Marcos 3
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs NVT
1 Mänitä Jesús jadähooc tiøjtägøøyy tsajtøgooty. Jim̱ä jäyaꞌay hänajty tuꞌug cøꞌømaꞌad.
1 Em outra ocasião, Jesus entrou na sinagoga e notou que havia ali um homem com uma das mãos deformada.
2 Jim̱ä fariseos jaꞌa Jesús hajxy hänajty miäheeꞌpnaꞌay pø jaanc̈h mäyajpaꞌamnaxaam̱b hänajty jeꞌe pooꞌxxiøøjooty. Wiinmahñdy hajxy hänajty yhøxtaaby nebiä Jesús hajxy yajtsumǿøjät.
2 Os inimigos de Jesus o observavam atentamente. Se ele curasse a mão do homem, planejavam acusá-lo, pois era sábado.
3 Mänitä cøꞌømaꞌadpä ñämaayyä: ―Tänaayyøꞌøg. Miṉ yam̱ cujc tänaꞌaw ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃. Mänitä mähdiøjc jaduhṉ quiudiuuṉ̃.
3 Jesus disse ao homem com a mão deformada: “Venha e fique diante de todos”.
4 Mänitä fariseoshajxy ñämaayyä: ―Nebiä cuhdujt myiṉ̃ coo hajxy ndúuṉämät pooꞌxxiøøjooty, hoy tøgä haxøøgä. Nej, jaduhṉä cuhdujt myiṉ̃ coo jäyaꞌay hajxy nyajtsóocämät pooꞌxxiøøjootiä, tøgä jaduhṉ myiṉ̃ coo jäyaꞌay hajxy nyaghóꞌcämädä ―nøm̱ä Jesús miänáaṉgumbä. Pero cabä fariseoshajxy waam̱b ñäꞌägä hadsooyy.
4 Em seguida, voltou-se para seus críticos e perguntou: “O que a lei permite fazer no sábado? O bem ou o mal? Salvar uma vida ou destruí-la?”. Eles ficaram em silêncio.
5 Mänit hajxy wyiinheeꞌppejtä, mäduhṉ̃tiä Jesús hajxy hänajty jiuhdänaawiädity. Jootmayhajpä Jesús hänajty coo jaꞌa fariseos jaꞌa cøꞌømaꞌadpä hajxy hänajty quiaꞌa näxuuc̈h. Cabä Jesús hänajty jiootcujcä. Mänitä mähdiøjc ñämaayyä: ―Xajtøw̱ yøꞌø mgøꞌø. Mänitä quiøꞌø jiaanc̈h xajtøøyy. Tuuṉä jaduhṉ ñäꞌä xajtøøyy, mänitiä quiøꞌø yhoyøøyy.
5 Jesus olhou para os que estavam ao seu redor, irado e muito triste pelo coração endurecido deles. Então disse ao homem: “Estenda a mão”. O homem estendeu a mão, e ela foi restaurada.
6 Mänitä fariseoshajxy wyiimbijty. Mänit hajxy ñøcxy maa jaꞌa Herodes jiamiøødhajxiän. Jaꞌa Herodes, gobiernä hänajty tiuum̱by. Mänitä fariseoshajxy nägøx̱iä quiojyquiapxyhajty nebiä Jesús hajxy yajyaghoꞌogǿøjät.
6 No mesmo instante, os fariseus saíram e se reuniram com os membros do partido de Herodes para tramar um modo de matá-lo.
7 Coo jaꞌa Jesús hajxy jiiby chohṉ̃ tsajtøgooty møødä jiamiøødtøjc, mänit hajxy jim̱ ñøcxtägajch maa jaꞌa mejypiaꞌajän. Jim̱ä jäyaꞌayhajxy hänajty may piawädity. Galilea hajxy hänajty chooñ.
7 Jesus saiu para o mar com seus discípulos, e uma grande multidão os seguiu. Vinham de todas as partes da Galileia, da Judeia,
8 Tøø jaꞌa mädiaꞌagy hänajty wiaꞌxy wiinduhm̱yhagajpt coo jaꞌa Jesús madiuꞌu hoy‑yagjuøøñäjatypä hänajty yajcähxøꞌøgy. Coo jaꞌa jäyaꞌay jaꞌa mädiaꞌagy hajxy jaduhṉ miädooyy wiinduhm̱yhagajpt, mänitä Jesús jäyaꞌay may ñämejtsä. Wiinduhm̱yhagajpt hajxy hänajty chooñ, møød jim̱ Judeanaaxooty, møød jim̱ Jerusalén, møød jim̱ Idumea, møød jim̱ Jordánmøjnøøhawiimb, møød jim̱ Tiro, møød jim̱ Sidón.
8 de Jerusalém, da Idumeia, do leste do rio Jordão e até de lugares distantes ao norte, como Tiro e Sidom. A notícia de seus milagres havia se espalhado para longe, e um grande número de pessoas vinha vê-lo.
9 Coo jaꞌa paꞌamjäyaꞌayhajxy hänajty may tøø yajmøcpøgyii, paadiä Jesús hänajty jia wiꞌi ñähdonaꞌañii jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaac paꞌammøødpä, ween hajxy jaduhṉ ñähwaatspä. Høxtä niyhanøꞌtsmújcäp hajxy hänajty. Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøødtøjc ñämaayy coo barcohuung hajxy jim̱ nähix̱ hahixøꞌø miähäñáꞌawät, jaduhṉä Jesús jiiby paquiä piédät coo hänajty pianøꞌødsaꞌañii jaꞌa cuꞌug.
9 Jesus instruiu seus discípulos a prepararem um barco para evitar que a multidão o esmagasse.
10 — ausente —
10 Havia curado muitos naquele dia, e os enfermos se empurravam para chegar até ele e tocá-lo.
11 Jim̱ä jäyaꞌayhajxy hänajty wiädijpä jaꞌa møjcuꞌumøødpä. Homiaajä Jesús hajxy hänajty yhix̱y, mänitä Jesús hajxy hänajty wyiinjijcädaꞌagy, mänitä Jesús hajxy hänajty ñämaꞌay: ―Dios miic̈h xyHuunghajp ―jaduhṉä møjcuꞌumøødpähajxy hänajty wyiꞌi yaꞌaxy.
11 E, sempre que o viam, os espíritos impuros se atiravam no chão na frente dele e gritavam: “Você é o Filho de Deus!”.
12 Mänit hajxy yhanehm̱ä coo jaꞌa Jesús hajxy quiaꞌa nägápxät majiäyaꞌayhagujc. Jaꞌa Jesús jaduhṉ hanehm̱.
12 Jesus, porém, lhes dava ordens severas para que não revelassem quem ele era.
13 Mänitä Jesús jim̱ ñøcxy tuṉguhduum. Mänitä Jesús jaꞌa jiamiøød miøjyaax̱y, pøṉ hänajty hoy quipxy miøødwäditaam̱by. Coo hajxy jim̱ quiooꞌty maa Jesús hänajtiän,
13 Depois, Jesus subiu a um monte e chamou aqueles que ele desejava que o acompanhassem, e eles foram.
14 mänit hajxy nämajmetsc wyiinguejxä coo jaꞌa Jesús hajxy quipxy miøødwädítät, møød coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy nøcxy yajwaꞌxy.
14 Escolheu doze e os chamou seus apóstolos, para que o seguissem e fossem enviados para anunciar sua mensagem,
15 Mänitä cuhdujt hajxy miooyyä coo jäyaꞌay hajxy yajnähwáꞌadsät, jaꞌa hajxy møjcuꞌumøødpä.
15 e lhes deu autoridade para expulsar demônios.
16 Jaduhṉä Jesús jaꞌa jiamiøødhajxy hänajty xiøhaty, jaꞌa hajxy nämajmetspä. Tuꞌug hänajty xiøhaty Simón. Jeꞌe jaꞌa Jesús yajxøbejt Pedro.
16 Estes foram os doze que ele escolheu: Simão, a quem ele chamou Pedro,
17 Jim̱ä Zebedeo yhuunghajxy hänajtypä, jaꞌa Santiago møødä Juan. Jueꞌe hajxy yajxødägøøyyä Boanerges. Jaduhṉ hänajty miädiaꞌagytiägøꞌøy coo hajxy hänajty paquiä jiaanc̈h tehm̱ yhawaꞌandaꞌagy nebiä häneejän.
17 Tiago e João, filhos de Zebedeu, aos quais deu o nome de Boanerges, que significa “filhos do trovão”,
18 Jaꞌa hajxy hänajty jaac jim̱bä, jaduhṉ hajxy hänajty xiøhaty Andrés, møødä Felipe, møødä Bartolomé, møødä Mateo, møødä Tomás, møød Santiago, jaꞌa Alfeo yhuung, møødä Tadeo, møødä Simón, jaꞌa hänajty xøhajpä jaꞌa celote.
18 André, Filipe, Bartolomeu, Mateus, Tomé, Tiago, filho de Alfeu, Tadeu, Simão, o cananeu,
19 Jaꞌa miämajmetspä hänajty xøhajp Judas Iscariote. Jeꞌe jaꞌa Jesús cujecy tooꞌc; jaꞌa Jesús miädsiphajxy cøꞌødägøøyyä.
19 Judas Iscariotes, que depois o traiu.
20 Mänitä Jesúshajxy ñøcxy maa tiøjcän møødä jiamiøødhajxy. Mänitä jäyaꞌayhajxy may miéjtscumbä maa jaꞌa Jesúshajxy hänajtiän. Paadiä Jesúshajxy hänajty quiaꞌa näbaadǿøyyäxä mänaa hajxy jaduhṉ quiáyät møødä jiamiøød, coo jaꞌa paꞌamjäyaꞌayhajxy hänajty wyiꞌi yhadsipy coo jaꞌa piaꞌamhajxy yajnájxäxät.
20 Certo dia, Jesus entrou numa casa, e as multidões começaram a se juntar outra vez. Logo, ele e seus discípulos não tinham tempo nem para comer.
21 Coo jaꞌa Jesús jaꞌa jiujy miäguꞌughajxy jaduhṉ miädoyhajty coo jaꞌa Jesús hänajty jiaanc̈h tehm̱ yhadsibyii, mänitä Jesús hajxy ñämejch. Mänitä Jesús hajxy jia yajnøcxaaṉ̃ hadsip. Jaduhṉ hajxy hänajty miänaꞌañ cooc tyijy jaꞌa Jesús hänajty tøø quiuhhiṉ̃.
21 Quando os familiares de Jesus souberam o que estava acontecendo, tentaram impedi-lo de continuar. “Está fora de si”, diziam.
22 Mänitä hänaꞌc‑hajxy näjeꞌe quiädaacy, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty nax̱y yajnähixøøbiä tsajtøgooty. Jerusalén hajxy hänajty tøø chohṉdaꞌagy. Mänit hajxy miänaaṉ̃: ―Yøꞌø Jesús, puhbéjtäp yøꞌø jaꞌa møjcuꞌugong, paadiä mäjaa miøødä coo jäyaꞌay yajnähwaꞌac̈h, jaꞌa hajxy møjcuꞌumøødpä. Haa caꞌa, jaꞌa møjcuꞌugong jaꞌa møjcuꞌu hajxy wyiindsøṉhajpiä ―nøm̱ä Jesús wyiingapxpejtä.
22 Então os mestres da lei, que tinham vindo de Jerusalém, disseram: “Está possuído por Belzebu, príncipe dos demônios. É dele que recebe poder para expulsar demônios”.
23 Mänitä yajnähixøøbiädøjc‑hajxy miøjyaax̱ä. Mänitä Jesús tiägøøyy yajnähixøøbiä cuento yajmäbaadyhaam. ―Coo jäyaꞌayhajxy ñimiädsibøꞌøwǿøjät quipxyjiaty tuꞌcajpt, cab hajxy hoy ñimiøødtunáaṉänä. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo jäyaꞌayhajxy ñimiädsibøꞌøwǿøjät quipxyjiaty tuꞌqueꞌex, cab hajxy hoy tøgooty ñimiøødhidáaṉänä. Jaanä jaduhṉduhm̱bä, coo jaꞌa møjcuꞌuhajxy ñimiädsibøꞌøwǿøjät quipxyjiaty møjcuꞌu, cab hajxy jaduhṉ hoy wiäditaaṉnä. Cǿxäp hajxy jaduhṉ quiuhdägoyy. Jaduhṉä tøyhajt hajxy mmøødhádät cooc̈hä møjcuꞌugong xquiaꞌa puhbety.
23 Jesus os chamou e respondeu com uma comparação: “Como é possível Satanás expulsar Satanás?”, perguntou.
24 — ausente —
24 “Um reino dividido internamente será destruído.
25 — ausente —
25 Da mesma forma, uma família dividida contra si mesma se desintegrará.
26 — ausente —
26 E, se Satanás está dividido e luta contra si mesmo, não pode se manter de pé; está acabado.
27 ’Jaanä jaduhṉduhm̱bä, ni pøṉä møcjäyaꞌay hoy mgaꞌa mäméedsät tijaty jiiby miøød tiøgooty. Mänit mäbøcypiä coo jawyiin mgøꞌøxots mdecyxiódsät, mänítäts hoy mmäméedsät.
27 Quem tem poder para entrar na casa de um homem forte e saquear seus bens? Somente alguém ainda mais forte, alguém capaz de amarrá-lo e saquear sua casa.
28 ’Tøyhajt jaduhṉ coo jaꞌa Dios jäyaꞌay miämeeꞌxaꞌañ nebiatiä pojpä cädieey hajxy miøødä, waam̱batiä Dios hajxy tøø miägapxtägoy.
28 “Eu lhes digo a verdade: todo pecado e toda blasfêmia podem ser perdoados,
29 Pero pøṉä Dioshespíritu tøø miägapxtägoy, jeꞌe mäbøcypiä, cab hajxy mänaa miämeeꞌxáaṉänä. Homiänaaxøø jaꞌa piojpä quiädieey hajxy miäwäditaꞌañ ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃.
29 mas quem blasfemar contra o Espírito Santo jamais será perdoado. Esse é um pecado com consequências eternas.”
30 Paadiä Jesús jaduhṉ miänaaṉ̃, coo hänajty tøø ñänømyii cooc tyijy jaꞌa møjcuꞌugong hänajty miøødwädity.
30 Ele disse isso porque afirmavam: “Está possuído por um espírito impuro”.
31 Jim̱ä Jesús hänajty miädiaꞌagyñä, mänitä tiajhajxy miejch møødä piuhyaꞌayhajxy. Coo jäyaꞌayhajxy hänajty jiaanc̈h tehm̱ miayyä tøgooty, paadiä tiajhajxy tøguum miähmøøyy. Mänitä capxy hajxy quiejxy tøgooty coo jaꞌa Jesús ween yhuuc pädsøm̱y. Jiibiä Jesús jäyaꞌay hänajty may jiuhhäñaawiädityii tøgooty. Mänit hajxy miänaaṉ̃: ―Xim̱ä mdaj xwyiꞌi yajtøy møødä mbuhyaꞌayhajxy møødä mbuhdoꞌoxyhajxy.
31 Então a mãe e os irmãos de Jesus foram vê-lo. Ficaram do lado de fora e mandaram alguém avisá-lo para sair e falar com eles.
32 — ausente —
32 Havia muitas pessoas sentadas ao seu redor, e alguém disse: “Sua mãe e seus irmãos estão lá fora e o procuram”.
33 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Pǿṉhøch ndajhajpy; pǿṉhøch nbuhyaꞌayhajpy.
33 Jesus respondeu: “Quem é minha mãe? Quem são meus irmãos?”.
34 Mänitä Jesús jäyaꞌay wyiinheeꞌppejty mäduhṉ̃tiä hänajty jiuhhäñaawiädityii. Mänit miänaaṉ̃: ―Pønjátyhøch nDeedy miädiaꞌagy cudiúuṉäp, jeꞌec̈h ndajhajpy, jeꞌec̈h nbuhyaꞌayhajpy ―nøm̱ä Jesús miänaaṉ̃.
34 Então olhou para aqueles que estavam ao seu redor e disse: “Vejam, estes são minha mãe e meus irmãos.
35 — ausente —
35 Quem faz a vontade de Deus é meu irmão, minha irmã e minha mãe”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.