Atos 11
El Nuevo Testamento en mixe de Guichicovi (MIRNT) vs VC
1 Mänitä mädiaꞌagy jim̱ wiaꞌxy Judea‑naaxooty wiinduhm̱yhagajpt coogä jäyaꞌayä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø jiøjpøgøꞌøy, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä. Jaduhṉä apóstoldøjc‑hajxy miädoyhajty møødä mäbøjpädøjc‑hajxy.
1 Os apóstolos e os irmãos da Judéia ouviram dizer que também os pagãos haviam recebido a palavra de Deus.
2 — ausente —
2 E, quando Pedro subiu a Jerusalém, os fiéis que eram da circuncisão repreenderam-no:
3 — ausente —
3 Por que entraste em casa de incircuncisos e comeste com eles?
4 Mänitä Pedro quiøx̱y mädiaacy tiiguiøxpä hänajty coo tøø yhoy Cesarea:
4 Mas Pedro fez-lhes uma exposição de tudo o que acontecera, dizendo:
5 ―Jím̱høch hänajty nDiospaꞌyaꞌaxy maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Jope, mänítøch nwiinhijxy coo tii hänajty quiuhdøøñaxyii tsajpootyp nebiä poobwit crutypän. Mädaax̱c‑hit hänajty xiojtsøꞌøguiä. Jaduhṉ hänajty miänooṉnaꞌay. Coo jaduhṉ ñaax̱cädaacy maac̈h hänajtiän,
5 Eu estava orando na cidade de Jope e, arrebatado em espírito, tive uma visão: uma coisa, à maneira duma grande toalha, presa pelas quatro pontas, descia do céu até perto de mim.
6 mänítøch jiiby nguheebøøyy poobwittøjiooty. Mäníthøc̈hä animal madiuꞌu nhijxy møødä hamädaax̱tecypiähajxy, møødä hawaꞌanjatypä, møødä tsahṉ̃dy, møødä muuxy.
6 Olhei-a atentamente e distingui claramente quadrúpedes terrestres, feras, répteis e aves do céu.
7 Mäníthøc̈hä Dios xñämaayy: “Pedro, pädøꞌøg. Yaghoꞌog yøꞌø animal. Mänit mdsúꞌudsät.”
7 Ouvi também uma voz que me dizia: Levanta-te, Pedro! Mata e come.
8 Mänítøch nhadsooyy: “Wiindsǿṉ, caj, cábøch yøꞌø animalduhm̱bä mänaa ndsuꞌuc̈h. Hix̱, cab højts nguhdujt jaduhṉ myiṉ̃ coo højtsä animal hoñäꞌä mädyiibä ndsúꞌudsät.”
8 Eu, porém, disse: De nenhum modo, Senhor, pois nunca entrou em minha boca coisa profana ou impura.
9 Mäníthøc̈hä Dios jadähooc xñämáaguiumbä: “Tijátyhøch nyajnähdijpy coo hajxy mdsúꞌudsät, cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy mwiingápxät.”
9 Outra vez falou a voz do céu: O que Deus purificou não chames tu de impuro.
10 Tägøøghóoc‑høc̈hä Dios jaduhṉ xñämaayy, mäníthøc̈hä poobwit nhijxy coo chajpéjcumbä tsajpootyp.
10 Isto aconteceu três vezes e tudo tornou a ser levado ao céu.
11 Mäníthøc̈hä hänaꞌc nädägøøg xñämejch maac̈h hänajty nmejtstaꞌaguiän. Jim̱ hajxy hänajty tøø chohṉdaꞌagy Cesarea.
11 Nisso chegaram três homens à casa onde eu estava, enviados a mim de Cesaréia.
12 Mäníthøc̈hä Dioshespíritu xñämaayy cooc̈h tähooccapx̱iä nbaduꞌubǿgät. Mänítøch njaanc̈h møødnøcxy. Mänit hädaa mäbøjpädøjc‑hajxy nädädujc piaduꞌubøjpä. Jope hajxy chooñ. Coo højts jim̱ nmejch Cesarea, mänit højts jim̱ ndøjtägøøyy maa jaꞌa craa Corneliohajpä tiøjcän.
12 O Espírito me disse que fosse com eles sem hesitar. Foram comigo também os seis irmãos aqui presentes e entramos na casa de Cornélio.
13 Mänit højtsä Cornelio xyajmøødmädiaacy nébiägä Diosmoonsä tsajpootypä ñäguehx̱tøøꞌxiän jaꞌa Cornelio wyiinduum. Mänítägä Diosmoonsä jaꞌa Cornelio ñämaayy: “Jim̱ä craa tuꞌug yhity Jope, jaꞌa xøhajpä Simón Pedro. Capxyñäguex̱ jaꞌa craa jaduhṉ coo yaa myínät.
13 Este nos referiu então como em casa tinha visto um anjo diante de si, que lhe dissera: Envia alguém a Jope e chama Simão, que tem por sobrenome Pedro.
14 Coo yaa miédsät, mänit miic̈h xyhawaaṉaaṉä nebiä mbojpä mgädieeybä hajxy mnähwaꞌads mguhwáꞌadsät, møødä mhuung møødä mdoꞌoxy.”
14 Ele te dirá as palavras pelas quais serás salvo tu e toda a tua casa.
15 Cooc̈h ndägøøyy mädiaacpä, mänitä Corneliohajxy yhadägøøyy jioottägøøyyä jaꞌa Dioshespíritäm, neby højts jayøbajt xyhuuc nägädáacämbän.
15 Apenas comecei a falar, quando desceu o Espírito Santo sobre eles, como no princípio descera também sobre nós.
16 Mänítøch njahmiejtstaacy nebiä Jesús tähooc miänaaṉ̃än: “Jaꞌa Juan, nøøhaam hijty miäyajnäbety. Tøyhajt jaduhṉ. Pero mijts jaduhṉ xyajnäbetaam̱b jaꞌa Dios yhEspírituhaam”, nøm̱ højtsä Jesús xñämaayy.
16 Lembrei-me então das palavras do Senhor, quando disse: João batizou em água, mas vós sereis batizados no Espírito Santo.
17 Y coo hajxy tøø nmäbǿjcäm jaꞌa Jesucristocøxpä, paadiä Dios jaꞌa yhEspíritu hajxy tøø xmióoyyäm. Hoorä, jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíospä, tøø jaꞌa Dios jaꞌa yhEspíritu mioobiä, neby hajxy tøø xmióoyyämbän. Pǿṉhøch høøc̈h cooc̈hä Dios jaduhṉ nnäꞌä capxhadúgät ―nøm̱ä Pedro miädiaacy.
17 Pois, se Deus lhes deu a mesma graça que a nós, que cremos no Senhor Jesus Cristo, com que direito me oporia eu a Deus?
18 Coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jaduhṉ miädoyhajty jim̱ Jerusalén, mänit hajxy hamoṉ̃ haducy miähmøøyy. Mänitä Dios hajxy piaꞌyaax̱y coo miøj coo jiaanc̈hä. Mänit hajxy miänaaṉ̃:
18 Depois de terem ouvido essas palavras, eles se calaram e deram glória a Deus, dizendo: Portanto, também aos pagãos concedeu Deus o arrependimento que conduz à vida!
19 Tǿøyyämä Esteban hänajty jim̱ yaghoꞌogyii Jerusalén, mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy jim̱ tiägøøyyä jaamdúuṉäbä tsaac̈htiúuṉäbä. Coo hajxy jim̱ chohṉ̃, näjeꞌe hajxy jäguem̱baady ñøcxøøyy, Fenicia, Chipre, Antioquía. Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty yajwaꞌxy jaꞌa Jesucristocøxpä homiaajä, jagooyyä judíos jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty yajnähixøꞌøyii. Pønjaty hänajty caꞌa judíos, cab hajxy hänajty yajnähixøꞌøyii.
19 Entretanto, aqueles que foram dispersados pela perseguição que houve no tempo de Estêvão chegaram até a Fenícia, Chipre e Antioquia, pregando a palavra só aos judeus.
20 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jim̱ tsohm̱bä Chipre møød Cirene, coo hajxy näjeꞌe miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Antioquía, hopiøṉä Diosmädiaꞌagy yajnähixøøyyä jaꞌa Jesúscøxpä, møødä judíoshajxy, møødä caꞌa judíoshajxypä. Jaduhṉ hajxy yajnähixøøyyä coo jaꞌa Jesús hajxy nWiindsøṉhájtäm.
20 Alguns deles, porém, que eram de Chipre e de Cirene, entrando em Antioquia, dirigiram-se também aos gregos, anunciando-lhes o Evangelho do Senhor Jesus.
21 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy, miøødhájtäbä Dios jaꞌa miøcmäjaa hajxy hänajty. Mänitä jäyaꞌay jaꞌa jiecyquiuhdujt hajxy nämay ñajtshixøøyy. Mänitä Dios hajxy jiøjpøgøøyy.
21 A mão do Senhor estava com eles e grande foi o número dos que receberam a fé e se converteram ao Senhor.
22 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy, jaꞌa hajxy hänajty hijpä Jerusalén, coo hajxy jaduhṉ miädoyhajty coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jim̱ miayøꞌøy Antioquía, mänitä Bernabé hajxy jim̱ quiejxy.
22 A notícia dessas coisas chegou aos ouvidos da Igreja de Jerusalém. Enviaram então Barnabé até Antioquia.
23 Coo jaꞌa Bernabé jim̱ miejch Antioquía, mänit yhijxy coo jaꞌa Dios jaꞌa mayhajt hänajty møj tøø tiuṉ̃, coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty tøø jiaanc̈h mayøꞌøy. Mänitä Bernabé jiaanc̈h tehm̱ xiooṉdaacpøjcy. Mänitä Bernabé jaꞌa mäbøjpädøjc ñämaayy coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy tehṉgahnä miäbǿgät hamuumduꞌjoot jaꞌa Jesucristocøxpä.
23 Ao chegar lá, alegrou-se, vendo a graça de Deus, e a todos exortava a perseverar no Senhor com firmeza de coração,
24 Hojiootä Bernabé hänajty jiaanc̈h tehm̱ miøød. Jiaanc̈h tehm̱ miøødä Dioshespíritu hänajty jeꞌeduhṉ. Hamuumduꞌjootä Diosmädiaꞌagy hänajty miäbøcy. Paadiä mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jaduhṉ tehṉgahnä miayøꞌøy, jaꞌa hajxy hänajty mäbøjpä jaꞌa Jesúscøxpä.
24 pois era um homem de bem e cheio do Espírito Santo e de fé. Assim uma grande multidão uniu-se ao Senhor.
25 Coo jaꞌa Bernabé jim̱ chohṉ̃ Antioquía, mänitä Saulo hoy piaady. Mänit hajxy jim̱ nämetsc ñøcxtägajch Antioquía.
25 Em seguida, partiu Barnabé para Tarso, à procura de Saulo. Achou-o e levou-o para Antioquia.
26 Tuꞌjumøjtä Bernabéhajxy jim̱ yhijty møødä Saulo maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxiän. Jim̱ä cuꞌugä Diosmädiaꞌagy hajxy nämay yajwiingapxøøyyä. Jim̱ Antioquía, jim̱ä mäbøjpädøjc‑hajxy yajxøbejtsohṉä cristianos, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo hajxy hänajty tøø jiøjpøgøꞌøy.
26 Durante um ano inteiro eles tomaram parte nas reuniões da comunidade e instruíram grande multidão, de maneira que em Antioquia é que os discípulos, pela primeira vez, foram chamados pelo nome de cristãos.
27 Mänitä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe jiiby quiädaacy Antioquía. Jerusalén hajxy hänajty tøø chohṉdaꞌagy. Tøø hajxy hänajty ñajtscapxøøyyä jaꞌa Diósäm.
27 Por aqueles dias desceram alguns profetas de Jerusalém a Antioquia.
28 Tuꞌjäyaꞌay hänajty xiøhaty Agabo. Tøø jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty yhamugøꞌøy. Mänitä Agabo tiänaayyøꞌcy jäyaꞌayhagujc. Mänit miänaaṉ̃ coogä yuuxøø hänajty jejcy jiadaꞌañii wiinduhm̱yhagajpt. Mänit jaduhṉ jiaanc̈h tøjiajty cujecy mänaa jaꞌa Claudio hänajty jim̱ tiuuṉgmøødän Roma.
28 Um deles, chamado Ágabo, levantou-se e deu a entender pelo Espírito que haveria uma grande fome em toda a terra. Esta, com efeito, veio no reinado de Cláudio.
29 Mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy quiojyquiapxytiuuṉ̃ jim̱ Antioquía coo jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty jim̱ quiexaꞌañ Judea maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jim̱bän. Jaduhṉ hajxy hanidiuhm̱jaty yejcy, mäduhṉ̃tiä xädøꞌøñ hajxy hänajty miøødä.
29 Os discípulos resolveram, cada um conforme as suas posses, enviar socorro aos irmãos da Judéia.
30 Mänitä xädøꞌøñ hajxy jaduhṉ jiaanc̈h quejxy. Jaꞌa Bernabéhajxy jim̱ mänøcx Judea møødä Saulo. Mänitä majjäyaꞌadiøjc jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hoy mioꞌoyii, jaꞌa hajxy hänajty tsänaabiä jim̱ Judea.
30 Assim o fizeram e o enviaram aos anciãos por intermédio de Barnabé e Saulo.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.