Tiago 1

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Uito Iesui ywyt sese Tiaku. Iesui ti uheyke'et sese are. Pyno meiũ uito Tiaku uimiwan atipo­'oro ehowawi. Uito ti Tiaku Tupana eropat hat i'ewyte Aika­'iwat Aipo­typot Iesui eropat hat uito are. Koitywy atipo­'oro ui'e hap torania kape Tupana mẽpyt'in aimẽpuo aimẽpuo yi wato hap ok tã tukup­te'en hap kape.
1 Baitumatumayah etei a tafaram kwaihamiy kwatit tafaram tata’amaim kwama’am, etei a merar ayiy. Ayu James God ana akir wairafin na’atube ata Regah Jesu Keriso ana akir wairafin kwa a fef akikirum.
2 Uiwy­ria'in karãpe put'ok'e ahete aikotã aikotã miky­ry'i hap ho'opot hap ahã'ãg hap mi'i pote waku watu­wehum kahato Tupana kape.
2 Taitu, routobon fokarih yumatah ta ta isa hinamamatar ana veya, mar etei kwaniyasisir.
3 Mi'i hap watunug mote po'og ihãite ahepiat imohey hap. Mi'i hawyi wahaty sepap ne'i ra'yn karãpe wẽtup ok kaipyi ra'yn ahã'ãg hap put'ok'e turan.
3 Anayabin a baitumatum routobon nati na’atube nab kwanabisnowah ana veya baitafofor ana ef boro kwanaso’ob.
4 Waku yt watu­wemig i ahã'ãg hap pupi. — Waku arakosap aru ho'opot hap sakpo wato'e yn waku yn aipy'a pe. Mi'i hap watunug mot'i pote Iesui mohey haria wo kahato watoĩ­ne'en hãpyk sese rakat hap ete. Wahupit kuap waho­'opot hap ahã'ãg hap pote ti hekat kahato rakaria ewy watoĩ­ne'en Tupana wanẽtup hawe.
4 Naatu kwanabatkikin nawainabi kwanan yomanin kwanabisawar ufunamaim, boro men abisa ta isan niyababanimih.
5 Karãpe yt watikuap i kat som waku watunug hãpyk takat ahã'ãg hap put'ok'e turan mi'i hap e'at pe waku wahẽtup kahato wuat'i kuap sese hat Tupana kape. Mi'i hawyi aikotã waku hamuat tohenoi kahato ahepe towese popuo aimu'e yt ahaty'i haty'i popuo hin i ainãpin Tupana.
5 Baise o yait kukokok ukwar narerekab, God isan inayoyoban, God boro nit, anayabin God i dogoron tutufin etei yasisiramaim sabuw etei ebitih.
6 Imohey kahato hap wywo yn waku wahẽtup aimo­we'eg hamuat wahẽtup Tupana pe. Yt naku i wahẽtup Tupana pe imohey ran hap wywo. Ma'ato karãpe wahẽtup imohey ran hap wywo ne'i pote ahehay yt aiwesat i wyti aru imohey ran nywo ne'i wahẽtup wote. Yt naku i imohey hap kowo'i kowo'i aiwa­nẽtup hap mywo wahẽtup. Ma'ato mi'i hap wywo wahẽtup pote wato­py­hu'at aikotã y'y hyemueri piat ewy ne'i aiwa­nẽtup hap. Aikowo aikowo wasere wato upi hap ewywuat watoĩ­ne'en aiwa­nẽtup hawe imohey hap upi. Yt naku i are.
6 Baise inayoyoyoban ana veya initumatum, men ere kasiy auman, anayabin orot yait erekasiy auman eyoyoyoban ana’itinin i tor yan yabat kotar ebabin in ebiyuwiyuw na’atube.
7 Aikowo aikowo ne'i imohey hap aiwa­nẽtup hawe pote yt naku i kahato wato­py­hu'at katu­pono atimohey kahato Tupana wato'e irania'in me ma'ato yt pywo pe i katu­pono typy ihay rakat ewy watoĩ­ne'en aiwa­nẽtup hawe.
7 Orot yait ana not nati na’atube enotanot Regah biyanane boro men sawar ta nab.
8 Karãpe wahẽtup Tupana kaipyi aimi­ky­'esat ko'i ma'ato yt wato­mohey kahato i hap wywo pote typy ehay rakat ewy watoĩ­ne'en. Yt naku i wato'e Tupana pe — Woro­mohey En Tupana wen ma'ato yt atikuap i sio etum aru uimiẽtup sio yt wato'e pote kowo'i kowo'i wato­mohey typy wanẽtup haria wato­py­hu'at. Mi'i hap ewy wahẽtup pote aimiẽtup yt heremo hin i Tupana wanẽtup hawe. Mi'i pote yt tutum kuap i aimiẽtup Tupana tuwe­kaipyi.
8 Anayabin nati orot ana not i rou’ab ebinotanot, ana sinafumaim ana not ebiyuwiyuw.
9 Karãpe wato­mohey Iesui hawyi ho'opot kahato hap topy­hu'at ahete katu­pono irania'in yt imohey i haria yt i'atu­wese hin i ahete — Yt naku i kahato eipe i'atu'e ahepe. Mi'i hawyi aheha­ky­'e'i kahato hap toĩne'en ahete. Mi'i pote yt naku i aiwa­nẽtup hap yi kape are. Yt naku i watu­we­mõti imohey hap ete katu­pono Tupana wanẽtup hawe waku pe watoĩ­ne'en.
9 Kirisiyan orot yait yababan wairafin Regah nabobora’ah isan niyasisir nakawasa.
10 Hekat rakaria miit'in mimõ­typot ko'i tukup­te'en mesu­wa­rote i'atu'e ma'ato Tupana wanẽtup hawe imohey haria hekat rakaria ewy tukup­te'en katu­pono yne Tupana wanuat toĩne'en imohey haria po pe. Mi'i tupono waku hekat rakaria mesu­wa­rote aito pote waku watu­wehum Tupana kape are ma'ato yt naku i watu­wehum ahekat ete — Uito po'og uhekat wato'e aiwa­nẽtup hawe. Waku paa'e haria wo wato­py­hu'at aheka­re'en ko'i ete katu­pono iku'uro irane mi'iria hekat rakaria pytkai. Mi'i hawyi aiku­'uro hawyi yt kat i ahekat mesu­wa­rote. Ta'i aheĩne'en hap mesu­wa­rote ipohyt ko'i ewy kahato. At hakup kahato hawyi igag ipohyt hawyi iteneg na'yn hawyi iku'uro.
10 Naatu Kirisiyan orot yait guguw wairafin, God nab nayayare isan niyasisir, anayabin guguw wairafin sigar beran na’atube boro hinafenem hinare.
11 Pywo ipohyt ewy kahato hekat rakaria tukup­te'en. Mesup hekat kahato rakaria tukup­te'en mi'i hawyi mũki­'ite satek hap e'at pe hawyi ihaky­'e'i kahato rakaria wo tukup­te'en ipohyt teneg ewy. Karãpe Tupana ainug hekat rakano mi'i pote waku watu­wehum kahato ahekat nug hat Tupana ete. I'ewyte karãpe yt aheka­re'en kahato i hap put'ok'e ahete waku watu­wehum kahato wy Aimo­wepit hat Tupana ete are katu­pono watikuap yt ahekat kaipyi i aimo­wepit sese hap tut. Waku wato'e — Ta'i ahekat mesu­wa­rotiat ipohyt ewy waku wato'e mesup. Ikahu kahato tig wen ma'ato mũki­'ite toto ra'yn. Mi'i hap ewy ahekat yt toĩne'en mot'i hin i waku wato'e ahatek hap e'at pe mesuwe.
11 Veya wabuburinamaim beran earkimow, ana gewasin i’en hea’obow ere’er na’atube, orot guguw wairafin boro namorob ana sawar abisa’awat bow ma tafan yayababar boro nihamiyen.
12 Ma'ato uwe uwe tepiat ho'opot turan te haky­'e'i turan yt iwaure i imohey hap mi'i hat ti Tupana mimo­waku wo toĩne'en i'ewyte Tupana mimo­wepit kahato wo topy­hu'at wuat'i e'at pe katu­pono ho'opot hap sakpo gosap hat toĩne'en imohey hat. Mi'i hat pe Tupana to'e aru — Uiky'e hat sese en e. Mi'i pote woro­moieĩ­ne'en kahato wuat'i e'at pe e yt tewaure i haria pe.
12 Orot yait routobon wanawananamaim nabatkikin nawawainab boro baigegewasin nab. Anayabin routobon nati na’atube nabisnowaten ana maramaim, ana baiyan ma’ama wanatowan boro nab. Iti omatanen i sabuw iyab God tibiyabuw eomatanih.
13 Karãpe ahã'ãg hap toĩne'en ahete yt naku i nug hamuat mi'i pote yt naku i wato'e aipy'a pe — Tupana ti uhã'ãg kahato yt naku i nug hamo yt naku i wato'e katu­pono Tupana yt ahã'ãg kuap i sa'ag nug hamo i. I'ewyte yt wahã'ãg kuap i Tupana sa'ag nug hap ete aito.
13 Orot yait routobon iti na’atube nabaib ana maramaim men nao, “Iti routobon i Godane enan.” Kwanaso’ob demon kakafin men kafa’imo God erurtubunimih naatu God men kafa’imo orot babin routobon ebitinimih.
14 Aiwa­nẽtup hap miky­'esat sa'ag kaipyi ti tuwẽtem ahã'ãg sa'ag nug hamuat hap. Aimi­ky­'esat sa'ag aipy'a piat aima'at hamuat topy­hu'at aikotã ewamiri miat hã'ãg hap ewy. Aimi­ky­'esat ahã'ãg kahato yt naku i nug hamuat. Wahã'ãg hawyi wato­py­hu'at aima'at hawe aikotã hapiri topy­hu'at ewamiri pe hap ewywuat.
14 Baise routobon i orot taiyuwin biyan ana kok ebonawiy, kakafih sinaf kwanekwan enan taiyuwin ana warasa eona’on.
15 Aimi­ky­'esat sa'ag ko'i ahepiat i'aparap hap toĩne'en. Aiwa­nẽtup sa'ag hap aikotã aikotã waku watunug aru aiminug sa'ag ainug yt naku i nug haria sese katu­pono meremo watuwat aiwa­nẽtup sa'ag hap ko'i upi. Watunug aimi­ky­'esat sa'ag ko'i hawyi sa'ag nug haria wo ra'yn wato­py­hu'at Tupana wanẽtup hawe. Mi'i hawyi Tupana ui'a­piheg hap yn topy­hu'at aiwa­nẽtup hawe.
15 Naatu i taiyuwin ana kakafih nayen namamaririb ufunamaim, ana bowabow kakafin boro nirerereb. Naatu bowabow kakafin ana yomaninamaim boro morob natita’ur.
16 Yt naku i watu­we­ma'at uiwy­ria'in are. Yt naku i watunug aimi­ky­'esat sa'ag. Waku watoiat aimi­ky­'esat ko'i yt naku i nug neran hap ko'i.
16 Imih taitu au yabow, sabuw men hinifufuwi. God men kafa’imo orot babin erurutubunihimih.
17 Tupana ti hẽtyhot kahato rakat ewy toĩne'en. Tupana ti at nug hat waty nug hat i'ewyte wuat'i waikiru nug hat wyti Mi'i. Tupana yne wakuap nug hat. Yt kat hin i sa'ag Tupana tunug. Yne imienoi ko'i hãpyk yn na'yn. Ewaty at yt hẽtyhot mot'i i ahowawi. Hẽtyhot rokirẽ yt ra'yn tuereto at waty waikiru ko'i wen ma'ato Tupana sese yt mi'iria tominug ko'i yt ewywuat hin i toĩne'en. Tupana ti po'og po'og aipo­wyro hat tominug at waty waikiru ko'i kai. Mi'i ti po'og po'og ipotpap at ka'ap wyti aipoi­tyro hamuat. Yt kat sa'up i watum pytkai tutum yne yne ahepe tekat ko'i aimo­wepit hamuat ko'i. Hẽtyhot at ka'ap Tupana.
17 Usar gewasih naatu siwar mokobfouh etei i marane tenan. Tamat God marakaw ana baimatarenayan biyanane. I men kafa’imo boro nabotabir auwaraunane nigugum ina’itinimih, en anababatun.
18 Tehay pywuat sese wo ainug tomẽ­pyt'in ko'i. Mi'i hawyi aito wato­py­hu'at Tupana mowepit kahato haria aikotã aimikoi pakup haat rakat aimo­wepit hap topy­hu'at. Mi'i hap ewy aito Iesui mohey haria wato­py­hu'at Tupana mowepit hanuaria wo sese katu­pono — Po'og po'og uimi­ky­'eria eipe torania uiminug ko'i kai e Tupana ahepe tosa­'y­ru'in me tosa­ki­'yt'in me.
18 God taiyuwin ana kokomaim Tur anababatun bai na itit ata yawas iboubun i natunatun tamatar. Saise it tatan sawar bimataren wanawanahimaim ata efan wantoro’ot tatab isan.
19 Uiwy­ria'in waku wyti watu­we­waure ka'a kahato aimu'e haria mienoi kape. Waku watu­wa­nẽtup kahato hawyi waku aiwe'eg ahehay. Yt naku i iũte'en hap wywo. Yt naku i aipy­'ahak hap wywo ne'i wati­wesat aiwy are. Yt etiwaure tei'o mi'i hap nug hamuat. Uiwy­ria'in waku ehewaure ka'a kahato aimu'e haria ehay kape. Waku watu­wa­nẽtup kahato. Waku aiwe'eg hap wywo ahehay yt kat i iũte'en hap wywo. Yt naku i aipy­'ahak hap wywo wati­wesat iũte'en. Yt etiwaure tei'o mi'i hap nug hamuat. Uiwy­ria'in waku ehewaure ka'a kahato aimu'e haria ehay kape. Waku watu­wa­nẽtup — Uimu'e o uiwy e hap yn aiwa­nẽtup hawe waku wato'e.
19 Taitu au yabow, iti tur i men nuhi nabur! Tain i kwanarub gewas tur kwanowar, naatu tur o isan i yatenanub kwanao, na’atube yaso’ar isan men ya virivir hiniwa’an.
20 Tupana tiky­'esat kahato wyti hãpyk takat yn mi'i tupono ti aiwo­'o­py­'ahak hap kaipyi ne'i yt watunug kuap i Tupana miky­'esat ewywuat ko'i.
20 Anayabin orot yait yan so’aso’arin God ana kok abisa yamutufurin isan boro men karam nasinaf.
21 Waku ti watoiat yne yne aiminug yt naku i hap ko'i i'ewyte yne aheko sa'ag nug hap ko'i. Mi'i hawyi ti waku watu­we­waure ka'a kahato Tupana ehay kape paa'ai'e hap wywo yn katu­pono Tupana yn aheha­kye­ra'at kuap tehay wo. Mi'i pote — Uimu'e kahato ro ehay nug hamo waku wato'e Tupana pe. Tupana etikoi kahato o ehay uiwa­nẽtup hawe waku wato'e. Yt naku i aheko sa'a­wy­'iwuat ewywuat ahewaire waire nug hap.
21 Isan imih a kato etei naatu a tafasar etei susuw kwama’am kwanihamiyen, taiyuw kwanitaiy, God ana tur dogoromaim tatanum i kwanab, anayabin nati tur i boro niyawasi.
22 Yt naku i ti ahewaure ka'a wo yn watu­we­wa­nẽtup Tupana ehay kape. Ahewaure pe yn Tupana ehay toĩne'en mote ti aiwe­ma'at hap yn toĩne'en katu­pono ihay watunug hap kaipyi Tupana miky­'esat wy. Toiky­'esat kahato aheko towat ewy hap toiky­'esat. Toiky­'esat tehay hẽtyt rakat ewy hap aimikoi ewy hap toiky­'esat. Tomi­ky­'esat nug hepiat hap wyti toiky­'esat.
22 Men taiyuw inifufuwi ana’itinin o i tur kunonowar, baise tur inanowar naatu inia’ait.
23 Y'y kape wate­ha'at aipã'ãu kape watu­wepiok kahato aipã'ãu kape. Aikotã aipiit aikotã aipainug hap aikotã aikahu hap wate­ha'at aipã'ãu y'y piat kape. Ma'ato wate­ha'at kahu hawyi wato i ra'yn hawyi meremo wati­waure ra'yn aikotã ahowapy aikotã hap.
23 Orot yait tur nowar baise men ebi’a’it, ana’itinin i orot yumatan kiyam yan i’itin na’atube.
24 Mi'i hap ewy ti Tupana ehay watikuap sa'ag hawyi wato hawyi wati­waure ra'yn watikuap sa'a­wy'i rokirẽ wuat pytkai.
24 Orot yumatan itinbunai sawar, tit inan ufunamaim mar ta’imon yumatan nuhin bur.
25 Ma'ato ahewaure ka'a kahato Tupana ehay kape — Atikuap teran kahato ehay wato'e Tupana pe hawyi watu­we­waure ka'a kahato Tupana piat ainãpin hãpyk takat kapiat hawyi watu­we­mu'e kahato hawyi watikuap kahato inug hamuat hap. Watunug Tupana miky­'esat ewy hawyi Tupana aimo­wepit kahato aiminug upi katu­pono watunug i'e hap ewy kahato hawyi aipoi­tyro kahato yne aiminug ete.
25 Baise orot yait sabuw roufamih isan ana ofafar rousouwin na’itinbunai nanot nabia’ait, nati orot boro baigegewasin nab. Anayabin men turawat nowar nuhin burumih.
26 Karãpe yt wãiwa­to'e i ahehay sa'ag hap miit'in ete mi'i pote yt kan hamo i — Tupana mohey kahato hat uito wato'e katu­pono wema'at haria wo i watoĩ­ne'en. Yt kan hamo i ahehay miit'in mu'e hap ete katu­pono ta'a­tukuap typy ihay rakaria aito hawyi ahehay Tupana ete ihay se wen ma'ato ahehay irania'in ete yt naku i katu­pono sehay i'ewyte sa'ag tuwẽtem aiwẽ pyi wy.
26 Naatu orot yait taiyuwin i’itin i Kirisiyan gewasin, baise menan ebi’uma’ar, nati orot ana Kirisiyan yawas i yabin en, taiyuwin ebifuwifuw.
27 Uwe uwe yt ity i yt i'ywot i rakat powyro hap kaipyi Ai'ywot atipy piat Tupana tikuap kahato tomohey hat sese pywo sio yt hap. Uwe uwe hiwuria powyro hap ko'i toikuap aito tomohey hat sese pywo sio yt hap e. Uwe uwe hatek takaria powyro hap ko'i toikuap tomohey hat sese pywo sio yt hap e. Karãpe irania'in ahã'ãg yt naku i nug hamo ma'ato yt watuwat i i'atu'e hap upi — Uito Iesui mohey hat pote yt atunug neran i te wato'e. Mio tã wato'e hawyi Ai'ywot atipy piat tikuap kahato aito tomohey sese haria wo ra'yn aikuap are uito Tiaku.
27 Imih Tamat God matanamaim Kirisiyan orot anababatun gewasin naatu dogoron rousouwin ana bowabow i boro iti na’atube nasinaf. Kwafur baibin, kwatuw oro’orot, gagaganiy boro ninanawanih, naatu tafaram ana kato boro men biyan nikwahikwah.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Tiago 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.