøm̱øød maa jaꞌa chajtøjc‑hajxiän jaꞌa fariseoshajxy.
42 Naatu nati veya ta’imon wanawanan Jew ukwa’ukwarih wanawanahimaim Jesu hitumitum. Baise anayabin Pharisee isah hibir, men karam hai baitumatum hitao rereb, i boro kou’ay barene hitabotaitih.
43 Jaꞌa judíoshajxy, cab hajxy chocy coo hajxy quiumayøød jaꞌa Dios. Jeꞌe hajxy chojpy coo hajxy ween wyiingudsähgøꞌøyii jaꞌa cuꞌug.
43 Anayabin i orot babin isah tibiyabow men boun God isan tebiyabow na’atube.
44 Mänitä Jesús møc miänaaṉ̃:
44 Basit Jesu fanan aumetawat eo, “Orot ayu ebitutumu, i men ayu akisu ebitutumu, baise yait ayu iyafaru anan auman ebitumitum.
45 Pǿṉhøch jaduhṉ xyhijxp, jaanä xyhíjxäbøc̈hä nDeedy hajxypä.
45 Yait ayu i’itu anamaramaim, ayu iyafaru anan auman i’itin.
46 Páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy hädaa yaabä naax̱wiin, neby hajxy quiaꞌa mähmǿꞌøwät hagoodstuum pønjátyhøch nmädiaꞌagy hajxy xmiäbǿjcäp. Jaduhṉ mäwíinhøch ngudøøꞌxy nebiä jøønän neby hajxy hoy yhíxät.
46 Ayu i marakaw na’atube ana tafaramamaim atit, saise yait ayu ebitutumu i boro men guguminamaim nama.
47 Caꞌa yhøøc̈hä hajxy nyajcumädow̱aam̱by, jaꞌa nmädiáꞌagyhøch hajxy xquiaꞌa mäbǿjcäbä, hoy hajxy jaduhṉ tøø jia mädoyhaty. Páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy hädaa yaabä naax̱wiin, nébyhøch jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaduhṉ nnähhoꞌtúꞌudät. Caꞌa yhøøc̈hä hajxy jeꞌe nyajcumädow̱aam̱by.
47 Orot yait ayu au tur enonowar baise men ebaib, ayu boro men anibatiy. Ayu men tafaram fufuninamih ana atit, baise baiyawasinamih ana.
48 Pǿṉhøc̈hä nmädiaꞌagy hajxy xquiaꞌa mäbǿjcäp, mänit hajxy quiumädow̱aꞌañ coo jaꞌa naax̱wiimbä hänajty wyiimbidaꞌañ. Paady hajxy quiumädow̱aꞌañ, cooc̈hä nmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø xquiaꞌa mäbøjcä.
48 Yait ayu ebifutuwu naatu au tur men ebaib i ana baibatiyenayan ema’am. Tur iti ayu a’o i boro mar yomaninamaim nibabatiyi.
49 Caꞌa yhøøc̈hä nhamdsoo mädiaꞌagy jaduhṉ tøø nyaghity. Jaꞌa nDéedyhøch, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä, jeꞌec̈h jaduhṉ tøø xyhaneꞌemy nebiátyhøch nmädiáꞌagät.
49 Anayabin ayu men taiyuwu au kokomaim ao’omih, baise Tamai ayu iyafaru anan tarbaiyunu tur abistanawat anao naatu boro mi’itube ana’o.
50 Høøc̈hä, nmǿødhøch jaꞌa tøyhajt jaduhṉ coo hajxy jim̱ yhidaꞌañ tsajpootyp cøjxtaꞌaxiøø, pønjátyhøch jaꞌa nDeedy jaꞌa miädiaꞌagy mäbǿjcäp. Nmädiáacypiøch nébyhøc̈hä nDeedy tøø xyhaneꞌemiän.
50 Naatu ayu aso’ob i ana tarbaiyunen tur boro nabonawiy inan ma’ama wanatowan. Imih ayu abistan ao’o i mutufor, Tamai uwu imih ao’o.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.