Mateus 26
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs ARIB
1 Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ miädiaacpädøøyy, mänit ñämaayy jaꞌa jiamiøødhajxy:
1 E havendo Jesus concluído todas estas palavras, disse aos seus discípulos:
2 ―Mnajuøøby hajxy jaduhṉ coo jaꞌa pascuaxøø cumaax̱c yhadsuujøꞌøwaꞌañ. Mänítøch hajxy xyajcøꞌødägøꞌøwaꞌañ, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä. Mänítøch hajxy xmiøjpahbedaꞌañ cruzcøxp.
2 Sabeis que de hoje a dois dias celebrar-se-á a páscoa, e o Filho do homem será entregue para ser crucificado.
3 Mänitä teedywiindsøṉhajxy yhamugøøyy møødä ley‑yajnähixøøbiähajxy møødä jäyaꞌayhajxy martuumähajpä maa jaꞌa judíoshajxiän. Jim̱ hajxy yhamugøøyy maa jaꞌa Caifás tiøjcän, jaꞌa hänajty møjcuhdujtmøødpä maa jaꞌa teedyhajxiän.
3 Depois se reuniram os principais sacerdotes e os anciãos do povo no pátio da casa do sumo sacerdote, chamado Caifás;
4 Mänit hajxy quiojyquiapxyhajty nebiä Jesús hajxy miádsät, neby hajxy jaduhṉ yaghóꞌogät.
4 e deliberaram prender a Jesus à traição e tirar-lhe a vida.
5 Mänit hajxy ñiñämaayyä: ―Cab jaduhṉ yhoyyä coo hajxy nmájtsämät jaꞌa xøøjooty coo jaꞌa cuꞌughajxy ñäꞌä haamhadät.
5 Mas diziam: Durante a festa, não; para que não haja tumulto entre o povo.
6 Jim̱ä Jesús hänajty maa jaꞌa cajpt jaduhṉ xiøhatiän Betania, maa jaꞌa Simón tiøgootiän, jaꞌa hänajty tøø ñähwaꞌac̈híijäbä jaꞌa haxøøgpaꞌam.
6 Estando Jesus em Betânia, em casa de Simão, o leproso,
7 Jim̱ä Jesús hänajty quiay, mänitä toꞌoxiøjc tuꞌug miejch, perfumecóṉ, jaꞌa jaanc̈h tehm̱ chow̱bä. Mänitä Jesús jaꞌa perfume yajcuhdaꞌxøøyyä.
7 chegou-se a ele uma mulher que trazia um vaso de alabastro com precioso perfume, e lho derramou sobre a cabeça, quando ele estava à mesa.
8 Coo jaꞌa Jesús jiamiøødhajxy jaduhṉ yhijxy, cab hajxy jaduhṉ yhojiäwøøyy. Mänit hajxy miänaaṉ̃: ―Tii yøꞌø perfume jaduhṉ coo yaghäyooyy.
8 Vendo isto, seus discípulos indignaram-se e disseram:
9 Coo jaduhṉ cu tiooꞌcy, mänitä häyoobäyaꞌay jaduhṉ cu ñäꞌägä puhbejty.
9 Para que este desperdício? Pois o perfume podia ser vendido por muito dinheiro, e ser este dado aos pobres.
10 Coo jaꞌa Jesús jaduhṉ miädooyy, mänit miänaaṉ̃: ―Caꞌa yøꞌø toꞌoxiøjc hajxy mhadsipy. Caꞌa yhaxøøgpä jaduhṉ tøø tiuṉ̃ maa jaꞌa høøc̈hcøxpän.
10 Mas Jesus, percebendo isto, disse-lhes: Por que molestais essa mulher? ela me fez uma boa obra.
11 Jaꞌa häyoobädøjc, homiänaajä mijts jaduhṉ xmiøødhidaꞌañ; pero høøc̈h, cábøch mijts jejcy nmøødhidaꞌañ.
11 Pois os pobres sempre os tendes convosco, mas a mim nem sempre me tendes;
12 Páadyhøch yøꞌø toꞌoxiøjc perfume xyajcuhdaꞌxøøyy, cooc̈h mobädajpä nhoꞌogaꞌañ.
12 derramando ela este perfume sobre o meu corpo, fê-lo para a minha sepultura.
13 Tøyhájtäts mijts nnämaꞌay, homiaajä hädaa hoguiapxy hädaa homiädiaꞌagy hajxy yaghawaꞌxǿꞌøwät maa hädaa yaabä naax̱wiinän, mänit hajxy jaduhṉ miädiaꞌagaꞌañ nébiøch yøꞌø toꞌoxiøjc perfume tøø xyajcuhdaꞌxøꞌøy. Jaduhṉds yøꞌø toꞌoxiøjc jiahmiedsaꞌañii.
13 Em verdade vos digo que onde quer que for pregado em todo o mundo este Evangelho, será também contado para memória sua o que ela fez.
14 Jaꞌa Jesús jiamiøødhajxy jaꞌa nämajmetspä, tuꞌug hänajty xiøhaty Judas Iscariote. Mänitä Judas jaꞌa teedywiindsøṉhajxy hoy ñämaꞌay: ―Mädúhṉ̃tiøch hajxy xmiäjúyät cooc̈h jaꞌa Jesús hajxy nyajcøꞌødägǿꞌøwät. Mänitä Judas miooyyä hiiꞌxmajc plataxädøꞌøñ.
14 Então um dos doze, chamado Judas Iscariotes, foi ter com os principais sacerdotes,
15 — ausente —
15 e lhes disse: Que me quereis dar e eu vo-lo entregarei? Eles lhe pesaram trinta moedas de prata.
16 Mänit wyiinmahñdyhajty nebiä Jesús yajcøꞌødägǿꞌøwät.
16 Desde então Judas buscava oportunidade para o entregar.
17 Jaꞌa tehm̱ xiøøhadsuujøꞌø hajxy hänajty quiuhdujthaty coo jaꞌa tsajcaagy hajxy hänajty quiay jaꞌa caꞌa tsoomiøødpä. Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøød ñämejtsä. Mänit miäyajtøøw̱ä: ―Maa hajxy ndsuugáayyämät jaꞌa pascuaxøøjooty.
17 Ora, no primeiro dia dos pães ázimos, vieram os discípulos a Jesus, e perguntaram: Onde queres que façamos os preparativos para comeres a páscoa?
18 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Nøcx hajxy cajptooty maac̈h nmäguꞌughajpä tiøjcän. Mänit hajxy mnämáꞌawät: “Nøm̱ højts nWiindsǿṉ miänaꞌañ cooc tøø yhabáatäxä, y cooc højts yaa ndsuugayaꞌañ jaꞌa pascuaxøøjooty maa miic̈h mdøgootiän.”
18 Respondeu-lhes: Ide à cidade ter com certo homem, e dizei-lhe que o Mestre diz: O meu tempo está próximo; em tua casa celebrarei a páscoa com meus discípulos.
19 Mänit hajxy jiaanc̈h cudiuuṉ̃ neby hajxy ñämaayyän. Mänitä jøøꞌxy hajxy yhädiuuṉ̃.
19 Eles fizeram como Jesus lhes havia ordenado, e prepararam a páscoa.
20 Coo quioodsøøyy, jim̱ä Jesúshajxy hänajty quiay møødä nämajmetspä.
20 À tarde estava ele sentado à mesa com os doze discípulos.
21 Mänitä Jesús miänaaṉ̃ caaguiujc: ―Tøyhájtäts mijts nnämaꞌay cooc̈h mijts mjamiøød tuꞌjäyaꞌay xyajcøꞌødägøꞌøwaꞌañ maac̈h nmädsipän.
21 Enquanto comiam, declarou Jesus: Em verdade vos digo que um de vós me trairá.
22 Mänit hajxy jiootmadiägøøyy. Mänit hajxy tiägøøyy yajtøøbä: ―Wiindsǿṉ, nej, høøc̈h jeꞌejä.
22 Eles, muitíssimo contristados, começaram um por um a perguntar-lhe: Porventura sou eu, Senhor?
23 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jaꞌac̈h tuꞌugtex̱y xmiøødcaamiujpä, jéꞌec̈häts jaduhṉ xyajcøꞌødägøꞌøwaam̱b.
23 Ele respondeu: O que põe comigo a mão no prato, esse é o que me trairá.
24 Jadúhṉhøch njadaꞌañ nhabetaꞌañ, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, nebiä Diosmädiaꞌagy jaduhṉ miänaꞌañän. Pero jaanc̈h tehm̱ chaac̈hpøgaam̱b jaayaꞌay häyoobä jaꞌac̈h tøø xyhawaaṉǿꞌøyäbä. Mejor häxøpy tøø quiaꞌa miṉ̃ tøø quiaꞌa caꞌay.
24 O Filho do homem vai-se, segundo está escrito a seu respeito, mas ai daquele por quem o Filho do homem é traído! melhor fora para esse homem se não houvesse nascido.
25 Mänitä Judas miänaaṉ̃, jaꞌa hänajty tøø yhawaaṉǿꞌøyäbä: ―Wiindsǿṉ, nej, høøc̈h jeꞌejä. Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Miic̈h jeꞌe.
25 Judas, que o traiu, perguntou: Porventura sou eu, Mestre? Respondeu-lhe Jesus: Tu o disseste.
26 Jim̱nä hajxy hänajty quiayñä, mänitä Jesús tsajcaagy quionøꞌcy. Mänitä Dioscujúꞌuyäp yejcy. Mänitä tsajcaagy qyijwaꞌxy. Mänitä jiamiøød miooyy. Mänit miänaaṉ̃: ―Cay hajxy; jaduhṉ mäwiin hädaa tsajcaagy nébiøc̈hä nniꞌx nébiøc̈hä ngopcän.
26 Enquanto comiam, Jesus tomou o pão e, abençoando-o, o partiu e o deu aos discípulos, dizendo: Tomai, comei; isto é o meu corpo.
27 Mänitä Jesús taza quionøꞌcy. Mänitä Dioscujúꞌuyäp yéjcumbä. Mänitä jiamiøød jaꞌa taza miooyy. Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Huꞌug hädaa vino hajxy nägøx̱iä. Mänitä vino hajxy yhuucmujcy tuꞌugtaza.
27 Tomando o cálice, rendeu graças e deu-lho, dizendo: Bebei dele todos;
28 Mänitä Jesús miänáaṉgumbä: ―Jaduhṉ mäwiin hädaa vino nébiøc̈hä nnøꞌtiän. Hijxtahṉd jaduhṉ cooc̈hä jem̱yguiuhdujt nyajwiimbädsøm̱aꞌañ cooc̈hä jäyaꞌayhajxy may nnähhoꞌtuꞌudaꞌañ, cooc̈h jaduhṉ nyajnähwaꞌadsaaṉä jaꞌa piojpä quiädieey.
28 porque este é o meu sangue, o sangue da aliança, que é derramado por muitos para remissão de pecados.
29 Pero nnämáabiøch mijts cooc̈h hädaa vino ngaꞌa huuctägatsaꞌañ høxtä cóonøch hänajty tøø nhoꞌogy. Mänítøch mijts jaduhṉ nmøødhuucmujtägatsaꞌañ jim̱ maac̈hä nDeedy jaduhṉ yhaneꞌemiän.
29 Mas digo-vos que desta hora em diante não beberei deste fruto da videira, até aquele dia em que o hei de beber novo convosco no reino de meu Pai.
30 Mänitä Dioshøy hajxy yhøøyy. Mänit hajxy ñøcxy maa jaꞌa Olivostuṉän.
30 E tendo cantado um hino, saíram para o Monte das Oliveiras.
31 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Hädaa coods, cábøch mijts jaꞌa nmädiaꞌagy hajxy hoy xmiäbøgáaṉänä. Mänítøch hajxy jaduhṉ xñähgueꞌegaꞌañ. Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: “Nyaghoꞌogáam̱biøch jaꞌa meegcueendähajpä. Mänitä meeghajxy xii yaa ñøcxøꞌøwaꞌañ.”
31 Então Jesus lhes disse: Todos vós esta noite vos escandalizareis de mim; pois está escrito: Ferirei o pastor, e as ovelhas do rebanho se dispersarão.
32 Pero cooc̈h hänajty tøø njujypiøcy, mänítøch nnøcxøꞌøgaꞌañ jim̱ Galilea; mänit mijts høx̱haam mnøcxaꞌañ.
32 Todavia, depois que eu ressurgir, irei adiante de vós para a Galiléia.
33 Mänitä Pedro miänaaṉ̃: ―Hoy miic̈h hajxy nägøx̱iä xjia nähguéꞌegät, cábøch miic̈h nnähguéꞌegät.
33 Mas Pedro, respondendo, disse-lhe: Ainda que todos se escandalizem de ti, eu nunca me escandalizarei.
34 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Tøyhájthøch miic̈h nnämaꞌay, coo jaꞌa tseey hänajty quiaꞌa yaꞌaxyñä hädaa coods, tøø miic̈h hänajty tägøøghooc mnijiøgapxyii cóogøch tyijy jaduhṉ xquiaꞌa hix̱iä.
34 Disse-lhe Jesus: Em verdade te digo que esta noite, antes que o galo cante três vezes me negarás.
35 Mänitä Pedro miänaaṉ̃: ―Hǿyhøch miic̈h näguipxy nja møødhóꞌogät, cábøch jaduhṉ nnijiøgapxǿøjät. Jaduhṉ hajxy nägøx̱iä piamänaam̱bä.
35 Respondeu-lhe Pedro: Ainda que me seja necessário morrer contigo, de modo algum te negarei. E o mesmo disseram todos os discípulos.
36 Mänitä Jesúshajxy miejch maa hänajty xiøhatiän Getsemaní. Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Yaa hajxy høxtaꞌag naax̱wiin; nǿcxyhøch jim̱haamby nhuuc Diospaꞌyaꞌaxy.
36 Então foi Jesus com eles a um lugar chamado Getsêmani, e disse aos discípulos: Sentai-vos aqui, enquanto eu vou ali orar.
37 Mänitä Jesús jaꞌa Pedro wioonøcxy hawiing møødä Zebedeo yhuunghajxy nämetscä. Mänitä Jesús tiägøøyy jootmayhajpä hoyhoy.
37 E levando consigo Pedro e os dois filhos de Zebedeu, começou a entristecer-se e a angustiar-se.
38 Mänit miänaaṉ̃: ―Jaanc̈h tehm̱ jiootmayhájpøch jaduhṉ. Jadúhṉhøch nnijiäwøꞌøyii nebiä hoꞌogaam̱bän. Yaa hajxy mmähmǿꞌøwät. Tsøg hajxy jujcy híjtäm.
38 Então lhes disse: A minha alma está triste até a morte; ficai aqui e vigiai comigo.
39 Mänitä Jesús weeṉ̃tiä jiaac nøcxy. Mänit miägutscädaacy. Mänit Dyiospaꞌyaax̱y: ―Teedy, miic̈h meeꞌx, caꞌa yhndijy jaduhṉ cu ndsaac̈hpøjcy. Pero caꞌa yhøøc̈hä nguhdujt jaduhṉ nyajtunaam̱by; miic̈hä mguhdujt nyajtunáaṉäm.
39 E adiantando-se um pouco, prostrou-se com o rosto em terra e orou, dizendo: Meu Pai, se é possível, passa de mim este cálice; todavia, não seja como eu quero, mas como tu queres.
40 Mänitä Jesús wyiimbijty maa jaꞌa nädägøøgpä hänajty tøø ñähgueꞌeguiän. Jim̱ hajxy hänajty miaꞌay coo jaꞌa Jesús jim̱ miejch. Mänitä Pedro ñämaayyä: ―Nej, ni tuꞌhorä hajxy jujcy mgaꞌa hidaꞌañä.
40 Voltando para os discípulos, achou-os dormindo; e disse a Pedro: Assim nem uma hora pudestes vigiar comigo?
41 Jujcy hajxy mhídät. MDiospaꞌyáꞌaxäp hajxy jaduhṉ nebiä møjcuꞌu hajxy jaduhṉ xquiaꞌa jøjcapxǿꞌøwät. Jia tsojpiä mjoothajxy jaduhṉ coo hajxy jujcy mhídät, pero jaꞌa mniꞌx jaꞌa mgopc‑hajxy jaduhṉ caꞌa meeꞌxtugaam̱b.
41 Vigiai e orai, para que não entreis em tentação; o espírito, na verdade, está pronto, mas a carne é fraca.
42 Jaꞌa miämetsc‑hoocpä Jesús ñøcxy Diospaꞌyaax̱pä: ―Teedy, miic̈h meeꞌx, cábøch ndijy jaduhṉ cu ndsaac̈hpøjcy. Pero ween miic̈hä mguhdujt nyajtúuṉäm.
42 Retirando-se mais uma vez, orou, dizendo: Pai meu, se este cálice não pode passar sem que eu o beba, faça-se a tua vontade.
43 Mänit wyiimbíjcumbä maa jaꞌa Pedrohajxiän. Tøø hajxy hänajty miaahóꞌcumbä. Jaanc̈h tehm̱ miaꞌawaam̱b hajxy hänajty hanax̱iä.
43 E, voltando outra vez, achou-os dormindo, porque seus olhos estavam carregados.
44 Mänitä Jesús ñähguéeccumbä. Mänit ñǿcxcumbä miädägøøghoocpä Diospaꞌyaax̱pä. Mänit jaduhyyä miänáaṉgumbä.
44 Deixando-os novamente, foi orar terceira vez, repetindo as mesmas palavras.
45 Mänit miéjtscumbä maa jaꞌa Pedrohajxiän. Mänit miänaaṉ̃: ―Maꞌawxä hajxy, pooꞌxxä hajxy. Tøøds jeꞌe yhabaady cooc̈h hajxy xyajcøꞌødägøꞌøwaꞌañ maa jaꞌa cubojpä cugädieejiäyaꞌayän, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä.
45 Então voltou para os discípulos e disse-lhes: Dormi agora e descansai. Eis que é chegada a hora, e o Filho do homem está sendo entregue nas mãos dos pecadores.
46 Pädøꞌøg hajxy, jam̱ds hajxy. Xiids jeꞌe myiṉ̃ jaꞌa høøc̈h jaduhṉ xyegaam̱bä.
46 Levantai-vos, vamo-nos; eis que é chegado aquele que me trai.
47 Mädiaacnä jaꞌa Jesús hänajty coo jaꞌa Judas miejch, jaꞌa Jesús hänajty tøø miøødwädítiäbä jaꞌa miämajmetspä. Jaanc̈h tehm̱ miay jaꞌa jäyaꞌay hänajty miøødä, pujxtmøødpä, pax̱ycappä. Jaꞌa teedywiindsøṉhajxy jaduhṉ quejx møødä martuumädøjc.
47 E estando ele ainda a falar, eis que veio Judas, um dos doze, e com ele grande multidão com espadas e varapaus, vinda da parte dos principais sacerdotes e dos anciãos do povo.
48 Jaꞌa Judas jaꞌa Jesús hänajty yegaam̱b. Tøø jaꞌa Judas jaꞌa jäyaꞌay hänajty ñämaꞌay: ―Jaꞌa høøc̈h hänajty ndsuꞌxaam̱biä, jeꞌeds hajxy mmádsäp.
48 Ora, o que o traía lhes havia dado um sinal, dizendo: Aquele que eu beijar, esse é: prendei-o.
49 Mänitä Judas jaꞌa Jesús ñämejch. Mänitä yajpooꞌxy. Mänit chuꞌxy.
49 E logo, aproximando-se de Jesus disse: Salve, Rabi. E o beijou.
50 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Mäguꞌughajpä, tiic̈h xwiaꞌanaꞌañ. Mänitä Jesús hajxy miajch.
50 Jesus, porém, lhe disse: Amigo, a que vieste? Nisto, aproximando-se eles, lançaram mão de Jesus, e o prenderam.
51 Mänitä Jesús jiamiøød jaꞌa piujxt jiuuꞌty. Mänitä teedywiindsǿṉ mioonsä tuꞌug tiaatspujxtúutäxä.
51 E eis que um dos que estavam com Jesus, estendendo a mão, puxou da espada e, ferindo o servo do sumo sacerdote, cortou-lhe uma orelha.
52 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Cuyuugøꞌøw yøꞌø mbujxt. Pønjaty jaduhṉ pädøꞌp pujxthaam, jaanä pujxthaam yhoꞌogaam̱bä.
52 Então Jesus lhe disse: Mete a tua espada no seu lugar; porque todos os que lançarem mão da espada, à espada morrerão.
53 Nej, caj miic̈h mnajuøꞌøyä, cooc̈hä nDeedy jaduhṉ nnämáꞌawät cooc̈h ween xpiuhbety, mänítøch jaꞌa mioonsä tsajpootypä milhaam xyajnäguéxät.
53 Ou pensas tu que eu não poderia rogar a meu Pai, e que ele não me mandaria agora mesmo mais de doze legiões de anjos?
54 Pero cooc̈h jaduhṉ nnämáꞌawät, cabä Diosmädiaꞌagy jaduhṉ tiøjiádät maa jaduhṉ myiṉ̃än cujaay cooc̈h jaduhṉ tsipcøxp njadaꞌañ nhabetaꞌañ.
54 Como, pois, se cumpririam as Escrituras, que dizem que assim convém que aconteça?
55 Mänitä Jesús jaꞌa majiäyaꞌay ñämaayy: ―Pujxtmøød pax̱ycap hajxy tøø mbädøꞌøgy. Jadúhṉhøch hajxy tøø xmiach nebiä meeꞌtspän. Jabom̱‑jabóm̱høch mijts hijty nyajnähixøꞌøy tsajtøgooty, y cábøch hajxy mänaa tøø xmiach.
55 Disse Jesus à multidão naquela hora: Saístes com espadas e varapaus para me prender, como a um salteador? Todos os dias estava eu sentado no templo ensinando, e não me prendestes.
56 Pero páadyhøch jaduhṉ njaty nhabety, jaduhṉä Diosmädiaꞌagy jaduhṉ tiøjiádät, nebiä Diosquex̱ypähajxy jecy quiujahyyän. Mänitä Jesús jiamiøødhajxy quiøx̱y päyøꞌcy. Nidiuhm̱ä Jesús jaduhṉ ñähgueecä.
56 Mas tudo isso aconteceu para que se cumprissem as Escrituras dos profetas. Então todos os discípulos, deixando-o fugiram.
57 Mänitä Jesús yajmejtsä maa jaꞌa Caifás tiøjcän, jaꞌa møjcuhdujtmøødpä maa jaꞌa teedyhajxiän. Jim̱ä ley‑yajnähixøøbiähajxy hänajty tøø yhamugøꞌøy møødä martuumädøjc‑hajxy.
57 Aqueles que prenderam a Jesus levaram-no à presença do sumo sacerdote Caifás, onde os escribas e os anciãos estavam reunidos.
58 Jaꞌa Pedro, jäguem̱juøøby hänajty pianøcxy. Mänit jiiby tiägøøyy maa jaꞌa Caifás tiøjwiingän. Mänitiä yhøxtaacy maa jaꞌa policíahajxiän. Yhixaam̱by hänajty jeꞌe nebiä Jesús hänajty tiunaꞌañii.
58 E Pedro o seguia de longe até o pátio do sumo sacerdote; e entrando, sentou-se entre os guardas, para ver o fim.
59 Jaꞌa Jesús, tøø hänajty yajtøjtägøꞌøyii maa jaꞌa teedywiindsøṉhajxy hänajty tøø yhamugøꞌøyän møødä ley‑yajnähixøøbiähajxy møødä møjtøjc‑hajxy. Jiiby hajxy hänajty wyiinmahñdyhaty nebiä Jesús hajxy jaduhṉ ñähøønǿꞌøwät, hoy jaduhṉ quiaꞌa ja tøyyä, nebiä Jesús hajxy jaduhṉ yajyaghoꞌogǿøjät.
59 Ora, os principais sacerdotes e todo o sinédrio buscavam falso testemunho contra Jesus, para poderem entregá-lo à morte;
60 Pero cabä tøyhajt hajxy piaaty, hoy jäyaꞌay may jia wiꞌi ñähøønøøyy. Mänitä høhṉdaacpä metsc piädsøøm̱y.
60 e não achavam, apesar de se apresentarem muitas testemunhas falsas. Mas por fim compareceram duas,
61 Mänit hajxy miänaaṉ̃: ―Nøm̱ yøꞌø craa miänaaṉ̃ coogä Diostøjc jaduhṉ yajmaꞌadaꞌañ; mänítäc cumaax̱c wiingpä yajpädøꞌøgáaṉgumbä.
61 e disseram: Este disse: Posso destruir o santuário de Deus, e reedificá-lo em três dias.
62 Mänitä teedywiindsǿṉ tiänaayyøꞌcy. Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Nej, caj mhadsowaꞌañä. Tii hajxy jaduhṉ coo xñäxøꞌøwøꞌøy.
62 Levantou-se então o sumo sacerdote e perguntou-lhe: Nada respondes? Que é que estes depõem contra ti?
63 Pero cabä Jesús waam̱b ñäꞌä mänaaṉ̃. Mänitä teedywiindsǿṉ miänáaṉgumbä: ―Jaꞌa Dioscøxpä miic̈h jaꞌa tøyhajt myégät; højts hawáaṉäc pø tøyhajt jaduhṉ coo miic̈h jaꞌa Dios tøø xquiex̱y, coo jaꞌa Dios xyHuunghaty.
63 Jesus, porém, guardava silêncio. E o sumo sacerdote disse-lhe: Conjuro-te pelo Deus vivo que nos digas se tu és o Cristo, o Filho do Deus.
64 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Tøyhajt jaduhṉ nej miic̈h mmänaꞌañän. Jadúhṉhøch mijts nnämaabiä, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, cooc̈h hajxy xyhixaꞌañ häñaꞌa maa jaꞌa Dios yhahooyhaampiän, jaꞌa mäjaamøødpä; y cooc̈h jaduhṉ nmänajtägatsaꞌañ jocjooty.
64 Respondeu-lhe Jesus: É como disseste; contudo vos digo que vereis em breve o Filho do homem assentado à direita do Poder, e vindo sobre as nuvens do céu.
65 Mänitä teedywiindsǿṉ jaꞌa wyit quiøøꞌch. Paady quiøøꞌch coo hänajty yhawaꞌandaꞌagy. Mänit miänaaṉ̃: ―Tøø hädaa craa quiapxtägoy jaꞌa Dioscøxpä. Tii testigo hajxy njaac wáaṉämät. Hamdsoo hajxy tøø mmädoy nej tøø quiapxtägoyyän.
65 Então o sumo sacerdote rasgou as suas vestes, dizendo: Blasfemou; para que precisamos ainda de testemunhas? Eis que agora acabais de ouvir a sua blasfêmia.
66 Neby hajxy mmänaꞌañ. Mänit hajxy yhadsooyy: ―Tøø jaduhṉ quiapxtägoy jaꞌa Dioscøxpä; ween yhoꞌogy.
66 Que vos parece? Responderam eles: É réu de morte.
67 Mänitä Jesús wyiingudsujøøyyä. Mänit wiojpä. Mänit wyiingugoxøøyyä.
67 Então uns lhe cuspiram no rosto e lhe deram socos;
68 Mänit ñämaayyä: ―Pø tøyhajt jaduhṉ coo Dios tøø xquiex̱y, najuøꞌøw pøṉ tøø xquiox̱y.
68 e outros o esbofetearam, dizendo: Profetiza-nos, ó Cristo, quem foi que te bateu?
69 Jim̱nä jaꞌa Pedro hänajty yhäñaꞌay tøjwiing. Mänitä Pedro ñämejtsä toꞌoxymoonsä tuꞌug. Mänit ñämaayyä: ―Miic̈h jaꞌa Jesús hijty mmøødwädijpy, túhm̱äts, jaꞌa Galileatsohm̱bä.
69 Ora, Pedro estava sentado fora, no pátio; e aproximou-se dele uma criada, que disse: Tu também estavas com Jesus, o galileu.
70 Mänitä Pedro ñijiøgapxä maa jaꞌa jäyaꞌayhajxiän: ―Pätiidä jaduhṉ mnäꞌä mädiaacypy.
70 Mas ele negou diante de todos, dizendo: Não sei o que dizes.
71 Tøjpädsøm̱áaṉnäp jaꞌa Pedro hänajty, mänit yhíjxägumbä jaꞌa toꞌoxymoonsä tuꞌug. Mänitä moonsä ñämaayy jaꞌa hajxy hänajty jim̱bä: ―Yøꞌø mix̱y jaꞌa Jesús hijty møødwädijp jaꞌa Nazarettsohm̱bä.
71 E saindo ele para o vestíbulo, outra criada o viu, e disse aos que ali estavam: Este também estava com Jesus, o nazareno.
72 Jadähooc jaꞌa Pedro ñijiøgapxä: ―Tøyhajt, cábøch jaꞌa craa nhix̱iä.
72 E ele negou outra vez, e com juramento: Não conheço tal homem.
73 Mänitjuøøby jaꞌa Pedro ñämáayyägumbä, jaꞌa hajxy hänajty jim̱bä: ―Tøyhajt jaduhṉ coo miic̈h jaꞌa Jesús hijty mmøødwädity; jaduhṉ miic̈h mmädiaacpä nebiä Galileatsohm̱bän.
73 E daí a pouco, aproximando-se os que ali estavam, disseram a Pedro: Certamente tu também és um deles pois a tua fala te denuncia.
74 Mänitä Pedro miänaaṉ̃: ―Pø cábøch tøyhajt nmädiaꞌagy, wéenhøch jaꞌa Dios jaduhṉ xyajcumädoy. Cábøch jaꞌa craa nhix̱iä. Tuuṉä jaꞌa Pedro jaduhṉ ñäꞌä mänaaṉ̃, mänitiä tseey yaax̱y.
74 Então começou ele a praguejar e a jurar, dizendo: Não conheço esse homem. E imediatamente o galo cantou.
75 Mänitä Pedro quiøx̱y jahmiejch nebiaty jaꞌa Jesús hänajty tøø miänaꞌañän: “Cajnä jaꞌa tseey hänajty yaꞌaxy, tøø miic̈h hänajty tägøøghooc mnijiøgapxyii cóogøch tyijy xquiaꞌa hix̱iä.” Mänitä Pedro jim̱ chohṉ̃. Mänit tiägøøyy jøøbiä hoyhoy.
75 E Pedro lembrou-se do que dissera Jesus: Antes que o galo cante, três vezes me negarás. E, saindo dali, chorou amargamente.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.