Lucas 17

Diosta nooki yorem nokpo (MFY) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jesús jume ä discíipulommeu ínel jiaahua:
1 Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Bowabow kakafin ana routobon i turobe boro hinamatar, baise orot yait iti sawar niwa’an hinamamatar boro yababan gagamin na’in nab.
2 Chë tüisi áu huée éiyey, juka téta át tutujhuamta kutänaapo át súmahuaka bahuéu kóm jímmaahuako, të kaa am jioptua éiyey ímëi ili uusim.
2 Naatu orot yait nati na’atube nasisinaf, ana gewasin nati orot boro sikan aumor hina’utan taiy yan hinitaiy nare, men basit nama au kek gidigidih niwawa’anih bowabow kakafih hinasinaf.
3 ¡Emem emo suaya!
3 Imih abisa kwasisinaf mata toniwa’an, taituwa baitumatumayan bowabow kakafin nasisinaf na’at, inakwarar tatab nihamiy, naatu bowabow kakafin nihamiyen dogoron nabikitabir na’at ana bowabow kakafih inanot tawiyen.
4 Senu táapo guoy búsanisi kaa tüisi émomak ä tahuako, guoy búsanisi émou ä nótteko: “Kanne júchä yáanake tä jíay”, Akë ä jiokore.
4 Naatu veya ta’imon wanawanan mar etei seven na’atube o isa nasisinaf kakaf isan, mar etei seven namatabir maiye nan biya natit nao. Ayu o isa bowabow kakafin asinaf, ana bowabow kakafih inanot tawiyen.
5 Jume apóstolim Señortau ínel jiaahua:
5 Tur Abarayah Jesu isan hio, “Regah ai baitumatum kwira’at.”
6 Huanäi jü Señor ínel jiaahua:
6 Regah iyafutih eo, “Kwa a baitumatum ai momor ro’on na’atube, kwa boro iti ai uwa isan kwanao, ‘A wairoron etei ku’uy ra’ah kwen tor yan kure kubat,’ boro fana nab kwao na’atube nasinaf.
7 ’Jábesu eme, senu enchim sáhuemta möitemta o chë animaalim suayamta, huasa bétana ä yepsayo, ¿sep ínel áu jiaunake: “Binë huéiye, mesahuë yejte”?
7 “Naatu itinin ta i iti na’atube, o ta a bowayan orot masaw tabowabow o sheep takakaifen rabirab au bar tanan, boro men ana merar itay naatu itau, ‘Kurun kumare bay ta ku’aan.’
8 Ëe, ál‑la ínel áu jiaunake: “Buähuamtë yáuhua, täbui sánkompë kóbate. Huanärë nee miika. Nee jïbuäsuko éntok nee jita jïsuko, béjë jïbuä, éntoke jita jëye.”
8 Ai’abin, o boro mat a bay tabogaigiwas itaa, imaibo i tamare taa tatom.
9 ¿Jachu ä Dios buánianake, huaka ä sáhuëhui ä nésahui ä yák tíaka? Jíba tua ëe.
9 Naatu a bowayan orot iyun sisinaf isan i boro men o ana merar yin isan tama takaifimih en.
10 Júnëli két eme sïme juka Diosta nésahui enchim át sáyhuä chúpak, ínëlem jiaunake: “Ítapo nésauta joame kaita béchïbo türi; itom át sáyhuäu jíbate yáuhuak.”
10 Imih kwa auman ef i nati ta’imon, abisa bowamih hinao hiyuni kwa bowabow ufunamaim, kwa na’atumo kwanao, ‘It i akirwairafit wabit men gagamin aisim merarayow isan tananot, abisa hi’u’uwit na’atube tasinafuka.’”
11 Jü Jesús jum buere joära Jerusaléniu bíchaa huéeka, jü Samaria éntok Galiléa buíärata náu násuk áman siika.
11 Jesu au Jerusalem yey ana veya i tafaram Samaria naatu Galilee hairi hai yoyow ana founamaim yen in.
12 Senu pueblou yebisiseka ä huéiyo, guojmamni yoremem sähua leprä téamta kökoaka ä nankirika yeu sájjak. Huanärim ili mékka jápteka,
12 Naatu na bar merar ta titit auman, orot nah etei 10 biyah kokom ani’anih bairi hitar. Ef yok na’in hibat
13 kusisi chayekam ínel jiaahua:
13 naatu hi’af hio, “Regah Jesu kwiwanbabani!”
14 Áapo éntok am bíchaka ínel ámeu jiaahua:
14 Jesu nuw itih, basit iuwih eo, “Kwan firis biyan kwatit naatu biya enuteteyan itah.” Baise hitit efamaim hinan, biyah etei higewasin.
15 Huanäi huépülaka áu bíchaka éntok áu türi jüneriaka, tüisi kusisi chayeka éntok Diosta úttileka áu nóttek.
15 Naatu wanawanahimaim orot ta’imon biyan bigewasin itin, basit matabir maiye fanan sib God bora’ara’ah auman na.
16 Jesústau tónommia kíkteka, ä pújba buíau kóm yúmariak, ä Dios buaníaka. Ï yoreme éntok huam Samariapo jometukay.
16 Jesu nanamaim me yan ra’iy ana merar yi. Naatu iti orot i Samaria matuwan.
17 Huanäi Jesús ínel jiaahua:
17 Naatu Jesu eo, “Orot nah etei i ten biyah higewasin, naatu orot nah nine i menamaim tema’am?
18 ¿Jachu ïri huépülaika kaa itom pueblopo jomesu nóttek, Diosta baysahueka?
18 Aisim iti orot menan ta akisinamo na God ana merar eyiy?” Naatu Israel sabuw aisim boro men iti na’atube hitasinaf?
19 Huanäi ínel áu jiaahua:
19 Imaibo Jesu orot iu eo, “Kumisir au bar kwen, a baitumatumamaim iyawas.”
20 Jume pariseerom juka Jesústa temajek, jauhuey juka Diosta reytaka ä nésahueu yebijnake bétana. Huanäi áapo ínel ámeu jiaahua:
20 Pharisee afa Jesu hibatiy hio, “God ana aiwob i boro mar biy nan?” Jesu iyafutih eo, “God ana aiwob i men bebeyanamaim enan,
21 Kaabe ínel jiauna: “Ímï aane”, o “Júmü aane”; bueïtuk jü Diosta reytaka ä nésahuepo én ímï enchim násuk aane.
21 boro sabuw hina’itin hinao, ‘Kwa’itin iban iti, o iban ni’i.’ Anayabin God ana aiwob i kwa wanawanamaim ema’am.”
22 Huanäi jume ä discíipulommeu ínel jiaahua:
22 Imaibo ana bai’ufununayah iuwih eo, “Mar enan kwa boro kwanakaibaban kwanao, ‘Orot Natun ana veya mi’itube tanan tata’itin,’ baise nati ana veya boro men kwana’itinimih.
23 Huanäi ínëlim enchimmeu jiaunake: “Ím aane”, o “Áman aane.” Të katem áman sásaka, éntok katem áme sáu rejte.
23 Sabuw boro hina’uwi hinao, ‘I ban ni’i enan kwa’itin, o iti enan kwa’itin.’ Sabuw hinao men ufuh kwananunuwamih.
24 Bueïtuk juka yúku béroktita téhueka bétana sejchúkti ániata nahuau tájti ä machiriakäpo bénasi, junëline bíttunake ínapo jü Yoremta Üusi taahuarita yepsayo.
24 Anayabin Orot Natun namatabir maiye nanan ana veya, tafaram wanawanan ana’itin i boro namanamar ebow tafaram etei emamarakaw na’atube boro namarakaw.
25 Të úttia ketune juebena jiokot máchiraata ín bínnakëhui, éntok huaka génte én huémta nee omoutenakëhui.
25 Baise wantoro’ot i boro sabuw iyab iti boun tema’am ana veya’amaim boro hinab hini’a’akir, hinakwahir biyababan ta ta hinitin.
26 Noéta taahuarimpo bénasi, ánëli két huéenake, jü Yoremta Üusi yepsayo.
26 Ana itinin i boro Noah ana veya’amaim mamatar na’atube, Orot Natun ana veya’amaim boro na’atube namatar.
27 Jïbuähuay, éntok vino jïhuay, emo jubiahuay éntok emo kunahuay, Noéta arcau kibakeu tájti. Huanäi béja yepsak, jü buere bánia diluuvio. Huanäi sïmetaka kókkok.
27 Noah ana veya’amaim sabuw hi’aa hitomatom, orot babin hitatabin, wanawanan Noah wa wanawanan run harew gagamin tit sabuw etei himorob.
28 Ánëli két siika, jume Lotta taahuarimmet: jïbuähuay, jita jïhuay, jita jínnuhuay, jita nénkihuay, éntok ethuay, éntok káatehuay;
28 Naatu ana itinin ta i Lot ana veya’amaim mamatar na’atube. Orot babin hi’aa hitom, masaw hitar hibow, bar hiwowab, hitobon hi’aa hinan wanawanan
29 të juka Lotta jum Sodoomapo yeu ä sik jíbba, táji yúkkuk, éntok azufre téhueka bétana. Huanäi sïmetaka kókkok.
29 Lot tafaram Sodom bihamiy ana veya wairaf marane God iyafar re sabuw etei e’arahih himorob.”
30 Júnëli huéenake júnakoy táapo Yoremta Üusi yepsayo.
30 Ana itinin i ta’imon, Orot Natun nanan ana veya boro nati na’atube namatar.
31 ’Huäri taahuarit hua jábe kárit jikat aneme, entok juka áttiahuata káapo jípurëtek, katem kóm sika áman kibakeka ä nü báanake; senu éntok áman huajpo anëtek, kaa ä jóau nótti báanake.
31 Nati ana veya’amaim orot yait ana or ema’am boro men nayen bar ana sawar nabow, na’atube orot ana masaw ebow boro men namatabir bar sawar nabowamih.
32 Huä Lotta jubiabeu yeu sikamtahuem huáate.
32 Orot Lot aawan isan abisa namatar i kwananot!
33 Sïme jume ä jíapsi jínëu báareme ä tärunake. Éntok sïme jume ä tärukame ä jínëunake.
33 Orot yait i taiyuwin ana yawas enunuwih boro men nabaimih, baise orot yait ana yawas ayu isou kwakwahir ana yawas boro natita’ur nab.
34 ’Énne enchimmeu ínel jiaahua, huäri tukaariachi guoyikam jípetampo náu tönake. Huépülaka núk sákana; senu éntok áma tö sákana.
34 A tur ao’owen, nati ana guguminamaim, orot rou’ab boro gem ta’imon tafan hina inu’in, orot ta boro hina bora’ah, ta boro gem tafan hinihamiy na’in.
35 Guoy jáamuchim nanahuit jäbueka tujnake. Huépülaka núk sákana; senu éntok áma tö sákana.
35 Baibin rou’ab boro hinama maiwok hinakakair, babin ta boro hina bora’ah ta boro hinihamiy nama.
36 Guoy yoremem huajpo annake; huépülaka núk sákana; senu éntok áma tö sákana.
36 Orot rou’ab boro hinama masaw hinabob, orot ta boro hina bora’ah, ta boro masaw yan hinihamiy nama.”
37 Huanärim ä yómmiaka, ínel áu jiaahua:
37 Ana bai’ufununayah hibatiy hio, “Regah iti boro menamaim namatar?” Jesu iyafutih eo, “Efan menamaim murumurubih biyah ti’inu’in mamu ikou boro imaim hinaru’ay.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 17, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.