Lucas 4
Isthmus Mixe NT (MIR_TBL) vs NTLH
1 Jim̱ä Jesús hänajty maa jaꞌa Jordánmøjnøøjän. Miøødä Jesús jaꞌa Dioshespíritu hänajty. Mänitä Jesús wioonøcxä hanidiuhm̱duum jaꞌa Dioshespíritu.
1 Jesus, cheio do Espírito Santo, voltou do rio Jordão e foi levado pelo Espírito ao deserto.
2 Jim̱ jaduhṉ yhijty juxychäguiꞌxxøø. Hayuu hänajty ñäꞌägä hity. Jim̱ä Jesús hänajty jia jøjcapxøꞌøwaꞌañii jaꞌa møjcuꞌugóngäm coog tyijy cu tiuꞌudägooyy. Mänitä Jesús yuu piaatä. Mänitä Jesús ñämaayyä jaꞌa møjcuꞌugóngäm: ―Pø tøy miic̈h jaꞌa Dios xyHuunghaty, yajwaꞌañguioj yøꞌø tsaa nebiä tsajcaaguiän ―ja jøjcapxøꞌøwaaṉä jaꞌa Jesús jaduhṉ, paady jaduhṉ ñämaayyä.
2 Ali ele foi tentado pelo Diabo durante quarenta dias. Nesse tempo todo ele não comeu nada e depois sentiu fome.
3 — ausente —
3 Então o Diabo lhe disse: — Se você é o Filho de Deus, mande que esta pedra vire pão.
4 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: “Caꞌa quiaaguiä jaꞌa jäyaꞌayhajxy miäjugyhádät hädaa yaabä naax̱wiin; møødä Diosmädiaꞌagy hajxy miäjugyhádät.”
4 Jesus respondeu:
5 Mänitä møjcuꞌugong jaꞌa Jesús wioonøcxy maa jaꞌa tuṉ jaanc̈h tehm̱ quiøxpän. Mänitä Jesús tuꞌhabaquiä yajnäheebøøyyä jaꞌa naax̱ jaꞌa cajpt cøx̱iä hädaa yaabä naax̱wiin.
5 Aí o Diabo levou Jesus para o alto, mostrou-lhe num instante todos os reinos do mundo
6 Mänitä Jesús ñämaayyä: ―Høøc̈h njeꞌe yøꞌøduhṉ cøx̱iä mäduhṉ̃tiä jii quiähxøꞌøgy. Yajxóṉ yøꞌø cajpt jaduhṉ. Møj jaanc̈h jaꞌa jäyaꞌayhajxy, jaꞌa hajxy xiiby tsänaabiä. Høøc̈h jaduhṉ cøx̱iä tøø xquiøx̱y cøꞌødägøꞌøy. Nmǿødhøch jaꞌa cuhdujt jaduhṉ cooc̈h hopiøṉä nyajcøꞌødägǿꞌøwät. Y cooc̈h miic̈h jaduhṉ xwyiingudsähgǿꞌøwät, mänítøch miic̈h ngøx̱y móꞌowät.
6 e disse: — Eu lhe darei todo este poder e toda esta riqueza, pois tudo isto me foi dado, e posso dar a quem eu quiser.
7 — ausente —
7 Isto tudo será seu se você se ajoelhar diante de mim e me adorar.
8 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ: “Mwiingudsähgǿꞌøwäp jaꞌa Dios; jeꞌeduhṉ mWiindsøṉhádäp. Cab jaduhṉ wiingpä mwiindsøṉhádät.”
8 Jesus respondeu:
9 Mänitä møjcuꞌugong jaꞌa Jesús wioonøcxy jim̱ Jerusalén‑cajptooty. Mänit miøødwiimbejty møjtsajtøjcuhduum. Mänitä møjcuꞌugong miänaaṉ̃: ―Pø tøy miic̈h jaꞌa Dios xyHuunghaty, cuhdøpxnax̱ jiiby naax̱wiin.
9 Depois o Diabo o levou a Jerusalém e o colocou na parte mais alta do Templo e disse: — Se você é o Filho de Deus, jogue-se daqui,
10 Caj miic̈h nej mjádät. Jaduhṉ jiiby myiṉ̃ maa jaꞌa Diosmädiaꞌaguiän:
10 pois as Escrituras Sagradas afirmam: “Deus mandará que os seus anjos cuidem de você.
11 — ausente —
11 Eles vão segurá-lo com as suas mãos, para que nem mesmo os seus pés sejam feridos nas pedras.”
12 Mänitä Jesús yhadsooyy: ―Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaam̱bä: “Cabä Dios mjøjcapxǿꞌøwät, jaꞌa mWiindsøṉhajpiä.”
12 Então Jesus respondeu:
13 Coo jaꞌa møjcuꞌugong miädiaꞌagy hänajty quiaꞌa jøjtägøꞌøwáaṉäxä, mänit ñähgueecnä.
13 Quando o Diabo acabou de tentar Jesus de todas as maneiras, foi embora por algum tempo.
14 Mänitä Jesús yhädaactägajch Galileanaaxooty. Diosmäjaa hänajty miøød. Mänitä mädiaꞌagy wiädijty jaꞌa Jesúscøxpä wiinduhm̱yhagajpt.
14 Jesus voltou para a região da Galileia, e o poder do Espírito Santo estava com ele. As notícias a respeito dele se espalhavam por toda aquela região.
15 Cajpt‑cajpt jaꞌa Jesús hänajty wiädity yajnähixøøbiä tsajtøgooty. Mänitä Jesús quiumaayyä jaꞌa jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä.
15 Ele ensinava nas sinagogas e era elogiado por todos.
16 Mänitä Jesús miejch Nazaret maa hänajty tøø miuutsc‑hatiän. Coo jaꞌa pooꞌxxiøø yhabaaty, mänit tiägøøyy tsajtøgooty. Jaduhṉ hänajty ñäꞌägä cuhdujthaty jaꞌa pooꞌxxiøøjooty. Mänit ñämaayyä coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy quiápxät. Coo tiänaayyøꞌcy majiäyaꞌawyiinduum,
16 Jesus foi para a cidade de Nazaré, onde havia crescido. No sábado, conforme o seu costume, foi até a sinagoga . Ali ele se levantou para ler as Escrituras Sagradas ,
17 mänitä libro miooyyä, jaꞌa Isaías hänajty jegyhajty tøø jiáayäbä, jaꞌa Diosquex̱ypä. Mänitä libro quiejtøøyy. Mänit tiägøøyy capxpä:
17 e lhe deram o livro do profeta Isaías. Ele abriu o livro e encontrou o lugar onde está escrito assim:
18 — ausente —
18 “O Senhor me deu o seu Espírito.
19 — ausente —
19 e anunciar que chegou o tempo
20 Mänitä Jesús jaꞌa libro yhabädijnä. Mänitä tsajtøjyohbiä jaduhṉ miooyyä. Mänitä Jesús yhäñaaguiädaacy. Wyiꞌi wyiinheeꞌppejpy jaꞌa cuꞌug jaꞌa Jesús hajxy hänajty.
20 Jesus fechou o livro, entregou-o para o ajudante da sinagoga e sentou-se. Todas as pessoas ali presentes olhavam para Jesus sem desviar os olhos.
21 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Tøø jaꞌa Diosmädiaꞌagy tiøjiaty nébiøch tøø ngapxiän.
21 Então ele começou a falar. Ele disse:
22 Mänitä cuꞌughajxy yagjuøøyy coo jaꞌa Jesús hänajty hoy tøø quiapxy. Hoy jaꞌa Jesús hajxy hänajty ñänøm̱y: ―Maa yøꞌø capxy yøꞌø mädiaꞌaguiädaꞌa tøø yhuug habøjpä. Haa caꞌa, jaꞌa José yhuung yøꞌøduhṉ, cabä ―nøm̱ hajxy hänajty miänaꞌañ.
22 Todos começaram a elogiar Jesus, admirados com a sua maneira agradável e simpática de falar, e diziam: — Ele não é o filho de José?
23 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Jadúhṉhøch mijtsädaꞌa xñämaꞌawaꞌañ: “Huuc yajcähxøꞌøg jaꞌa hijxtahṉd yaa maa jaꞌa mhamdsoo cajptän nej miic̈h jim̱ tøø mhuuc yajcähxøꞌpän jim̱ Capernaum.”
23 Então Jesus disse:
24 Mänitä Jesús jiaac mänaaṉ̃: ―Pero høøc̈h jaduhṉ mänaam̱b, jaꞌa Diosquex̱ypähajxy, cabä miädiaꞌagyhajxy miäbøgáaṉäxä maa yhamdsoo cajpthajxiän. Tehm̱ tiøyhajt jaduhṉ.
24 E continuou:
25 Coo jaꞌa Elías hänajty jegyhajty wiädity Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä yaa Israelpä‑naaxooty, tägøøgjomøjtä cupc caj ñäꞌägädä tuuyy. Chaadsä yuuxøø jiaanc̈h tehm̱ jiajtä. Mänitä Dios jaꞌa Elías quiejxy maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Sarepta, jim̱ Sidón mäwiingóṉ. Jim̱ä Elías jaꞌa yaamgtoꞌoxy hoy tuꞌug piuhbety. Pero jaꞌa yaamgtoꞌoxyhajxy yaabä, cab hajxy yajnäguejxä, hoy hajxy hänajty jia nämayyä.
25 Eu digo a vocês que, de fato, havia muitas viúvas em Israel no tempo do profeta Elias, quando não choveu durante três anos e meio, e houve uma grande fome em toda aquela terra.
26 — ausente —
26 Porém Deus não enviou Elias a nenhuma das viúvas que viviam em Israel, mas somente a uma viúva que morava em Sarepta, perto de Sidom.
27 Jaanä jaduhṉduhm̱bä, jii haxøøgpaꞌammøødpähajxy hänajty nämay yaa Israelpä‑naaxooty mänaa jaꞌa Eliseo hänajty yaa wiäditiän Diosmädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä. Pero cabä piaꞌamhajxy jaduhṉ yajnajx yajmáayyäxä. Jagooyyä Naamán piaꞌam nidiuhm̱ ñajxy miaayy, y jäguem̱ hänajty chänaꞌay jim̱ Sirianaaxooty, caꞌa yaajä.
27 Havia também muitos leprosos em Israel no tempo do profeta Eliseu, mas nenhum deles foi curado. Só Naamã, o sírio, foi curado.
28 Coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy jaduhṉ miädooyy nebiä Jesús miänaaṉ̃än, jaꞌa hajxy hänajty jiiby tsajtøgootypä, cøjx hajxy jiootmaꞌady.
28 Quando ouviram isso, todos os que estavam na sinagoga ficaram com muita raiva.
29 Mänitä Jesús hajxy ñädänaayyøꞌcy. Mänitä Jesús hajxy jim̱ yajnøcxy tuṉguhduum jim̱ cajptpaꞌa. Jim̱ä Jesús hajxy hänajty quiuhjuijpnaxaꞌañ.
29 Então se levantaram, arrastaram Jesus para fora da cidade e o levaram até o alto do monte onde a cidade estava construída, para o jogar dali abaixo.
30 Pero cabä Jesús hajxy nej ñäꞌä tuuṉ̃. Jaduhyyä jeꞌe yajyohñajxy majiäyaꞌayhagujc. Mänit jim̱ wyiimbijnä.
30 Mas ele passou pelo meio da multidão e foi embora.
31 Mänitä Jesús ñøcxy Capernaum, jim̱ Galileanaaxooty. Coo jaꞌa pooꞌxxiøø yhabaaty, mänitä Jesús jaꞌa cuꞌug tiägøøyy yajnähixøøbiä tsajtøgooty.
31 Então Jesus foi para Cafarnaum, uma cidade da região da Galileia. Ali ele ensinava o povo nos sábados.
32 Jaduhṉä Jesús hänajty yajnähixøꞌøy nebiä capxtaꞌagypiän, paadiä cuꞌughajxy hänajty yagjuøꞌøy.
32 Eles estavam muito admirados com a sua maneira de ensinar, pois Jesus falava com autoridade.
33 Jiibiä jäyaꞌay hänajty tuꞌug jaꞌa møjcuꞌubaꞌammøødpä. Mänit møc yaax̱y:
33 Havia um homem na sinagoga que estava dominado por um demônio. O homem gritou:
34 ―Ween højts nhity. Tii jaduhṉ mhøxtaaby maa højtsän. Nej, xyajcuhdägoyyaam̱b højtsä. Nhíx̱yhøch miic̈h. Jesús mxøhaty. Nazaret mdsooñ. Nnajuǿøbiøch jaduhṉ coo miic̈hä Dios xyHuunghaty.
34 — Ei, Jesus de Nazaré! O que você quer de nós? Você veio para nos destruir? Sei muito bem quem é você: é o Santo que Deus enviou!
35 Mänitä Jesús jaꞌa møjcuꞌu yhojy: ―Hamóṉ, juaꞌads jim̱ maa yøꞌø craajän. Mänitä mähdiøjc quiädaayy naax̱wiin maa jaꞌa jäyaꞌay wyiinduumhajxiän. Mänitä møjcuꞌu piädsøøm̱y. Cabä mähdiøjc nej jiajnä.
35 Então Jesus ordenou ao demônio: Em frente de todos, o demônio atirou o homem no chão e saiu dele sem lhe causar nenhum ferimento.
36 Mänitä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä chähgøøyy. Mänit hajxy ñiñämaayyä: ―Høxtahm̱ds jaduhṉ quiapxy miädiaꞌagy. Cuhdujtmøødädaꞌa yøꞌøduhṉ maa jaꞌa møjcuꞌuhajxiän. Jaanc̈h pädsøøm̱b hajxy jaduhṉ coo hajxy ñämaꞌayii coo hajxy piädsǿm̱ät.
36 Todos ficaram espantados e diziam uns para os outros: — Que tipo de palavras são essas? Este homem, com autoridade e poder, expulsa os espíritos maus, e eles vão embora.
37 Mänitä mädiaꞌagy tiägøøyy wädijpä jaꞌa Jesúscøxpä jim̱ wiinduhm̱yhagajpt.
37 E as notícias a respeito de Jesus se espalharam por toda aquela região.
38 Mänitä Jesús piädsøøm̱y tsajtøgooty. Mänit ñøcxy maa jaꞌa Simón tiøjc‑hajxiän. Jiibiä Simón miøꞌødhoc hänajty piaꞌamgoꞌnaꞌay tomiøød. Mänitä Jesús hajxy miänuuꞌxtaacy coo jaꞌa toy ween yajtǿjtsäxä.
38 Jesus saiu da sinagoga e foi até a casa de Simão. A sogra de Simão estava doente, com febre alta; e contaram isso a Jesus.
39 Mänitä Jesús jaꞌa paꞌamjäyaꞌay wyiinguwoodsøøyy. Mänit miänaaṉ̃ coo jaꞌa toy ween ñähwaꞌac̈hii. Mänitiä jaꞌa toy jiaanc̈h tøjtsnä. Mänitä paꞌamjäyaꞌay piädøꞌcy. Mänit tiägøøyy mayhajt‑tuum̱bä maa jaꞌa Jesúshajxiän.
39 Aí ele foi, parou ao lado da cama dela e deu uma ordem à febre. A febre saiu da mulher, e, no mesmo instante, ela se levantou e começou a cuidar deles.
40 Coo chuujøøyy, mänitä paꞌamjäyaꞌayhajxy may wioomejtsä maa jaꞌa Jesúsän. Madiuꞌu jaꞌa paꞌam hajxy hänajty miøødä. Mänitä Jesús nägøx̱iä quiøꞌønähgajpy tuꞌugjaty‑tuꞌugjaty. Jaduhṉä piaꞌamhajxy ñähwaats quiuhwaatsä.
40 Depois de anoitecer , todos os que tinham amigos enfermos, com várias doenças, os levaram a Jesus. Ele pôs as suas mãos sobre cada um deles e os curou.
41 Nämay hajxy hänajty miøjcuꞌubaꞌammøødä. Coo jaꞌa møjcuꞌuhajxy piädsøøm̱y, mänit hajxy yhayaax̱y: ―Dios miic̈h xyHuunghajp. Mänitä Jesús jaꞌa møjcuꞌu yhojy. Cab hajxy ñäꞌägä yajcapxä. Hix̱, ñajuøøby hajxy hänajty coo jaꞌa Jesús jieꞌejä jaꞌa Cristo, jaꞌa Dios tøø quiéx̱iäbä.
41 Os demônios saíram de muitas pessoas, gritando: — Você é o Filho de Deus! Eles sabiam que Jesus era o
42 Coo jiobøøyy, mänitä Jesús ñøcxy cajptpaꞌa hanidiuhm̱duum. Jim̱ä cuꞌug jaꞌa Jesús hajxy hänajty yhøxtaꞌay. Coo hajxy piaaty, mänit hajxy jia yajmähmøꞌøwaaṉ̃.
42 Quando amanheceu, Jesus saiu da cidade e foi para um lugar deserto. Mas a multidão começou a procurá-lo, e, quando o encontraram, eles não queriam deixá-lo ir embora.
43 Mänitä Jesús miänaaṉ̃: ―Páadyhøch jaꞌa Dios yaa tøø xquiex̱y hädaa yaabä naax̱wiin cooc̈h wiinduhm̱yhagajpt nwädítät, cooc̈h nyajwiingapxǿꞌøwät coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaaṉnä. Paady, cábøch yaa nmähmøꞌøwaꞌañ.
43 Mas Jesus disse:
44 Jaduhṉä Jesús hänajty wiädity yajnähixøøbiä jim̱ Galileanaaxooty. Wiinduhm̱yc̈hajtøjc hänajty wiädity.
44 E ele anunciava a mensagem nas sinagogas de todo o país.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.