Atos 11
El Nuevo Testamento en mixe de Guichicovi (MIRNT) vs ARC
1 Mänitä mädiaꞌagy jim̱ wiaꞌxy Judea‑naaxooty wiinduhm̱yhagajpt coogä jäyaꞌayä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø jiøjpøgøꞌøy, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä. Jaduhṉä apóstoldøjc‑hajxy miädoyhajty møødä mäbøjpädøjc‑hajxy.
1 E ouviram os apóstolos e os irmãos que estavam na Judeia que também os gentios tinham recebido a palavra de Deus.
2 — ausente —
2 E, subindo Pedro a Jerusalém, disputavam com ele os que eram da circuncisão,
3 — ausente —
3 dizendo: Entraste em casa de varões incircuncisos e comeste com eles.
4 Mänitä Pedro quiøx̱y mädiaacy tiiguiøxpä hänajty coo tøø yhoy Cesarea:
4 Mas Pedro começou a fazer-lhes uma exposição por ordem, dizendo:
5 ―Jím̱høch hänajty nDiospaꞌyaꞌaxy maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Jope, mänítøch nwiinhijxy coo tii hänajty quiuhdøøñaxyii tsajpootyp nebiä poobwit crutypän. Mädaax̱c‑hit hänajty xiojtsøꞌøguiä. Jaduhṉ hänajty miänooṉnaꞌay. Coo jaduhṉ ñaax̱cädaacy maac̈h hänajtiän,
5 Estando eu orando na cidade de Jope, tive, num arrebatamento dos sentidos, uma visão; via um vaso, como um grande lençol que descia do céu e vinha até junto de mim.
6 mänítøch jiiby nguheebøøyy poobwittøjiooty. Mäníthøc̈hä animal madiuꞌu nhijxy møødä hamädaax̱tecypiähajxy, møødä hawaꞌanjatypä, møødä tsahṉ̃dy, møødä muuxy.
6 E, pondo nele os olhos, considerei e vi animais da terra, quadrúpedes, e feras, e répteis, e aves do céu.
7 Mäníthøc̈hä Dios xñämaayy: “Pedro, pädøꞌøg. Yaghoꞌog yøꞌø animal. Mänit mdsúꞌudsät.”
7 E ouvi uma voz que me dizia: Levanta-te, Pedro! Mata e come.
8 Mänítøch nhadsooyy: “Wiindsǿṉ, caj, cábøch yøꞌø animalduhm̱bä mänaa ndsuꞌuc̈h. Hix̱, cab højts nguhdujt jaduhṉ myiṉ̃ coo højtsä animal hoñäꞌä mädyiibä ndsúꞌudsät.”
8 Mas eu disse: De maneira nenhuma, Senhor; pois nunca em minha boca entrou coisa alguma comum ou imunda.
9 Mäníthøc̈hä Dios jadähooc xñämáaguiumbä: “Tijátyhøch nyajnähdijpy coo hajxy mdsúꞌudsät, cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy mwiingápxät.”
9 Mas a voz respondeu-me do céu segunda vez: Não chames tu comum ao que Deus purificou.
10 Tägøøghóoc‑høc̈hä Dios jaduhṉ xñämaayy, mäníthøc̈hä poobwit nhijxy coo chajpéjcumbä tsajpootyp.
10 E sucedeu isto por três vezes; e tudo tornou a recolher-se no céu.
11 Mäníthøc̈hä hänaꞌc nädägøøg xñämejch maac̈h hänajty nmejtstaꞌaguiän. Jim̱ hajxy hänajty tøø chohṉdaꞌagy Cesarea.
11 E eis que, na mesma hora, pararam junto da casa em que eu estava três varões que me foram enviados de Cesareia.
12 Mäníthøc̈hä Dioshespíritu xñämaayy cooc̈h tähooccapx̱iä nbaduꞌubǿgät. Mänítøch njaanc̈h møødnøcxy. Mänit hädaa mäbøjpädøjc‑hajxy nädädujc piaduꞌubøjpä. Jope hajxy chooñ. Coo højts jim̱ nmejch Cesarea, mänit højts jim̱ ndøjtägøøyy maa jaꞌa craa Corneliohajpä tiøjcän.
12 E disse-me o Espírito que fosse com eles, nada duvidando; e também estes seis irmãos foram comigo, e entramos em casa daquele varão.
13 Mänit højtsä Cornelio xyajmøødmädiaacy nébiägä Diosmoonsä tsajpootypä ñäguehx̱tøøꞌxiän jaꞌa Cornelio wyiinduum. Mänítägä Diosmoonsä jaꞌa Cornelio ñämaayy: “Jim̱ä craa tuꞌug yhity Jope, jaꞌa xøhajpä Simón Pedro. Capxyñäguex̱ jaꞌa craa jaduhṉ coo yaa myínät.
13 E contou-nos como vira em pé um anjo em sua casa, e lhe dissera: Envia varões a Jope e manda chamar a Simão, que tem por sobrenome Pedro,
14 Coo yaa miédsät, mänit miic̈h xyhawaaṉaaṉä nebiä mbojpä mgädieeybä hajxy mnähwaꞌads mguhwáꞌadsät, møødä mhuung møødä mdoꞌoxy.”
14 o qual te dirá palavras com que te salves, tu e toda a tua casa.
15 Cooc̈h ndägøøyy mädiaacpä, mänitä Corneliohajxy yhadägøøyy jioottägøøyyä jaꞌa Dioshespíritäm, neby højts jayøbajt xyhuuc nägädáacämbän.
15 E, quando comecei a falar, caiu sobre eles o Espírito Santo, como também sobre nós ao princípio.
16 Mänítøch njahmiejtstaacy nebiä Jesús tähooc miänaaṉ̃än: “Jaꞌa Juan, nøøhaam hijty miäyajnäbety. Tøyhajt jaduhṉ. Pero mijts jaduhṉ xyajnäbetaam̱b jaꞌa Dios yhEspírituhaam”, nøm̱ højtsä Jesús xñämaayy.
16 E lembrei-me do dito do Senhor, quando disse: João certamente batizou com água, mas vós sereis batizados com o Espírito Santo.
17 Y coo hajxy tøø nmäbǿjcäm jaꞌa Jesucristocøxpä, paadiä Dios jaꞌa yhEspíritu hajxy tøø xmióoyyäm. Hoorä, jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíospä, tøø jaꞌa Dios jaꞌa yhEspíritu mioobiä, neby hajxy tøø xmióoyyämbän. Pǿṉhøch høøc̈h cooc̈hä Dios jaduhṉ nnäꞌä capxhadúgät ―nøm̱ä Pedro miädiaacy.
17 Portanto, se Deus lhes deu o mesmo dom que a nós, quando cremos no Senhor Jesus Cristo, quem era, então, eu, para que pudesse resistir a Deus?
18 Coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jaduhṉ miädoyhajty jim̱ Jerusalén, mänit hajxy hamoṉ̃ haducy miähmøøyy. Mänitä Dios hajxy piaꞌyaax̱y coo miøj coo jiaanc̈hä. Mänit hajxy miänaaṉ̃:
18 E, ouvindo estas coisas, apaziguaram-se e glorificaram a Deus, dizendo: Na verdade, até aos gentios deu Deus o arrependimento para a vida.
19 Tǿøyyämä Esteban hänajty jim̱ yaghoꞌogyii Jerusalén, mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy jim̱ tiägøøyyä jaamdúuṉäbä tsaac̈htiúuṉäbä. Coo hajxy jim̱ chohṉ̃, näjeꞌe hajxy jäguem̱baady ñøcxøøyy, Fenicia, Chipre, Antioquía. Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty yajwaꞌxy jaꞌa Jesucristocøxpä homiaajä, jagooyyä judíos jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty yajnähixøꞌøyii. Pønjaty hänajty caꞌa judíos, cab hajxy hänajty yajnähixøꞌøyii.
19 E os que foram dispersos pela perseguição que sucedeu por causa de Estêvão caminharam até à Fenícia, Chipre e Antioquia, não anunciando a ninguém a palavra senão somente aos judeus.
20 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jim̱ tsohm̱bä Chipre møød Cirene, coo hajxy näjeꞌe miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Antioquía, hopiøṉä Diosmädiaꞌagy yajnähixøøyyä jaꞌa Jesúscøxpä, møødä judíoshajxy, møødä caꞌa judíoshajxypä. Jaduhṉ hajxy yajnähixøøyyä coo jaꞌa Jesús hajxy nWiindsøṉhájtäm.
20 E havia entre eles alguns varões de Chipre e de Cirene, os quais, entrando em Antioquia, falaram aos gregos, anunciando o Senhor Jesus.
21 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy, miøødhájtäbä Dios jaꞌa miøcmäjaa hajxy hänajty. Mänitä jäyaꞌay jaꞌa jiecyquiuhdujt hajxy nämay ñajtshixøøyy. Mänitä Dios hajxy jiøjpøgøøyy.
21 E a mão do Senhor era com eles; e grande número creu e se converteu ao Senhor.
22 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy, jaꞌa hajxy hänajty hijpä Jerusalén, coo hajxy jaduhṉ miädoyhajty coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jim̱ miayøꞌøy Antioquía, mänitä Bernabé hajxy jim̱ quiejxy.
22 E chegou a fama destas coisas aos ouvidos da igreja que estava em Jerusalém; e enviaram Barnabé até Antioquia,
23 Coo jaꞌa Bernabé jim̱ miejch Antioquía, mänit yhijxy coo jaꞌa Dios jaꞌa mayhajt hänajty møj tøø tiuṉ̃, coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty tøø jiaanc̈h mayøꞌøy. Mänitä Bernabé jiaanc̈h tehm̱ xiooṉdaacpøjcy. Mänitä Bernabé jaꞌa mäbøjpädøjc ñämaayy coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy tehṉgahnä miäbǿgät hamuumduꞌjoot jaꞌa Jesucristocøxpä.
23 o qual, quando chegou e viu a graça de Deus, se alegrou e exortou a todos a que, com firmeza de coração, permanecessem no Senhor.
24 Hojiootä Bernabé hänajty jiaanc̈h tehm̱ miøød. Jiaanc̈h tehm̱ miøødä Dioshespíritu hänajty jeꞌeduhṉ. Hamuumduꞌjootä Diosmädiaꞌagy hänajty miäbøcy. Paadiä mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jaduhṉ tehṉgahnä miayøꞌøy, jaꞌa hajxy hänajty mäbøjpä jaꞌa Jesúscøxpä.
24 Porque era homem de bem e cheio do Espírito Santo e de fé. E muita gente se uniu ao Senhor.
25 Coo jaꞌa Bernabé jim̱ chohṉ̃ Antioquía, mänitä Saulo hoy piaady. Mänit hajxy jim̱ nämetsc ñøcxtägajch Antioquía.
25 E partiu Barnabé para Tarso, a buscar Saulo; e, achando-o, o conduziu para Antioquia.
26 Tuꞌjumøjtä Bernabéhajxy jim̱ yhijty møødä Saulo maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxiän. Jim̱ä cuꞌugä Diosmädiaꞌagy hajxy nämay yajwiingapxøøyyä. Jim̱ Antioquía, jim̱ä mäbøjpädøjc‑hajxy yajxøbejtsohṉä cristianos, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo hajxy hänajty tøø jiøjpøgøꞌøy.
26 E sucedeu que todo um ano se reuniram naquela igreja e ensinaram muita gente. Em Antioquia, foram os discípulos, pela primeira vez, chamados cristãos.
27 Mänitä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe jiiby quiädaacy Antioquía. Jerusalén hajxy hänajty tøø chohṉdaꞌagy. Tøø hajxy hänajty ñajtscapxøøyyä jaꞌa Diósäm.
27 Naqueles dias, desceram profetas de Jerusalém para Antioquia.
28 Tuꞌjäyaꞌay hänajty xiøhaty Agabo. Tøø jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty yhamugøꞌøy. Mänitä Agabo tiänaayyøꞌcy jäyaꞌayhagujc. Mänit miänaaṉ̃ coogä yuuxøø hänajty jejcy jiadaꞌañii wiinduhm̱yhagajpt. Mänit jaduhṉ jiaanc̈h tøjiajty cujecy mänaa jaꞌa Claudio hänajty jim̱ tiuuṉgmøødän Roma.
28 E, levantando-se um deles, por nome Ágabo, dava a entender, pelo Espírito, que haveria uma grande fome em todo o mundo, e isso aconteceu no tempo de Cláudio César.
29 Mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy quiojyquiapxytiuuṉ̃ jim̱ Antioquía coo jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty jim̱ quiexaꞌañ Judea maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jim̱bän. Jaduhṉ hajxy hanidiuhm̱jaty yejcy, mäduhṉ̃tiä xädøꞌøñ hajxy hänajty miøødä.
29 E os discípulos determinaram mandar, cada um conforme o que pudesse, socorro aos irmãos que habitavam na Judeia.
30 Mänitä xädøꞌøñ hajxy jaduhṉ jiaanc̈h quejxy. Jaꞌa Bernabéhajxy jim̱ mänøcx Judea møødä Saulo. Mänitä majjäyaꞌadiøjc jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hoy mioꞌoyii, jaꞌa hajxy hänajty tsänaabiä jim̱ Judea.
30 O que eles com efeito fizeram, enviando-o aos anciãos por mão de Barnabé e de Saulo.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.