Atos 17
El Nuevo Testamento en mixe de Guichicovi (MIRNT) vs NVI
1 Mayhagajptä Pablohajxy ñaxøøyy, møød jim̱ Anfípolis, møød jim̱ Apolonia. Mänit hajxy jim̱ miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Tesalónica. Jim̱ä judíos jaꞌa chajtøjc‑hajxy hänajty tuꞌug.
1 Tendo passado por Anfípolis e Apolônia, chegaram a Tessalônica, onde havia uma sinagoga judaica.
2 Jaduhṉä Pablo hänajty quiuhdujthaty coo jaduhṉ chajtøjyoꞌoy. Wiinduꞌugpooꞌxxiøø hänajty jaduhṉ jim̱ ñøcxy maa jaꞌa tsajtøjcän. Tägøøghoocä Pablo jim̱ yhooyy maa jaꞌa tsajtøjcän jim̱ Tesalónica. Jim̱ä Pablo jaꞌa jäyaꞌay hänajty miøødcapxy miøødmädiaꞌagy. Jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty yajcapxiøøby.
2 Segundo o seu costume, Paulo foi à sinagoga e por três sábados discutiu com eles com base nas Escrituras,
3 Jaduhṉä Pablo hänajty quiapxtøy coo jaduhṉ jim̱ myiṉ̃ cujaay maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän coogä Dios jaꞌa Mesías hänajty yaa quiexaꞌañ hädaa yaabä naax̱wiin, møød cooc hänajty yhoꞌogaꞌañ, møød cooc hänajty jiujypiøjtägatsaꞌañ:
3 explicando e provando que o Cristo deveria sofrer e ressuscitar dentre os mortos. E dizia: "Este Jesus que lhes proclamo é o Cristo".
4 Näjeꞌe jaꞌa judíoshajxy miäbøjcy. Nämayyä jäyaꞌayhajxy miäbøjpä, jaꞌa hajxy hänajty caꞌa judíospä, jaꞌa Dios hajxy hänajty wiingudsähgøøbiä. Nämayyä toꞌoxiøjc‑hajxy miäbøjpä, pønjatiä ñihyhaphajxy hänajty jim̱ tuuṉgmøød hagujc. Mänitä Pablohajxy miäguꞌugpøjcä møødä Silas, jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty tøø miäbǿquiäbä.
4 Alguns dos judeus foram persuadidos e se uniram a Paulo e Silas, bem como muitos gregos tementes a Deus, e não poucas mulheres de alta posição.
5 Coo jaꞌa Pablohajxy jaduhṉ miäguꞌugpøjcä, mänitä judíoshajxy jiootmaꞌty, jaꞌa hajxy hänajty caꞌa mäbøjpä. Mänitä haxøøghänaꞌc‑hajxy hoy wioomugyii. Mänit hajxy ñämaayyä coo hajxy ween quiajptyajmaꞌady. Mänitä haxøøgjäyaꞌayhajxy miädoyhajty cooc tyijy jaꞌa Pablohajxy hänajty jim̱ tøø miech maa jaꞌa Jasón jaꞌa tiøjcän. Jueꞌe jaꞌa haxøøgjäyaꞌayhajxy hänajty jiatcøꞌøwaꞌañ møødä judíoshajxy, jim̱ä Pablohajxy hänajty yajnøcxaꞌañii hagujc. Mänitä Jasón jaꞌa tiøjc hadsip yhajahm̱dúutäxä.
5 Mas os judeus ficaram com inveja. Reuniram alguns homens perversos dentre os desocupados e, com a multidão, iniciaram um tumulto na cidade. Invadiram a casa de Jasom, em busca de Paulo e Silas, a fim de trazê-los para o meio da multidão.
6 Coo jaꞌa Pablohajxy jim̱ quiaꞌa paatä, mänitä Jasónhajxy jim̱ wyitsnøcxä hagujc hadsip, møødä mäbøjpädøjc‑hajxy näjeꞌe. Mänitä judíoshajxy tiägøøyy yaax̱pä jojpä, jaꞌa hajxy hänajty caꞌa mäbøjpä:
6 Contudo, não os achando, arrastaram Jasom e alguns outros irmãos para diante dos oficiais da cidade, gritando: "Esses homens que têm causado alvoroço por todo o mundo, agora chegaram aqui,
7 Jim̱ hajxy miejtstaꞌagy maa jaꞌa Jasón jaꞌa tiøjcän, paadiä Jasón jaꞌa pojpä miǿødäbä. Homiaajä Pablohajxy jaduhṉ wiädity, jaduhṉä cuꞌug hajxy jiøjcapxøꞌøy coo jaꞌa gobiernä miädiaꞌagy hajxy quiaꞌa mäbǿjcänät, jaꞌa jim̱ møjhajpä Roma. Jaduhṉä Pablohajxy yhøhṉdaacpä cooc tyijy jaꞌa Jesús jaduhṉ miøjhajpä nebiä gobiernän ―nøm̱ä judíoshajxy miänaaṉ̃, jaꞌa hajxy hänajty caꞌa mäbøjpä.
7 e Jasom os recebeu em sua casa. Todos eles estão agindo contra os decretos de César, dizendo que existe um outro rei, chamado Jesus".
8 Coo jaꞌa cuꞌughajxy jaduhṉ miädooyy møødä møjhajpähajxy, mänit hajxy tiägøøyy yaax̱pä waam̱bä.
8 Ouvindo isso, a multidão e os oficiais da cidade ficaram agitados.
9 Mänitä Jasónhajxy ñiñähjuudiuutä møødä mäbøjpädøjc‑hajxy, jaꞌa hajxy hänajty tøø miac̈híijäbä. Mänit hajxy yhøxmájtsänä.
9 Então receberam de Jasom e dos outros a fiança estipulada e os soltaram.
10 Coo quioodsøøyy, mänitä Pablohajxy ñämaayyä møødä Silas coo hajxy jim̱ chóonät, coo hajxy ñǿcxät jim̱ maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Berea. Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jaduhṉ mänaaṉ. Mänitä Pablohajxy jim̱ jiaanc̈h nøcxy Berea. Coo hajxy jim̱ miejch, mänit hajxy ñøcxy maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän.
10 Logo que anoiteceu, os irmãos enviaram Paulo e Silas para Beréia. Chegando ali, eles foram à sinagoga judaica.
11 Mänitä Diosmädiaꞌagy hajxy tiägøøyy yajnähixøøbiä. Coo jaꞌa judíoshajxy jaduhṉ miädooyy, mänit hajxy jaduhṉ jiootcugøøyy. Cab hajxy jaduhṉ jiootmaꞌty nebiä miäjudíoshajxy hänajty tøø jiootmaꞌadiän jim̱ Tesalónica. Mänitä Diosmädiaꞌagy hajxy tiägøøyy capxtaacpä jabom̱‑jabom̱ pø jaanc̈h tøyhajt hänajty jaduhṉ nebiä Pablo hajxy hänajty miädiaꞌaguiän.
11 Os bereanos eram mais nobres do que os tessalonicenses, pois receberam a mensagem com grande interesse, examinando todos os dias as Escrituras, para ver se tudo era assim mesmo.
12 Paady hajxy jaduhṉ may miäbøjcy. Møødä jäyaꞌayhajxy may miäbøjpä, jaꞌa hajxy hänajty caꞌa judíospä, møødä møjhajpädøjc‑hajxy, yaꞌadiøjc‑hajxy møødä toꞌoxiøjc‑hajxy.
12 E creram muitos dentre os judeus, bem como dentre os gregos, um bom número de mulheres de elevada posição e não poucos homens.
13 Jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty jim̱ tsänaabiä Tesalónica, jaꞌa hajxy judíospä, coo hajxy jaduhṉ miädoyhajty coo jaꞌa Pablo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hänajty jim̱ yajwaꞌxy Berea, mänit hajxy jiootmaꞌty. Mänitä jäyaꞌayhajxy Beréabä hoy jiøjcapxøꞌøyii coo jaꞌa Pablo jaꞌa miädiaꞌagy quiaꞌa mäbǿjcäxät.
13 Quando os judeus de Tessalônica ficaram sabendo que Paulo estava pregando a palavra de Deus em Beréia, dirigiram-se também para lá, agitando e alvoroçando as multidões.
14 Jaꞌa jäyaꞌayä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty mäbøjpä jim̱ Berea, mänit hajxy miänaaṉ̃ coo jaꞌa Pablo jim̱ chóonät, coo wiingtuum ñǿcxät mejypiaꞌa. Paady hajxy jaduhṉ miänaaṉ̃ jeꞌeguiøxpä coo hajxy hänajty chähgøꞌøy coo jaꞌa Pablo cøx̱ypänejpiä tiunǿøjät. Coo jaꞌa Pablo jim̱ jiaanc̈h tsohṉ̃ Berea, jim̱ä Silashajxy miähmøøyy møødä Timoteo.
14 Imediatamente os irmãos enviaram Paulo para o litoral, mas Silas e Timóteo permaneceram em Beréia.
15 Yajmøødquejxä jaꞌa Pablo jaꞌa mäbøjpädøjc nämetsc nädägøøg. Coo jaꞌa Pablohajxy jim̱ miejch mejypiaꞌa, mänit hajxy biarcotägøøyy. Mänit hajxy ñøcxy barcojooty maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Atenas. Coo hajxy jim̱ miejch, mänitä Pablo jiamiøødhajxy wyiimbijnä. Mänitä Pablo capxy jim̱ quiejxy Berea coo jaꞌa Silashajxy jim̱ paquiä ñǿcxpät Atenas møødä Timoteo, coo jaꞌa Pablo hajxy jim̱ piáadät.
15 Os homens que foram com Paulo o levaram até Atenas, partindo depois com instruções para que Silas e Timóteo se juntassem a ele, tão logo fosse possível.
16 Jim̱ä Pablo jaꞌa Silas hänajty yhahix̱y Atenas møødä Timoteo, mänitä Pablo yhijxy coo tsaasaandä hänajty jim̱ jiaanc̈h tehm̱ miayyä cajptooty. Jeꞌe jaꞌa cuꞌughajxy hänajty wyiingudsähgøøby. Coo jaꞌa Pablo jaduhṉ yhijxy, mänit jiaanc̈h tehm̱ jiootmayhajty.
16 Enquanto esperava por eles em Atenas, Paulo ficou profundamente indignado ao ver que a cidade estava cheia de ídolos.
17 Nax̱iä Pablo hänajty jim̱ ñøcxy maa jaꞌa judíos chajtøjc‑hajxiän. Jaꞌa Jesucristocøxpä jaꞌa Pablo hänajty jim̱ yajcapxy yajmädiaꞌaguiøꞌøy møødä judíoshajxy, møødä jäyaꞌayhajxy caꞌa judíospä, jaꞌa Dios hajxy hänajty wiingudsähgøøbiä. Jabom̱‑jabom̱ä Pablo hänajty jim̱ ñøcxy cajptcujc. Møød jim̱ä Pablo jaꞌa Jesucristocøxpä hänajty yajcapxy yajmädiaꞌaguiøøbiä møødä cuꞌug, jaꞌa hajxy hänajty jim̱ yohby najxpä.
17 Por isso, discutia na sinagoga com judeus e com gregos tementes a Deus, bem como na praça principal, todos os dias, com aqueles que por ali se encontravam.
18 Mänitä jäyaꞌayä Pablo hajxy näjeꞌe wyiingumedsøøyy. Cujwaꞌxy hajxy hänajty yhabøcy jaꞌa epicureodøjcä miädiaꞌagy. Møød cujwaꞌxy hajxy hänajty yhabøjpä jaꞌa estoicodøjcä miädiaꞌagy. Mänit hajxy näjeꞌe miänaaṉ̃:
18 Alguns filósofos epicureus e estóicos começaram a discutir com ele. Alguns perguntavam: "O que está tentando dizer esse tagarela? " Outros diziam: "Parece que ele está anunciando deuses estrangeiros", pois Paulo estava pregando as boas novas a respeito de Jesus e da ressurreição.
19 Mänitä Pablo jim̱ wioonøcxä maa jaꞌa tuṉhuung hänajty xiøhatiän Areópago. Jim̱ä jäyaꞌayhajxy hänajty may tøø yhamugøꞌøy. Mänitä Pablo ñämaayyä:
19 Então o levaram a uma reunião do Areópago, onde lhe perguntaram: "Podemos saber que novo ensino é esse que você está anunciando?
20 Jaanc̈h tehm̱ wyiing miic̈h jaduhṉ mmädiaꞌagy. Højts capxwíjjäc neby jaduhṉ miädiaꞌagytiägøꞌøyän ―nøm̱ä Pablo miäyajtøøw̱ä.
20 Você está nos apresentando algumas idéias estranhas, e queremos saber o que elas significam".
21 Hix̱, jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty jim̱ tsänaabiä Atenas, møødä jäyaꞌayhajxy hänajty jim̱ hadsänaabiä, jaduhṉ hajxy hänajty quiuhdujthaty coo hajxy hänajty cøx̱iä wiinä miädow̱aꞌañ, jaꞌa hänajty hawiinjem̱ybiä.
21 Todos os atenienses e estrangeiros que ali viviam não cuidavam de outra coisa senão falar ou ouvir as últimas novidades.
22 Mänitä Pablo tiänaayyøꞌcy cuꞌughagujc. Mänit miänaaṉ̃:
22 Então Paulo levantou-se na reunião do Areópago e disse: "Atenienses! Vejo que em todos os aspectos vocês são muito religiosos,
23 Mayhitä wiingudsähgøødiaact hajxy mmøødä. Tøøc̈hä altar tuꞌug nhix̱y coo letra jaduhṉ yuugjaay miøødä: “Jii jaꞌa Diosädaꞌa tuꞌug, cahnä pøṉ yhix̱yñä. Jeꞌe yhaltar hädaa.” Hoorä, mwiingudsähgøøby yøꞌø Dios hajxy jaduhṉ, hoy hajxy mgaꞌa jagä hix̱yhatyñä. Pues jeꞌec̈h mijts jaduhṉ nyajmøødmädiaacypy.
23 pois, andando pela cidade, observei cuidadosamente seus objetos de culto e encontrei até um altar com esta inscrição: AO DEUS DESCONHECIDO. Ora, o que vocês adoram, apesar de não conhecerem, eu lhes anuncio.
24 ’Jaꞌa Dióshøch jaduhṉ nmädiaacypiä, cøx̱iä jeꞌe yhädiuuṉ̃ møød hädaa yaabä naax̱wiimbä, møød tijaty yaa hijp. Wiindsøṉhajp jeꞌe jim̱ tsajpootyp møød hädaa yaabä naax̱wiin. Cøx̱iä wiinä jaduhṉ yhaneꞌemy homiaajä. Cab jaduhṉ jiiby chänaꞌay tsajtøgooty, jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaduhṉ yhädiuum̱biä.
24 "O Deus que fez o mundo e tudo o que nele há é o Senhor do céu e da terra, e não habita em santuários feitos por mãos humanas.
25 Cabä Dios tii yajmaajiaty. Cab jaduhṉ miänaꞌañ coo højts nbuhbéjtämät. Pero jaayaꞌay hajxy cøx̱iä xmióoyyäm tijaty hajxy nyajmaajiájtäm, møødä jugyhajt, møødä poj, cøx̱iä.
25 Ele não é servido por mãos de homens, como se necessitasse de algo, porque ele mesmo dá a todos a vida, o fôlego e as demais coisas.
26 ’Tuꞌug jäyaꞌay jaꞌa Dios jecy yhädiuuṉdsohṉ̃. Jeꞌe hajxy nägøx̱iä nhøjxhájtäm ndecyhájtäm mäduhṉ̃tiä hajxy yaa ndsänáayyäm hädaa yaabä naax̱wiin wiinduhm̱yhagajpt. Cahnä Dios hajxy hänajty xyhädiúuṉäm, tǿøyyäm hajxy hänajty xyajnähdíjjäm mänaa hajxy nmiiṉ ngáhw̱ämät, maa hajxy ndsänaayy nhäyóow̱ämät.
26 De um só fez ele todos os povos, para que povoassem toda a terra, tendo determinado os tempos anteriormente estabelecidos e os lugares exatos em que deveriam habitar.
27 Chojpiä Dios jaꞌa jioot jaduhṉ coo hajxy nwiingudsähgǿøyyämät, paady hajxy tøø xyhädiúuṉäm. Coo jaꞌa Dios hajxy hamuumduꞌjoot nbaꞌyáax̱ämät, xyhadsóow̱äm hajxy jaduhṉ.
27 Deus fez isso para que os homens o buscassem e talvez, tateando, pudessem encontrá-lo, embora não esteja longe de cada um de nós.
28 Hix̱, jaayaꞌay hajxy xyagjugyhájtäm. Jaduhṉ hajxy tøø xquiunúuꞌxäm coo hajxy ndsänaayy nhäyóow̱ämät, møød coo hajxy nyohy nnájxämät. Jaduhṉä yaabä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe tøø quiujaay coogä Dios hajxy xyhuunghájtäm.
28 ‘Pois nele vivemos, nos movemos e existimos’, como disseram alguns dos poetas de vocês: ‘Também somos descendência dele’.
29 Tøyhajt jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy xyhuunghájtäm. Pero coo jäyaꞌayä jäyaꞌayhahädiuuṉnax̱y hajxy yhädiuṉ̃, jueꞌe hajxy yajtuum̱by, oro, møødä poobhoro, møødä tsaa. Cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo jaduhm̱bä jäyaꞌayhahädiuuṉnax̱y hajxy nwiingudsähgǿøyyämät. Hix̱, caꞌa Dyiosä jeꞌe jaduhṉ.
29 "Assim, visto que somos descendência de Deus, não devemos pensar que a Divindade é semelhante a uma escultura de ouro, prata ou pedra, feita pela arte e imaginação do homem.
30 Jegyhajty, cabä jäyaꞌayhajxy hijty ñajuøꞌøy pø jii Dios. Y cabä Dios hijty miøjpädaꞌagy coo hijty quiaꞌa wiingudsähgøꞌøyii. Pero jädaꞌahaty, tøø jaꞌa Dios hajxy xyhanéhm̱äm coo jaꞌa nhaxøøgcuhdujt hajxy nägøx̱iä nnajtshixǿøyyämät, mäduhṉ̃tiä hajxy yaa ndsänáayyäm hädaa yaabä naax̱wiin.
30 No passado Deus não levou em conta essa ignorância, mas agora ordena que todos, em todo lugar, se arrependam.
31 Hix̱, tøø jaꞌa Dios wyiinmay coo hajxy nägøx̱iä xyajtøyhajtyegáaṉäm. Jaanä jaduhṉ tøø wyiinmaabiä mänaa hajxy jaduhṉ xyajtøyhajtyegáaṉäm. Tøø jaꞌa Dios tuꞌjäyaꞌay yajnähdijy coo hajxy mänitxøøbä xyajcueendäyegáaṉäm. Coo tuꞌjäyaꞌay jaduhṉ yhoꞌcy, mänitä Dios jaayaꞌay yagjujypiøjtägajch jadähooc. Coo jaayaꞌay jaduhṉ jiaanc̈h jujypiøjtägajch, jaduhṉä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo jaayaꞌay hajxy tøyhajt xyajcueendäyegáaṉäm mänitxøøbä ―nøm̱ä Pablo miänaaṉ̃.
31 Pois estabeleceu um dia em que há de julgar o mundo com justiça, por meio do homem que designou. E deu provas disso a todos, ressuscitando-o dentre os mortos".
32 Coo jaꞌa cuꞌughajxy jaduhṉ miädooyy coo jaꞌa Pablo jaduhṉ miänaaṉ̃ cooc tuꞌjäyaꞌay hänajty tøø jiujypiøjtägach, jaꞌa hänajty tøø yhóꞌoguiäbä, mänitä Pablo hajxy näjeꞌe ñäxiicy. Mänit wiinghänaꞌc‑hajxy näjeꞌe miänaaṉ̃:
32 Quando ouviram sobre a ressurreição dos mortos, alguns deles zombaram, e outros disseram: "A esse respeito nós o ouviremos outra vez".
33 Mänitä Pablo wyiimbijnä.
33 Com isso, Paulo retirou-se do meio deles.
34 Näjeꞌe jäyaꞌayä Pablo hajxy pianøcxy. Miäbøjc hajxy jaduhṉ. Tuꞌjäyaꞌay hänajty xiøhaty Dionisio. Møjhajp hänajty jeꞌe jim̱ maa jaꞌa Areópagon. Jaanä jaduhṉä toꞌoxiøjc tuꞌug miäbøjpä. Dámaris hänajty xiøhaty. Nämay hajxy jaduhṉ miäbøjcy.
34 Alguns homens juntaram-se a ele e creram. Entre eles estava Dionísio, membro do Areópago, e também uma mulher chamada Dâmaris, e outros com eles.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.