Atos 9
El Nuevo Testamento en mixe de Guichicovi (MIRNT) vs ARIB
1 Y jaꞌa Saulo, tehṉgahnä jaꞌa mäbøjpädøjc hänajty yhadsähgøꞌøy yhajuøꞌøy coo hajxy hänajty yaghoꞌogaꞌañii, pønjaty hänajty mäbøjp jaꞌa Jesúscøxpä. Coo jaꞌa Saulo hänajty jaduhṉ tehṉgahnä jia wiꞌi miähadsähgøꞌøwaꞌañ, paady jim̱ ñøcxy maa jaꞌa teedywiindsøṉän.
1 Saulo, porém, respirando ainda ameaças e mortes contra os discípulos do Senhor, dirigiu-se ao sumo sacerdote,
2 Mänitä Saulo cuhdujt miooyyä nocyhaam coo jim̱ ñǿcxät Damasco, coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jim̱ yhøxtaꞌawǿøjät wiinduhm̱c̈hajtøjc, majatiä judíoshajxy hänajty yhamugøꞌøyän. Jaduhṉä Saulo hänajty tiajy miay coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jim̱ nøcxy chumaꞌañii Jerusalén, yaꞌadiøjcä tioꞌoxiøjcä.
2 e pediu-lhe cartas para Damasco, para as sinagogas, a fim de que, caso encontrasse alguns do Caminho, quer homens quer mulheres, os conduzisse presos a Jerusalém.
3 Mänitä Saulohajxy tiuꞌubøjcy møødä jiamiøød nämetsc nädägøøg. Ja ween hajxy hänajty jim̱ quiaꞌa mech Damasco, mänitä Saulo jøøn møc quiuhjajcädaacä wäditiä. Tsajpootypä jøøn chohṉdaacy.
3 Mas, seguindo ele viagem e aproximando-se de Damasco, subitamente o cercou um resplendor de luz do céu;
4 Mänitä Saulo quiädaayy. Mänit miädooyy coo jäyaꞌay hänajty tuꞌug quiapxy:
4 e, caindo por terra, ouviu uma voz que lhe dizia: Saulo, Saulo, por que me persegues?
5 Mänitä Saulo yajtøøyy:
5 Ele perguntou: Quem és tu, Senhor? Respondeu o Senhor: Eu sou Jesus, a quem tu persegues;
6 Tsähgøøyy tsäyúuyyäbä Saulo yajtǿøgumbä:
6 mas levanta-te e entra na cidade, e lá te será dito o que te cumpre fazer.
7 Y jaꞌa Saulo jiamiøødhajxy, coo hajxy jaduhṉ miädooyy nebiatiä Saulo hänajty tøø miägapxyiijän, jaanc̈h tehm̱ chähgøøyy hajxy jaduhṉ. Hix̱, cab hajxy pøṉ yhijxy. Høxtä hahuum høxtä hawiinds hajxy miähmøøyy.
7 Os homens que viajavam com ele quedaram-se emudecidos, ouvindo, na verdade, a voz, mas não vendo ninguém.
8 Mänitä Saulo jiaanc̈h tänaayyøꞌcy. Coo jaduhṉ jia wiindøøꞌxy, cab jaduhṉ tii yhijxy. Hix̱, tøø hänajty wyiinxooc̈h. Coo hajxy jaduhṉ tiuꞌubøjtägajch, wichhaamä Saulo jim̱ yajmejtsä Damasco.
8 Saulo levantou-se da terra e, abrindo os olhos, não via coisa alguma; e, guiando-o pela mão, conduziram-no a Damasco.
9 Tägøøgxøø jaꞌa Saulo jim̱ yhijty wiinxoods Damasco. Ni quiaꞌa cay ni quiaꞌa huꞌugy hänajty tii.
9 E esteve três dias sem ver, e não comeu nem bebeu.
10 Jim̱ä jäyaꞌay hänajty tuꞌug chänaꞌay Damasco, jaꞌa hänajty xøhajpä Ananías. Tøø jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty miäbøcy. Mänitä Ananías jaꞌa Jesús wyiinhijxy hagumaꞌayhaam. Mänitä Ananías miägapxä:
10 Ora, havia em Damasco certo discípulo chamado Ananias; e disse-lhe o Senhor em visão: Ananias! Respondeu ele: Eis-me aqui, Senhor.
11 Mänitä Jesús miänaaṉ̃:
11 Ordenou-lhe o Senhor: Levanta-te, vai à rua chamada Direita e procura em casa de Judas um homem de Tarso chamado Saulo; pois eis que ele está orando;
12 Tøø miic̈hä Saulo xwyiinhix̱y hagumaꞌayhaam coo miic̈h hoy mnähdoṉ̃, jaduhṉ yhijxtägátsät.
12 e viu um homem chamado Ananias entrar e impor-lhe as mãos, para que recuperasse a vista.
13 Coo jaꞌa Ananías jaduhṉ miädooyy, mänit miänaaṉ̃:
13 Respondeu Ananias: Senhor, a muitos ouvi acerca desse homem, quantos males tem feito aos teus santos em Jerusalém;
14 Jadúhṉhøch tøø nmädoyhajpä coogä cuhdujt jim̱ miooyyä coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy yaabä yajnøcxǿøjät jim̱ Jerusalén, coo hajxy jim̱ chúum̱äbät, pønjaty miic̈h jaduhṉ yaa xquiapxpaatp. Jaꞌa teedywiindsøṉä cuhdujt hajxy jaduhṉ yejc. Hoorä, tøø jaꞌa Saulo yaa miejtsnä Damasco ―nøm̱ä Ananías miänaaṉ̃.
14 e aqui tem poder dos principais sacerdotes para prender a todos os que invocam o teu nome.
15 Mänitä Jesús jaꞌa Ananías ñämáaguiumbä:
15 Disse-lhe, porém, o Senhor: Vai, porque este é para mim um vaso escolhido, para levar o meu nome perante os gentios, e os reis, e os filhos de Israel;
16 Høøc̈hä Saulo nyajnähdijaam̱by mäduhṉ̃tiä jaduhṉ yhahixøꞌøy chaac̈hpǿgät jaꞌa høøc̈hcøxpä.
16 pois eu lhe mostrarei quanto lhe cumpre padecer pelo meu nome.
17 Mänitä Ananías jiaanc̈h nøcxy maa jaꞌa Saulo hänajty tøø miejtstaꞌaguiän. Coo jaꞌa Ananías tiøjtägøøyy, mänitä Saulo quiøꞌønähgajpä. Mänit ñämaayyä:
17 Partiu Ananias e entrou na casa e, impondo-lhe as mãos, disse: Irmão Saulo, o Senhor Jesus, que te apareceu no caminho por onde vinhas, enviou-me para que tornes a ver e sejas cheio do Espírito Santo.
18 Tuuṉä jaꞌa Ananías jaduhṉ ñäꞌä mänaaṉ̃, mänitiä Saulo wyiingahduutä nebiä tsaamghacän. Mänitä yhijxøꞌtägajch. Mänit tiänaayyøꞌcy. Mänit hoy ñäbety.
18 Logo lhe caíram dos olhos como que umas escamas, e recuperou a vista: então, levantando-se, foi batizado.
19 Mänit quiaayy yhuucy. Møcpøjc jeꞌe jaduhṉ. Mänit jim̱ jiaac mähmøøyy mejtsxøø tägøøgxøø Damasco maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxiän.
19 E, tendo tomado alimento, ficou fortalecido. Depois demorou-se alguns dias com os discípulos que estavam em Damasco;
20 Mänitä Saulo tiägøøyy mädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä wiinduhm̱c̈hajtøjc jim̱ Damasco maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän. Jaduhṉ hänajty miädiaꞌagy coogä Jesús Dyioshuungä.
20 e logo nas sinagogas pregava a Jesus, que este era o filho de Deus.
21 Pønjaty jaꞌa Saulo miädiaꞌagy hänajty hamädoow̱híjtäp, jiaanc̈h tehm̱ yagjuøøby hajxy hänajty jaduhṉ nebiä Saulo hänajty miädiaꞌaguiän jaꞌa Jesúscøxpä. Mänit hajxy tiägøøyy niñämáayyäbä:
21 Todos os seus ouvintes pasmavam e diziam: Não é este o que em Jerusalém perseguia os que invocavam esse nome, e para isso veio aqui, para os levar presos aos principais sacerdotes?
22 Y jaꞌa Saulo, tehṉgahnä hänajty hamøj jootmøj jiaty coo jaꞌa tsaanä cuꞌug hänajty yajwiinxiic yajwiingapxøꞌøy coogä Jesús Dyioswiinguex̱iä. Jaanc̈h tehm̱ homiäbøjnä hänajty miädiaꞌagy. Y jaꞌa judíoshajxy, jaꞌa hajxy hänajty jim̱ tsänaabiä Damasco, cabä Saulo hajxy hänajty hoy quiapxhadugaꞌañ, jeꞌeguiøxpä coo Saulo hänajty miädiaꞌagy hamøj jootmøj.
22 Saulo, porém, se fortalecia cada vez mais e confundia os judeus que habitavam em Damasco, provando que Jesus era o Cristo.
23 Cujecy, mänitä judíoshajxy jim̱ yhamugøøyy. Mänit hajxy quiojyquiapxytiuuṉ̃ coogä Saulo hajxy hänajty yaghoꞌogaꞌañ.
23 Decorridos muitos dias, os judeus deliberaram entre si matá-lo.
24 Xøømdsuhm̱ä Saulo hänajty miäxojnaꞌayii mäduhṉjatiä tägøꞌøwøødiaactän maa jaꞌa Damasco‑cajpt jiuhmuuꞌtswäditiän. Mänitä Saulo jaduhṉ miädoyhajty cooc hänajty yaghoꞌogaꞌañii.
24 Mas as suas ciladas vieram ao conhecimento de Saulo. E como eles guardavam as portas de dia e de noite para tirar-lhe a vida,
25 Mänitä mäbøjpädøjcä Saulo hajxy coods piädaacy møjcachjooty. Mänit hajxy quiuhdøøñajxy maa jaꞌa cajpt hänajty piquiä yhamuudsøꞌøguiän. Jaduhṉdsä Saulo piäyøꞌcy.
25 os discípulos, tomando-o de noite, desceram-no pelo muro, dentro de um cesto.
26 Coo Saulo jim̱ chohṉ̃ Damasco, mänit jim̱ ñøcxtägajch Jerusalén. Coo jim̱ quiooꞌty, mänit jim̱ ñøcxøøyy maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxiän. Pero jeꞌenä jaꞌa Saulo hajxy hänajty nägøx̱iä jiaanc̈h tehm̱ chähgøꞌøy. Hix̱, cab hajxy hänajty ñajuøꞌøy pø mäbøjp hänajty jeꞌebä.
26 Tendo Saulo chegado a Jerusalém, procurava juntar-se aos discípulos; mas todos o temiam, não crendo que fosse discípulo.
27 Jim̱ä mäbøjpä hänajty tuꞌug xiøhaty Bernabé. Jeꞌe mäbøcypiä, cab hänajty chähgøꞌøy. Mänitä Bernabé jaꞌa Saulo wioonøcxy maa jaꞌa apóstoldøjc‑hajxiän. Mänitä Bernabé jaꞌa apóstoldøjc yajmøødmädiaacy coogä Saulo jaꞌa Jesús hänajty tøø wyiinhix̱y tuꞌhaamnøcxpä jim̱ Damasco‑mäwiingóṉ, møød coogä Jesús jaꞌa Saulo jim̱ miägapxy, møød coogä Saulo tiägøøyy mädiaacpä hamøj jootmøj jim̱ Damasco jaꞌa Jesúscøxpä. Jaduhṉä Bernabé jaꞌa apóstoldøjc yajmøødmädiaacy jaꞌa Saulocøxpä.
27 Então Barnabé, tomando-o consigo, o levou aos apóstolos, e lhes contou como no caminho ele vira o Senhor e que este lhe falara, e como em Damasco pregara ousadamente em nome de Jesus.
28 Mähmøøyy jaꞌa Saulo jim̱ Jerusalén. Mänitä Saulo jaꞌa apóstoldøjc tiägøøyy møødwädijpä. Mänitä mädiaꞌagy tiägøøyy yajwaꞌxpä jaꞌa Jesúscøxpä hamøj jootmøj.
28 Assim andava com eles em Jerusalém, entrando e saindo,
29 Jim̱ä judíoshajxy hänajty näjeꞌe, hagriego hajxy hänajty yhayuuc‑hajpy. Mänitä Saulo tiägøøyy møødyajcapxiøøbiä jaꞌa Jesúscøxpä. Pero cabä judíoshajxy jaduhṉ yhojiäwøøyy. Mänit hajxy wyiinmaayy coo jaꞌa Saulo hajxy yaghóꞌogät.
29 e pregando ousadamente em nome do Senhor. Falava e disputava também com os helenistas; mas procuravam matá-lo.
30 Coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jaduhṉ miädoyhajty coogä Saulo hänajty yaghoꞌogaꞌañii, mänitä Saulo hajxy miøødnøcxy jim̱ Cesarea. Coo hajxy jim̱ miejch, mänitä Saulo hajxy quiejxtägajch Tarso.
30 Os irmãos, porém, quando o souberam, acompanharam-no até Cesaréia e o enviaram a Tarso.
31 Mänitä tsip jaduhṉ yhamaadiujnä jaꞌa mäbøjpädøjcøxpähajxy, mäduhṉjaty hajxy hänajty xii yaa chänaꞌay, møød jim̱ Judea, jim̱ Galilea, jim̱ Samaria. Tehṉgahnä møcmäjaa hajxy hänajty mioꞌoyii jøjwidsøꞌø jaꞌa Dioshespíritäm, paady hajxy hänajty jabom̱‑jabom̱ miayøꞌøy.
31 Assim, pois, a igreja em toda a Judéia, Galiléia e Samária, tinha paz, sendo edificada, e andando no temor do Senhor; e, pelo auxílio do Espírito Santo, se multiplicava.
32 Y jaꞌa Pedro, wiinduhm̱c̈hajtøjc hänajty wiädity mäduhṉjatiä mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty chänaꞌay. Mänit jim̱ ñøcxøøbiä maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Lida. Jim̱ä mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty chänaabiä.
32 E aconteceu que, passando Pedro por toda parte, veio também aos santos que habitavam em Lida.
33 Jim̱ä jäyaꞌay hänajty tuꞌug piaꞌamgoꞌnaꞌay, jaꞌa hänajty xøhajpä Eneas. Tuctujcjumøjt hänajty tøø piøgyii. Jueꞌe hänajty jeꞌe, cøꞌømucy tecymiucy. Coo jaꞌa Pedro jim̱ miejch Lida, mänit jim̱ ñøcxy maa Eneas tiøjcän.
33 Achou ali certo homem, chamado Enéias, que havia oito anos jazia numa cama, porque era paralítico.
34 Mänitä Pedro miänaaṉ̃:
34 Disse-lhe Pedro: Enéias, Jesus Cristo te cura; levanta e faze a tua cama. E logo se levantou.
35 Mäduhṉ̃tiä jäyaꞌayhajxy hänajty chänaꞌay jim̱ Lida møød jim̱ maa jaꞌa joy hänajty xiøhatiän Sarón, coo hajxy jaduhṉ miädoyhajty coogä Eneas hänajty tøø piaꞌamnax̱y, mänitä Eneas hajxy nägøx̱iä hoy yhix̱y coo tøø jiaanc̈h møcpøcy. Mänitä Diosmädiaꞌagy hajxy tiägøøyy mäbøjpä jaꞌa Jesúscøxpä. Mänitä yhamdsoo cuhdujt hajxy ñajtshixøøñä.
35 E viram-no todos os que habitavam em Lida e Sarona, os quais se converteram ao Senhor.
36 Jim̱ä tajjäyaꞌay hänajty tuꞌug chänaꞌay maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Jope. Tabita jaꞌa tajjäyaꞌay hänajty xiøhaty arameo‑ayuuc‑haamby. Hagriegohaamby, jueꞌe hajxy hänajty tyijy Dorcas. Jaduhṉ miädiaꞌagytiägøꞌøy “Gacela.” Hoorä, jaꞌa Dorcas, miäbøjpiä Diosmädiaꞌagy hänajty jeꞌe, paadiä häyoobädøjc hänajty nax̱y piuhbety, pønjaty hänajty tii yajmaajiajp. Jaanc̈h tehm̱ yhoyyä Dorcas hänajty jiäyaꞌayhaty.
36 Havia em Jope uma discípula por nome Tabita, que traduzido quer dizer Dorcas, a qual estava cheia de boas obras e esmolas que fazia.
37 Mänitä Dorcas piaꞌambejty. Mänit yhoꞌcy. Mänitä hoꞌogyjiäyaꞌay hajxy yajtsiiyy. Mänit hajxy hoy piädaꞌagy cøxp nähbettøgooty.
37 Ora, aconteceu naqueles dias que ela, adoecendo, morreu; e, tendo-a lavado, a colocaram no cenáculo.
38 Jim̱ Jope, wiingóṉ hänajty jim̱ Lida maa jaꞌa Pedro hänajty yhitiän. Hoorä, jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jim̱ tsänaabiä Jope, coo hajxy jaduhṉ miädoyhajty coogä Pedro hänajty jim̱ wiädityñä Lida, mänitä cugapxy hajxy metsc quiejxy coo Pedro paquiä yhuuc nǿcxät jim̱ Jope maa jaꞌa Dorcas hänajty tøø yhoꞌoguiän.
38 Como Lida era perto de Jope, ouvindo os discípulos que Pedro estava ali, enviaram-lhe dois homens, rogando-lhe: Não te demores em vir ter conosco.
39 Mänitä Pedro jiaanc̈h panøcxy. Coo hajxy jim̱ miejch Jope, mänitä Pedro wioonøcxä nähbettøgooty maa jaꞌa hoꞌogyjiäyaꞌay hänajty wyijtsnaꞌayän. Piquiä jaꞌa yaamgtoꞌoxy jaꞌa hoꞌogyjiäyaꞌay hajxy hänajty tøø piädaꞌagy. Wiꞌi jiøøby wiꞌi xiuuꞌtsp hajxy hänajty. Mänitä Pedro jaꞌa wit tucxy yaghijxä mädyiijatiä Dorcas hänajty tøø yhädiuṉ̃.
39 Pedro levantou-se e foi com eles; quando chegou, levaram-no ao cenáculo; e todas as viúvas o cercaram, chorando e mostrando-lhe as túnicas e vestidos que Dorcas fizera enquanto estava com elas.
40 Mänitä Pedro jaꞌa jäyaꞌay nägøx̱iä yhøxquejxpädsøøm̱y. Mänitä Pedro jyijcädaacy. Mänit Dyiospaꞌyaax̱y. Mänitä hoꞌogyjiäyaꞌay wyiinheeꞌppejty. Mänit miänaaṉ̃:
40 Mas Pedro, tendo feito sair a todos, pôs-se de joelhos e orou; e voltando-se para o corpo, disse: Tabita, levanta-te. Ela abriu os olhos e, vendo a Pedro, sentou-se.
41 Mänitä Pedro jaꞌa Dorcas wyidsøꞌcy. Mänitä Pedro jaꞌa mäbøjpädøjc quiuyaaxøøyy tøgooty møødä yaamgtoꞌoxy. Coo hajxy tiøjtägøøyy, mänit hajxy yhijxy coo jaꞌa Dorcas hänajty tøø jiujypiøjnä.
41 Ele, dando-lhe a mão, levantou-a e, chamando os santos e as viúvas, apresentou-lha viva.
42 Mänitä mädiaꞌagy paquiä wiaꞌxy jim̱ Jope cooc jaduhṉ tøø jiujypiøcy. Mänitä jäyaꞌayhajxy may jiaanc̈h mäbøjcy jaꞌa Jesúscøxpä.
42 Tornou-se isto notório por toda a Jope, e muitos creram no Senhor.
43 Mänitä Pedro jim̱ jiaac mähmøøyy Jope maxiøø. Jim̱ hänajty miejtstaꞌagy maa jaꞌa Simón tiøjcän, jaꞌa wajhacyajtøøtspä.
43 Pedro ficou muitos dias em Jope, em casa de um curtidor chamado Simão.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.