Mateus 6

Diosta nooki yorem nokpo (MFY) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 ’Juka lútula huémta johuäpem emo suaya yoremem bíchäpo kía bempörim enchim bít ïaaka. Ä ínëlituk juka enchim yöokahuem kaa mabetnake, enchim Áchay téhuekapo kátekamta bétana.
1 “Yate nanub, men iti baifa’i isan a bowabow gewasih sabuw nahimaim kwanabowamih, nati na’atube kwanasisinaf na’at, Tamat maramaim boro men a baiyan nitimih.
2 Empo limojnätek, katë pito jíahuita bénasi ä chaaye, bueïtuk ínëlim ä jojoa, jume kaa tü yoremtaka emo tü yóreme tíame, bem sinagogapo entok böommechi emo bít ïaaka, yoremem bétana emo úttilnä béchïbo. Lútüriapone ínel jiaahua, bempom béja ä mabet‑la, juka bem kobalähui.
2 “Imih veya ta akir wairafin sawar inabitin men inakurereb sabuw etei hinanowaramih, men sabuw wanawanah rerekabih Kou’ay Bar wanawanan, naatu ef gagamih yahimaim sabuw itih baifa’ih isan tisisinafube kwanasinafumih, anababatun a tur ao’owen, nati sabuw i boro men hai siwar ta God nitihimih.
3 Të empo limojnätek, jü míköri kaa jüneenake, juka bátatana em joähui.
3 Isan imih akir wairafin inabibais, wa’iwa’iramaim inibais, saise a’of iti sisib ema’am men naso’ob o abisa kusisinaf.
4 Bueïtuk em limojnäu kaabe ä jüneríanake; ál‑la Dios, Áapo kaabeta bíchäu bíchame, juka em kobakäu enchi máknake, sïmem bíchäpo.
4 Iti sawar i wa’iwa’iramaim inasinaf, saise Tamat maramaim o abisa wa’iwa’iramaim isisinaf na’iti boro a baiyan nit.
5 ’Empo éntok oraciompo Diostau nokätek, katë huame huitti Dios huáateme mamatomta bénasi am báare; bueïtuk bempom juka oraciompo nokhuamta tüisi musäule, sinagogampo jäbueka entok böo ejkinampo, jume yoremem am bít ïaaka. Lútüriapone ínel jiaahua, béjam ä jípure juka yölataka bem kobalähui.
5 “Naatu yoyobanamih men wanawanah rerekabih tisisinafube, kwanasinafumih, anayabin i tekokok Kou’ay Bar wanawanan hinabat hinayoyoban, o ef na’ih awah kaukusebamaim hinabat hinayoyoban, saise sabuw hina’itih, baise anababatun a tur ao’owen, nati sabuw hai baiyan i hibaika.
6 Të empo, oraciompo Diostau nokätek, káripë kibakeka, puertata páttia. Huanärë oraciompo Diostau nooka. Éläposu áma aneka kaa bíttu, bueïtuk ínëli jü em Dios Áchay kaabeta bíchäpo bíchame, sïmem bíchäpo em kobari enchi máknake.
6 Baise o yoyobanamih a bar inarun, etawan inahir, Tamat wa’iwa’iramaim ema’am isan inayoyoban, naatu Tamat abisa wa’iwa’iramaim isinaf i’itin boro a baiyan nit.
7 ’Empo éntok nokaka oraciónta joätek, katë kía juebénasi nát béppa nooka, huame kaa Diosta súaleme bénasi; ímëri juebenak nokaka Diostam am jíkkajä bénasi éiya.
7 Naatu yoyobanamih men a tur nidun namomonamih, Eteni Sabuw iyab God men hisusu’ub i na’atube tisisinaf. Tenotanot yoyoban manin hinayoyoban God boro hai yoyoban nanowar.
8 Eme éntok katem áme bénasi aane, bueïtuk enchim Dios Átchay jüneiya jita enchimmeu bëyëhui, kee jee enchim áhuä aahuayo.
8 Men i hai sinaf kwani’u’ur, anayabin abisa inotanot Tamat i so’obabo o kubifefeyan.
9 Bueïtuk eme éntok, ínëlem oraciónta jonake:
9 Imih iti na’atube kwanayoyoban,
10 Jü em réy nésauri ito násuk itomaktunake;
10 A aiwob tan,
11 Jume páanim chíkti táapo itom buäyëhui, én itom buänakëhue itom mákka.
11 Biyai ana fair isan mar etei ai bay initi.
12 Itom Dios bejrimmeche itom jiokore, jáchin jume kaa türik itou yáalame, itom jiokorë bénasi.
12 Ai kakafih kunotawiyen,
13 Katë jum juënakuu itom jijiöbila, ál‑lë kaa türiku itom yeu huíkke.
13 Men routobonamaim inanawiyi’imih,
14 ’Të eme jume huate yoremem, juka kaa türik enchimmeu yáakäu, am jiokorekäteko, jü enchim Áchay Dios téhuekapo kátekame két enchim jiokorinake.
14 “Taituwa o isa bowabow kakafin hisisinaf inanotawiyen, Tamat maramaim o a kakafih auman boro nanotawiyen.
15 Të jume huate yoremem kaa enchim jiokoreko, jü enchim Áchay Dios jü Dios bej‑ribet, két kaa enchim jiokorinake.
15 Baise hai kakafih men inanotanotwiyen na’at, o a kakafin auman Tamat boro men nanotawiyen.
16 ’Eme ayuunäteko, katem Dios huáateme mamato bénasi báare, sirokamta pújbaka, bem ayuunä bétana huatem am jüneria ïaaka. Lútüriapone ínel jiaahua, bempom béja juka bem kobaläu yöla.
16 “Kwanayoyohar ana veya men sabuw wanawanah rerekabih kwani’u’urih, anayabin nati na’atube teyoyohar, saise taituwah hina’itih yoharayah hinarouw hinifa’ih isan. Anababatun a tur ao’owen nati sabuw hai baiyan i hibaika.
17 Të empo ayuunaka Diosta yörëteko, emoë pújba báksiaka kóbat jita emót teeka,
17 Baise kwanayoyohar ana veya yumat kwanasouwen arib raiy kwanay kwanisuwar,
18 jume yoremem kaa emochä bínnakë béchïbo juka em ayuunähui; ál‑la jü em Áchay áma aneka kaa bít-huame. Ïri em Áchay kaabeta bíchäu bíchame, sïmem bíchäpo em kobari enchi máknake.
18 saise sabuw afa boro men hina so’ob kwa i kwayoyohar, baise Tamat wa’iwa’iramaim ema’ama, o abisa akisimo isinaf i’itin boro a baiyan nit.
19 ’Katem ímï buíapo tómita nat yécha báare, téepärim anëpo entok jita momoyëpo, entok jume lak‑roonim áman kimuka jita ëekbuäpo.
19 “A sawar gewasih iti tafaramamaim inaya inatototo, ganidor boro na’aan fufur naatu simur boro na’arah, naatu bainowah auman boro a bar hinakwib hinarun a sawar hinabain.
20 Ál‑lem téhuekapo náchä yétcha juka tómita béppa béj‑rek; ímïri jume téepärim entok jita junne kaitam momoiya, entok jume lak‑roonim kara áman kiimu jita ékbuä béchïbo.
20 Imih a sawar etei maramaim inaya inatoto, saise ganidor boro men hina’aan, naatu simur boro men na’arah, naatu bainowah boro men a bar hinakwib hinarun hina bainuwihimih.
21 Bueïtuk juka béj‑remta enchim jípurëpo, huämi jíba annake jü enchim jíapsi.
21 A toto abuyoy menamaim kuya’aya, o dogor boro imaim mar etei nama.
22 ’Jume pusim, takaa am machiriak; júntuksan jume em pusim türiako, sïme em takahua machiriay tápuninake.
22 “Matat i biyat ana hinow, matat gewasin, biyat etei boro marakawin.
23 Të em pusim kaa türiako, sïme jü em takaa kaa machikuu annake. Të ínëli jü machiria em takat ayukame kaa machitukäteko, ¿jáchisu tepa chukuri jäni jü kaa machiria emót ayukame?
23 Baise matat kakafin, biyat tutufin etei boro gugumin kakafin, naatu nati gugumin i wanu’umin kakafin.
24 ’Kaabe ára guoyim teeko, nana beu nésauta am joriaka, bueïtuk huépülakuu öomtinake jü senumak éntok al-leenake. Juka senuk yörinake; senuk éntok kaa jatterianake. Nana beu kara ä johua Diosta nésahui entok rikotuhuamta.
24 “Orot ta’imon men karam boro orot gagamih rou’ab isah nabow, ana gewasin orot ta i boro nakwahir, naatu orot ta isan niyabow, orot ta ana tur i boro nanowar naatu orot ta boro nifutuw.
25 ’Íäri béchïbo, ínenne enchimmeu jiaahua: Katem jáchin emo éetua jü jáchin enchim jíapsinakë béchïbo, jita enchim buänakë béchïbo, jita enchim jïnakë béchïbo, entok takaahuat jita enchim sánkonakë béchïbo. ¿Jachu jü jíapsihuame kaa buähuamta béppa chë ériahua, entok jü takahua sánkota béppa chë bát huéiye?
25 “Isan imih a tur ao’owen, ayawas isan men kwaniyababan, a tom isan, biya isan, naatu ar faifuw isan. Kwanotanot yawas i sawar gagamin ar faifuw naatu a tom hairi natabirih?
26 Téhuekahuem remteka huikichim bitcha: Katim ëecha entokim kaa etta tóboktia. Júnentaka junne enchim Áchay Dios téhuekapo kátekame am jíjïbuätua. Të eme, ¿Jachem kaa chë béj‑re, ímëi huikichim béppa?
26 Kwanuw mamu kwa’itah, men masaw tebob naatu men masaw tefafour, na’atube aurih bay ana korom en baise Tamat maramaim kaifih bay ebitih. Imih kwa i men mamu ekakaifih na’atube ekakaifimih.
27 Entok, ¿Jábesu enchim násuk úttiata joaka senu téchompo ára áu yötutua jäni?
27 Imih yababan men karam boro a yawas nakumanin kwanama’amih
28 ’¿Entok jatchiakem sánkota bétana kaa yuuma? Jume liirio sehuamem bitcha: Buíapom síhuilataka yoyötu, kaa jijjoaka entok kaa tekipanuaka.
28 “Naatu aisim ar faifuw isah kwabiyababan? Sigar beran kwanuw kwa’itih, men kafai hibow raro’oh ebababan, o biyah isan ar faifuw tesasakiramih.
29 Tëne ínel enchimmeu jiaahua, jü réy Salomón yún ujyóriata áttiaka junne kaa áme bénasi ujyorisi áu sánkotuak.
29 Baise a tur ao’owen, aiwob orot Solomon toto buyoy wairafin, ana faifuw eo’osen i men ta iti beran ana gewasinabe’emih.
30 Të ïri júya ániat yötulataka senu táapo áma óreka yokoríapo tájiu guötiana; të Dios ä súpetua. ¡Eme yoremem kaita súalëram! ¿Jachu kaa enchimmeu chë júne ára tühuata yáa jäni?
30 God kaiyar fotan ebi’osen wainih kwana’itin, fotan iti boun natasasar, maras boro nakimow nare wairaf wan hinayara’aten hina’arah. Baise kwa i Tamat God uman yanamaim ekakaifi, aisim men kwabitumitum?
31 Én éntok katem jáchin emo éetua, ínel jíaka: “¿Jítasute buänake jäni?” entok, “¿Jítasute jïnake jäni?” entok, “¿Jítasute sánkonake jäni?”
31 Imih men kwaniyababan kwanao, au ar au faifuw boro menamaim anabow ana’osen, naatu bay boro menamaim anabow ana, harew menamaim anahun anatom?
32 Bueïtuk jume Diosta kaa súaleme, íkäi ániat ayukamtam jíba jária; të enchim Áchay Dios téhuekapo kátekame jüneiya, íkäi sïmeta enchimmeu bëyëhui.
32 Eteni Sabuw i sawar iti isah tibiyababan, naatu Tamat maramaim kwa a yababan etei i so’ob.
33 Të tua bátchu, akem ä jariunake, juka Dios réytaka ä nésahuëhui, entok lútula huémta; huanäi jü huate enchimmeu bëyeme, kía áapola enchimmeu ayu táytinake.
33 Baise wan i mar ana aiwob naatu ma gewasin kwananuwih kwanab, naatu sawar iti etei boro tafan naya’abar nit kwanabow.
34 Huä taahuari äbo huémtachem kaa jáchin éiya; jü yoko äbo huéeme két ä nüpanake, juka áapola kaa át yúmahuamta. Bueïtuk ínëli jü chíkti taahuari juka obisi éehuamta huéria.
34 Isan imih maras isan men kwaniyababan, anayabin maras ibo akisin ana yababan. Na’atube veya ta’ita’imon hai yababan men inabo’ay inanot a yababan nara’atamih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.