Marcos 4
Goti Hanjuwä Iqueqä Kukŋui (MCR) vs AAI
1 Iqu yimba ique äpmeqäŋga kukŋuä ätumiŋqe.|alt="Jesus sitting on boat in water" src="LB00299B.tif" size="col" loc="Mk 4:1-2" copy="Illustrations by Louise Bass © The British & Foreign Bible Society, 1994." ref="4:1" Aŋgumŋi, Jisasi Iqu eqä-huäŋä Galili maŋä iqisa, qokä-apäkä iu näqŋqä vätŋqä ipäqäkqe. Ämaqä aaŋä kuapänä Iquenyqä äpäpu, eqä-huäŋä maŋä iqi tqäutaŋguwitaŋi, Iqu yimba eqä-huäŋä näŋi pmetaŋgqä hŋque ikuapmäuqe, ique äpmeqäŋga kukŋuä ätumiŋqe.
1 Iban maiye Jesu harew Galilee sisibinamaim ana bai’ubaiyen bai tit. Sabuw i himour kwanekwan imih i wa afe’en yen mare naatu sabuw harew sisibin dones yan himarir
2 Iŋgaŋi Jisasi Iqu kukŋuä ktqä kuapänä ätätä, näqŋqä ämotquamiŋqe. Iqu, quŋi tii ätumiŋqe.
2 naatu i oroubonamaim sawar moumurih na’in i’obaiyih eo.
3 “Nyi qätä nyipu! Hea hŋque ämaqä hŋqu, kuä-witqä uwqä tnämäwäwätŋqä wäniqe.
3 “Kwananowar! Masaw bowayan ana masawamaim ub tanumamih in.
4 Iqu ätnämäwäwqaŋgaŋi, hui hänaqä iqi päkmbqe, yŋŋä äppiyi, ämambnuwi.
4 Naatu ana ub tata’asi’asiy ana maramaim ub afa i ef yan hira’iy, naatu mamu hina hibow hi’aa.
5 Itaŋga hui qua kuapänä hma etaŋgi, hikä-täŋä qäsä witaŋgqä iu päkmbqe, qua äŋgui äwa itaŋguti, kuä uwqä ii bakä maqänä hukaupnuwi.
5 Ub afa i karakarar yan kamar men gagamin yanamaim hira’iy, naatu saisewat hikuboubunih hiyen, anayabin me kikimin baban inu’in.
6 Iŋi mäptqä haqä tiqä ae äyapätä tnäŋä tqaŋga, kuä kiqä tapiŋi wäŋqäpu etaŋgi, yäuä hämänä piniqe.
6 Imih veya yen rararan ana mar ana fora’abinamaim, nati ub hikukubounih i hi’arat himorob, anayabin ah wairoron i men ra’iy me babanika.
7 Itaŋga kuä-witqä hui, guä yäŋä-täŋä awä imä päkmbnuwi. Ga guä quvqä iqua, qäsä naqä-huinyä epiyi, kuä-witqeuŋi, qua aowi äŋguä mävqaŋguti, häukuä äŋguä maukŋqä danä ipnuwi.
7 Ub afa i fotan kokor wanawanan hira’iy, naatu ro’oh men matar, anayabin fotan yen fafa rab isuk.
8 Itaŋga kuä-witqä qua äŋguänäŋä iqi päkmbqe, bakä äukapu, äŋguänä epeyäpu, kuapänä, hui 30, hui 60, itaŋga hui 100 hukmbnuwi.”
8 Baise ub afa i me gewasin yan hira’iy, naatu hikubounih hiyen hibiw, afa i magamagar 30 na’atube, afa i rubirubih 60 na’atube, naatu afa i hiwai re 100 na’atube.”
9 Jisasi Iqu i ätuäqe, tii ätukqe. “Ämaqä qätä-täŋuenä etaŋgutqe, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä.”
9 Naatu Jesu iuwih eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur nanowar ininotanot.”
10 Itaŋga ämaqä kuapänäŋi ae äwqaŋguwäŋga, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä, 12 iquatä, ä huizi iqi yqänä äpmamiŋuwä iquatäŋi, Jisasi Ique, “Kukŋuä ktqeŋqä, iiŋä-iiŋäŋqä ätqeqä ätätnä, awä natiyä” ätukuwi.
10 Jesu akisin ma’am ana maramaim ana bai’ufununayah nah 12 naatu sabuw afa iyab tur hinonowar hina hibatiy oroubon anayabin so’ob isan.
11 Iqu iquauŋi tii ätukqe. “Goti Iqunä miqeuŋqä kukŋuä quati zä ekqe, he näqŋqä mapŋqe, Iqu ae qe ämetqueqi. Itaŋga ämaqä yäpaqäŋgisa äpmeŋuwi, qu kukŋuä ktqä dinä äwiyätqäŋä.
11 Naatu iuwih, “God ana aiwob ana buriburin i hibai kwa hit. Baise iyab no ufunamaim tema’am sawar etei i boro oroubonamaim hina’uwih.
12 Ii tiiŋiŋqeyi. ‘Qu hiŋuä äqunäpu, qätä äwiyäpiyä-qe, näqŋqä maeqä-quayqä. Qu näqŋqä meqä-säpi, quwqä kŋui äkunmäknäpu, aŋgumä quvepqaŋgpi, Goti Iqu äwqä haŋuä imäknätä, quwqä suqä quvqe huätä mamäuquäninjqä.’
12 Saise,
13 He kukŋuä ktqä iiŋqe, änyä maqŋqä äyitanä? Ga kukŋuä ktqä huizi iquauŋqe, näqŋqä äänä hepŋqäwä?” ätukqe.
13 Naatu Jesu i’uwih, “Kwa iti oroubon naniyan men kwanabaib na’at oroubon afa auman naniyah boro mi’itube kwanaso’ob?
14 “Ämaqä kuä-witqä uwqä tnämäwäwqä iqu, Goti Iqueqä kukŋui, ämaqeuqä qeqä-quuvqä imä vowä eŋqä-pa ikeqä iiyi.
14 Masaw bowayan i God ana tur ub na’atube ta’asiy re.
15 Itaŋga, kuä-witqä, hänaqä iqi äpäknätqä ii, ämaqä Goti Iqueqä kukŋui qätä wiyqaŋguwäŋga, Setänä iqu, kukŋuä Goti Iqu iquauqä qeqä-quuvqä imä vowä iketqe, ga huätä maqänä mamäunä.
15 Sabuw afa i ub ef yan ta’asi’asiyen hire’erebe, God ana tur tenonowar ufunamaim, Satan boro nan abisa re hai yawasamaim tatanum boro nabosair.
16 — ausente —
16 Afa i ub karakarar yanamaim hire’erebe, tur gewasin tenonowar ana veya i boro matah nakabiy ereyasisir auman hinab.
17 — ausente —
17 Baise i an wairoroh en, imih boro men maninaka nawainabih, anayabin tur gewasin hibaib isan ahay waf naatu bai’akir kakafin wanawanan hinarur ana maramaim i boro saisewat hinare.
18 — ausente —
18 Naatu baise ub afa i fotan kokor wanawanan hire’erebe, i tur gewasin tenonowar,
19 — ausente —
19 baise i hai yababan biyah ana yasisir isan, totobuyoy ana baitenbibiren, naatu hai kok sawar ta ta men gewasih erun, tur gewasin hai yawasamaim erabirab, imih men ebiwamih.
20 Itaŋga kuä-witqä, qua äŋguänäŋä iqi äpäknätqä ii, ämaqä kukŋuä qätä äwiyäpu, qänaknä ipu, häukuä qäpŋqä iquayi. Itaŋga häukui, hui 30 huknänä, ä hui 60 huknänä, itaŋga hui 100 huknäŋqiyä” ätukqe.
20 Naatu sabuw afa i ub me gewasin yanamaim hire’ere’ebe, tur hinowar hibasit hibai naatu hai yawasamaim ro’on matar, afa i 30, afa 60, naatu afa i 100.”
21 Jisasi Iqu kukŋuä tii-pqä inä ätukqe. “Ämaqe hiqi-te äma äpäpu, häkä yäpä imŋä-qe, ä hevqä imŋä-qe matqäteqä ipnä. Qu hiqi-tä-tqäuqä iqi tqätepŋqäuä.
21 Naatu i’uwih, “Kwa ramef kwabito’ab i noukwatamaim kwatatarafut? O gem babanamaim kwaya’iyai? Ai ana sisikofamaim kwasisikof?
22 Iŋi nätmatqä hiawiqä imä zä äwämitätqe, ga we-huŋqä iqi äti winiqe. Iwä nätmatqä eeqänäŋä zä äwämitätqe, ätnäŋä iqi winiqe.
22 Anayabin sawar abisa baibunuwenamaim ti’inu’in boro hinagatur, naatu sawar abisa wa’iwa’irih ti’inu’in boro hinatit hinibebeyan.
23 I etaŋgi, ämaqä qätä-täŋuenä etaŋgutqe, kukŋuä iiŋqe kŋuä äŋguänä indqämbiyä” ätukqe.
23 O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar inanot!”
24 Iqu kukŋuä tii-pqä inä ätukqe. “Kukŋuä qätä äwiyäŋuwä iuŋi, kŋuä yasämä iwäsäupiyä. He kukŋuä ii iwäsäuquwi, itaŋga Goti Iqu he-pqä inä ewäsäutä, näqŋqä hui haqeqi inäŋqeqä.
24 Ibanak iuwih maiye, “Kwananowar gewas! O sabuw kufufufunih na’atube, nati fufun ta’imonamaim boro God o nafufuni, baise boro afe’enamaim naya’abar auman nafufuni.
25 Iiŋä etaŋgi, ämaqä näqŋqä hui ae ämeŋuwä iqua, Goti Hanjuwä Iqu hui inä väniqe. Itaŋga ämaqä näqŋqä maeqä iqua, näqŋqä wäŋqä qu ämeŋuwi, Goti Hanjuwä Iqu huätä mamäuŋqiyä” ätukqe.
25 Yait aurin ema’am boro afe’en hinaya’abar hinitin, yait aurin en, abistanawat biyan ti’inu’in boro hinabosair.”
26 Itaŋgaŋi Jisasi Iqu kukŋuä tii inä ätukqe. “Goti Iqunä miqeuŋi, ii ämaqä hŋqu, iqueqä wäuŋuä iu piikä ätnämäuqä-paŋä iiŋiqä.
26 Ibanak eo maiye, “God ana aiwob i orot ub me yan tatanum na’atube.
27 Itaŋga ämaqä iqu hiunjiŋgatä, heatqäŋgatä hiqaqä äwitä, ävautä iqueqä wäuŋuä hui imäkäkiquänä. Itaŋga piiki bakä äukatä, naqä äänä-äänä equtiyä-qe, änyä maqŋqä eänä.
27 Fai mar in emimisir, i men so’ob ub i mi’itube kuboun yen erara’at.
28 Qua iqu kiqä-kiuä piiki naqä imänätŋqä imäkqaŋgi, bakä-ganä ätimäuqe, huizi kiqä näŋqeŋqä hutqä ätäqe, itaŋga häukuä winä.
28 Me akisin ub ituw eyey, wantoro’ot i boro nakufufun, naatu naiwan nayai, imaibo boro niw ro’on namatar.
29 Ga häukui, ae yäuä etaŋgaŋi, ique ätävqäŋqä qäyu äyä timäuqaŋgaŋi, ämaqä iqu, iqueqä hionaqä äkkapiŋqetä täväniqe.”
29 Naatu sanabey ibiyamur ana maramaim, masaw bowayan boro ana nikok nab natit nan natar.”
30 Itaŋga Iqu aŋgumä tii inä ätukqe. “Goti Iqunä miqeuŋqe, ne äänä ätätanä, kukŋuä ktqä äki tatuŋquäwä?
30 Naatu ibanak eo maiye, “God ana aiwob boro abisa’amaim tanayai tanao, o oroubon boro menatanamaim tanakubuna kwananowar?
31 Ii zä-guawä piikä eŋqä-paŋä iiŋi. Iwä piikä iiŋi, huizi iqua eŋqä-paŋä naqä ma. Isua aaŋä naqämatqä-sua, ga vowä mäuquänä.
31 I ana itinin i momor ro’on kikimin maiyow na’atube, tafaramamaim iti ro’on i kikimin maiyow o boro me yan inatanum.
32 Piikä iiŋä isua vowä ämäutqe, iwä naqä eätäqäŋgaŋi, huizi iquauŋi ämäwqätäunä. Itaŋga kiqä äpae nämä-tämä iqutäutaŋga, ga yŋŋi iu yuuwä äyäqäsqäpnä.”
32 Baise inatatanun ufunamaim, boro nara’at nayen masaw etei nanatabir, ai gagamin famefamen auman namatar, naatu famenamaim mamu boro hinan hinabatar.”
33 Jisasi Iqu kukŋuä ktqä asä iiŋi, qokä-apäki qätä äwiyäpu, quwqä kŋuä duŋi qäyu mapŋqä diŋqe, kuapänä ätumiŋqe.
33 Oroubon maumurih na’in iti na’atube imaim binan sabuw hima hinowar, saife isah tirerereb naniyan hitab.
34 Iqu quŋi, kukŋuä ätinyäŋä hŋqu mätquä, ktqenä ätumiŋqe. Iŋäqe Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatänä äpmapiyäŋgaŋi, quatä eeqänäŋiŋqe, “iinjqä-iinjqä” ätumiŋqe.
34 Sabuw isah i oroubonamaim eo hinonowar, baise nabinamaim oroubon hai yabih i ana bai’ufununayah eo hinonowar.
35 Hiunji qäque, mäptqä ae äquvqaŋga, Jisasi Iqu, Iqueqä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquauŋi, “Ne eqä-huäŋä yätäqä näŋgisaŋqä äwanä” ätukqe.
35 Nati veya ta’imon ana rabirab, i ana bai’ufununayah iuwih, “It i boro tanarabon harew rounane.”
36 I tquaŋga, iqua ämaqä kuapänäŋä iuŋi äväma, yimba Jisasi Iqu ae äpmetaŋgqeu ikuapmäupu, äukuwi. (Iŋgaŋi yimba huizi iqua-pqe anä äukuwi.)
36 Ana bai’ufununayah hire wa i afe’en ma’amamaim hisra’at. Naatu wa afa i nati’imaim auman hibatabat.
37 Iŋgaŋi yuŋuä-isisqä naqänäŋä äqunätä, eqe yimbaeu ämevqunäqe, yimba yäpä yäŋgisa äpeyätä, maŋguä nymätä ikqe.
37 Hirarabon wowog tafair tit, naatu yabat misir, harew wa wanawanan iwan yen awan kakaratan. Wa yabat wanawanan run|alt="boat in storm" src="CN01707B.TIF" size="col" loc="Mrk 4.37" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="4.37"
38 Jisasi Iqu yimba tuwä mäŋgisa nyuäŋä ekuŋqetä nyuäŋä ekunä hiqaqä äwämiŋqe. Iqueqä ämaqä iqua itukuwatpiyi, “Näqŋqä-vqä Iquki, Ne qui imäknatuŋquä ituŋquä tä, Si hiŋuinä naqändŋqätanä?” ätukuwi.
38 Jesu wa uranane ukwarin kunuwar yara’ah matan fot inu’in. Ana bai’ufununayah hibunibun misir hiu, “Bai’obaiyenayan it morob isan men kunotanot?”
39 I tquaŋguwäŋga, Jisasi Iqu ävauqe, “Yuŋuä iquki, yäŋänäqŋqä mäquŋquä panä. Eqä iquki, ämeŋä miqä panä” ätukqe. I tquaŋga, yuŋui äqänäutä, eqe ämeŋä-miqä ätuukqe.
39 Misir wowog naatu yabat kwarar eo, “Kwanutanub! Kwa’inbaibinub!” Naatu wowog morob ra’iy nuwarob eafuw.
40 Itaŋga Iqu, ämaqä iquauŋi, “He zä suŋqä iqäuä? He quuvqä maeqiyqä itqäŋuwätanä?” ätukqe.
40 Ana bai’ufununayah iuwih, “Aisim kwabirubir? Kwa men kwabitumatum?”
41 Iqu ii imäkqaŋgqeŋqä, qu zä kiiŋä ipu, quwqä-quwä tii ätŋguwi. “Yuŋuitä, ä eqetäŋi, qätä äwiyäsinyä, qänaknä iqiyä tä, ämaqä tqu, tqukä?”
41 Ana bai’ufununayah hibir naatu taiyuwih hibabatiyih, “Iti orot i yait? Wowog naatu yabat hairi fanan hibai!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.