Romanos 7

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Uiwy­ria'in Iesui mohey haria pywo ti eweikuap urue'a­se'i Musei piat Tupana miium miwan yity'ok totiat kaipyi kat som waku watunug kat som yt naku i watunug hap puretig nu kawiat rotiat pyi. Mi'i miwan ni ainãpin kahato aheĩne'en turan aiminug kahato aikotã waku watunug aikotã yt naku i watunug hap ete. Mi'i hawyi waku watunug i'e hap ewy wato'e aiwo­'ope. Watoĩ­ne'en turan Musei piat Tupana miwan ainãpin hap aimu'e hat akag ewy topy­hu'at. Ma'ato aiku­'uro ra'yn hawyi yt kat i ainãpin puretig nu kawiat hap yt aimu'e hat i katu­pono aiku­'uro ra'yn mote.
1 Taitu, abisa isan anao i kwa kwaso’ob, anayabin kwa etei’imak ofafar i kwaso’ob. Ofafar i orot babin yawasin ema’am ana veya i ebobonawiy.
2 Pyno ahenoi iã'ãkap ewywuat ehepe mehĩ'in mana'in Humanu ywania. Ehe'aito hawyi eiwary hawyi yt naku i etoiat e'aito ewary e Tupana tomiwan me. Ereĩne'en o iwywo eku'uro hap sio iku'uro hap kape e miwan me. Etoiat ehary'i sio etoiat e'aito pote yt naku i etunug e Tupana mekewat puretig nu kawiat rote. Ma'ato iku'uro hawyi waku wẽtup etat etiky­'esat re pote e miwan me.
2 Itinin ta i boro iti na’atube kwana’itin, tautabin babin aawan yawasin ema’ama ana veya ofafaramaim eo’o, nati babin i boro orot biyanamaim nafatum nama. Baise orot namomorob ufunamaim babin i tabin ana ofafarane hirufam.
3 Ma'ato e'aito toĩne'en ne turan ehary'i toĩne'en ne turan ewaire wẽtup ok wywo pote yt naku i rakano ereĩne'en e Tupana mekewat miwan me. Ma'ato e'aito iku'uro ehary'i iku'uro hawyi waku etat pakup i e'aito wo sio ehary'i wo yt he'aito i yt heha­ry'i i rakat e. Mi'i wywo waku ereĩne'en yt kat i yt naku i ewetunug Tupana wanẽtup hawiat e miwan me.
3 Isan imih babin aawan yawasin ema’am ana veya i orot ta nabi’awan, nati babin i moser kwebayan. Baise orot emomorob ana veya, nati babin i ofafarane tit. Naatu orot ta nabi’awan na’at i men moser kwebayan.
4 Pyno mi'i hap kaipyi ti ahenoi ehepe iã'ãkap wuo eipe Iesui mohey haria pe. Aito Iesui mohey haria mesup. Sa'a­wy'i watikuap kahato mekewat Musei wo'o­nãpin hap Iuteuria wãi'e hap ko'i. Waku kahato mi'i e hap ainãpin hamuat. — Mi'i e hap watunug yne hawyi aheha­kye­ra'at hap sa'up toĩne'en wato'e sa'a­wy'i aiwo­'ope. Mi'i hawyi watunug neran kahato ma'ato wahã'ãg kahato yne ahesaika hawe pytkai wati­'a­parap aparap mekewat Tupana piat ainãpin hap ete. Mi'i pote Iesui iku'uro aika­wiano aheiam muat. Iwywo i'ewyte aiku­'uro hap ewy toĩne'en. Tupana wãi'e hap waku wen ma'ato aito yt nakuaria i pote yt watunug kuap i. Sa'a­wy'i wahã'ãg kahato yne wãi'e hap nug hamuat. Mekewat wãi'e hap topy­hu'at aikotã ahe'aito aiwary ewy. Ma'ato aiku­'uro Aika­'iwat Iesui upi hawyi yt watoĩ­ne'en po'og i sa'a­wy­'iwuat po piat mekewat ahe'aito aheha­ry'i ewywuat hap. Iesui upi aiku­'uro ma'ato mesup Iesui wywo watu­wẽtem gu'uro pyi iwywo ipakup takaria Tupana mowepit hamuat hap nug hamo watu­wẽtem. Sa'a­wy'i ahe'aito aheha­ry'i wãi'e wãi'e yn ahepe ma'ato koitywy aiku­'uro ra'yn pote ahe'aito aheha­ry'i sa'a­wy­'iwuat Iuteuria eko ko'i yt wãi'e kuap i ahepe aiku­'uro ra'yn hap ewy pote. Mio yt aimu'e kuap i ahe'aito aheha­ry'i ewywuat. Mi'i iã'ãkap ewy wẽtup miit ewy yn na'yn wato­py­hu'at Iesui piit wywo. Iku'uro turan aiku­'uro hap wy topy­hu'at ma'ato Tupana tihep Iesui gu'uro pyi i'ewyte aito watu­wẽtem iwywo hap ewy. Koitywy ahe'aito aheha­ry'i Tupana Pã'ãu topy­hu'at hap ewy. Mi'i pote ahe'aito pakup ehay upi wato­py­hu'at. Koitywy watunug Tupana mowepit hap ko'i. Tupana Pã'ãu ni aimoe­saika imiky­'esat wakuap nug hamuat. Sa'a­wy'i wahã'ãg kahato puretig nu kawiat miwan nug hamuat wen aipiit yt hesaika kahato i inug hamuat. Ma'ato mesup ahe'aito aheha­ry'i pakup ewywuat Tupana Pã'ãu wywo ra'yn wato­py­hu'at wẽtup piit ewy. Mi'i pote ahesaika puretig pakup sehay nug hamuat are sehay iã'ãkap puo.
4 Imih taitu tuwai’inah, ef ta’imon nati na’atube Keriso ana morobomaim baitumatumayah ofafar ana fairane rufamih hitit. Imih i ana misir maiye’emaim baita’ay boubun ana ef imatar, naatu boun morobone God biyawas maiye i nowan kwamatar, saise it bowayah gewasih na’atube God isan tanabow.
5 Sa'a­wy'i yt naku i nug haria wo kahato wato­py­hu'at at ka'ap yne minug ete. Aiwe­kaipyi miit ewy watunug sa'ag. Aiwe­mi­ky­'esat sa'ag nakat ewy yn watunug. Sa'ag yt nakuat i aito hap ewy watunug. Sa'a­wy­'iwuat miwan wãi'e ahepe aimu'e pytkai yt watunug i — Yt etunug nei'o mi'i hap e waku mi'i hap etunug e. Mi'i hawyi aiwe­pywiat aiwa­nẽtup hawe — Atunug aru wato'e wen ma'ato mi'i hawyi aipiit miky­'esat e hap upi watuwat mekewat — Hẽto e waku etunug epiit miky­'esat sa'ag hap ok tã e sa'a­wy'i ahiag ahepe. Mi'i hawyi aiwepyi watunug sa'ag Tupana ete. Watikuap pytkai ai'a­piheg hap topy­hu'at aru hap pytkai watunug aiminug sa'ag etiat hap kaipywiat. Aiku­'uro hap kape yn aipotpap sa'ag sa'up watum yne hap ewy.
5 Anayabin it taiyuwit biyat ana kok isan tanotanot ana veya, ofafar run biyat ana kok kakafin kura’ara’ah naatu biyat tutufin etei bonawiy in morobomaim yai.
6 Ma'ato koitywy wẽtup ok miit ewy yn wato­py­hu'at Iesui Pã'ãu wywo. Iku'uro pote aiku­'uro hap ewy topy­hu'at iwywo hap ewy. Mi'i pote ahe'aito sa'a­wy­'iwuat aheha­ry'i sa'a­wy­'iwuat mekewat Iuteuria eko ko'i sem yt ainãpin kuap i po'og iku'uro rakaria wato­py­hu'at pote hap ewy.
6 Baise boun, it nati ofafar fatumit tamorob ta’inu’in, God nati fatufatumane rufamit tatit. Anun Kakafiyin ana ef boubunamaim tabowabow, men ef atamanin ana ofafar hikirum inu’in tai’ufunun tabowabowamih.
7 Ma'ato Tupana piat ainãpin hap Musei mimo­herep wakuap kahato topy­hu'at. Yt naku i wati­mohit Tupana piat ainãpin hap ete. Pywo pe ti Tupana wãi'e hap kaipyi watikuap yt naku i watunug sio sa'ag hap watunug i'e hap ewy pote. Mi'i hawyi watikuap aiminug sa'ag watipik ne'i ainãpin hap hawyi. Uimotag hap turan uito Pauru atiky­'esat kahato uipy'a pe irania'in ekat uiano hawyi atipuẽti ainãpin hap miwan me — Yt etiky­'esat rei'o irania'in ekat eha pe e. Mi'i e hap ete atikuap yt naku i nug hat areĩne'en hap.
7 Imih ofafar i bowabow kakafin sinafuyan tanarouw tanao? En anababatun! Baise ofafar en na’at ayu au kakafih boro mi’itube ataso’ob. Anayabin ofafar men tama’am na’at ayu boro mi’itube bahiy isan hiofafar ataso’ob.
8 Ma'ato yt watikuap i Tupana piat ainãpin hap Musei mimo­herep pote yt watikuap i aito i'aparap hat sio wakuap nug hat yt watikuap i. Aikotã sa'a­wy'i uito yt atikuap i mekewat — Yt etiky­'esat rei'o irania'in ekat eha wo e hap ma'ato atikuap hawyi — Pyno yt atunug i aru po'og are uipy'a pe ma'ato yt pytkai i katu­pono atunug po'og po'og ne'i. Irania'in ekat kape yn uheha teha'at. Uiwe­kai­pywiat atunug sa'ag po'og sa'a­wy­'iwuat kai.
8 Baise bowabow kakafin nati ofafaramaim ana ef tita’ur run ayu wanawana’umaim kura’ara’ah sawar kakafih asisinaf. Ofafar men tama’am na’at, bowabow kakafin i boro ana fair men tama.
9 Sa'a­wy'i uito sio waku kahato areĩne'en are'e mi'i turan put'ok'e Tupana e hap Musei mimo­herep uhete — Yt naku i etunug e. Mi'i hawyi atikuap Tupana wãi'e hap hawyi atunug ne sa'ag katu­pono uipiit miky­'esat sa'ag hap — Etunug no e. Mi'i hawyi yt naku i pe areĩne'en are uiwepe. Yt naku i nug hat uito are.
9 Marasika ayu ofafar men asoso’ob ana veya ayu i yawasu ama, baise obaiyunen tur tit anonowar ana veya bowabow kakafin yawas naatu ayu amorob.
10 Ui'a­piheg aru uiminug sa'ag upi are. Uiku­'uro aru yn are'e uiwepe. Yt atikuap i aheĩne'en hap Tupana piat hap ewy. Yt atikuap i Tupana aiminug sa'ag pyhyp hamo sa'a­wy'i Tupana tunug na'yn wãi'e hap aimoieĩ­ne'en hamuat. Sa'a­wy'i Tupana tum kahato ainãpin hap aimoieĩ­ne'en mesu­wa­rotiat hamuat. Waku piat aheĩne'en hap tokuap hamuat tutum towãi'e hap.
10 Obaiyunen tur nati yawas bai na hirouw hio atitita’ur i morob bai na.
11 Ma'ato uhowawi yt mi'i tã hin i katu­pono yt atunug i. Mi'i pote areĩne'en Tupana mi'a­piheg wuanuat kat pote Tupana to'e — Yt etunug i ui'e hap hawyi ti aru eku'uro e. Mi'i pote iku'uro rakanuat areĩne'en. Sa'a­wy'i are'e uiwepe — Are pãi pyno atunug aru yne Tupana piat uinãpin hap hawyi areĩne'en wuat'i e'at pe are. Mi'i hawyi uiwepe ahã'ãg kahato inug hap ete ma'ato ati'a­parap aparap yne inug hap ete. Mi'i hawyi — Pãi are ui'a­piheg aru Tupana ui'e hawyi.
11 Anayabin bowabow kakafin, iti obaiyunen turamaim ana ef bai ayu ifuwu naatu easbunu.
12 Tupana ainãpin hap miwan miat Musei mimo­herep ikahu kahato hãpyk kahato wakuat kaipyi ainãpin hap pote hãpyk kahato ikahu kahato ainãpin hap. Hãpyk yn ainãpin hap atipuẽti. Waku kahato toĩne'en i'e hat ewy ti ra'yn hãpyk topy­hu'at.
12 Isan imih ofafar i kakafiyin, naatu obaiyunen tur i kakafiyin, mutufurin naatu gewasin.
13 Tupana piat uinãpin hap yt uima'at hin i. Yt karãmuo i aima'at kuap. Tupana ehay yt ai'auka hap i ma'ato Tupana ehay aparap hap nug hap ai'auka hap ai'a­piheg aru hap topy­hu'at. Tupana piat uinãpin hap waku kahato pytkai yt atunug hin i — Waku atunug aru are'e pytkai atunug sa'ag hawyi atikuap yt nakuat i uito hap. Mi'i hawyi Tupana piat uinãpin hap Musei mimo­herep tomo­herep kahato uimi­'a­parap ko'i. Are pãi uito rasig yt naku i rat pãi are. Tupana ui'a­piheg aru uiku­'uro hamo are yn sa'a­wy'i mekewat e'at pe.
13 Imih iti sawar gewasin imaim sinaf ayu au morob bai na? En anababatun! Baise bowabow kakafin i ayu easbunu, isan imih bowabow kakafin taiyuwin ana yawas botait irerereb, sawar gewasin wanawanan wa’ir na ayu imurubu. Naatu nati obaiyunenamaim bowabow kakafin na kakafin, kakafin anababatun matar.
14 Tupana Pã'ãu miat ainãpin Musei wẽ pywiat wakuat sese Tupana wanẽtup hap ewy. Mi'i ti waku ma'ato uito yt atunug i pote yt naku i rakat areĩne'en. Mi'i tã hawyi yt Tupana ewy hin i areĩne'en wakuap nug hap ete.
14 It taso’ob ofafar i ayubit isan; baise ayu i orot maiyow, bowabow kakafin ana akir wairafinamih tubunu.
15 Atunug neran kahato wakuap nug hap ko'i ma'ato yt uimi­ky­'esat ewy i hawyi sa'ag nug hap tuwẽtem yn uipiit pyi. Mi'i hawyi uiminug sa'ag uimõti te hap topy­hu'at.
15 Abisa asisinaf hai yabih men asoso’ob, anayabin abisa sinafumih akokok i men asisinaf, baise abisa abifutuw i asisinaf.
16 Mi'i hawyi atunug yt naku i turan uiwa­nẽtup hap — Wãi'e uhepe — Yt etunug Tupana miky­'esat ewy hin i e uiwa­nẽtup hap. Musei piat ainãpin hap yt ewy hin i uiwa­nẽtup hawyi — Yt etunug nei'o e hap ete yn Ati'a­parap.
16 Naatu baise, abisa asisinaf i abisa men akokok i asisinaf nati i ayu abibasit ofafar i gewasin.
17 Mi'i hawyi atunug sa'ag uiwa­nẽtup hap miky­'esat ewy kat pote uimi­ky­'esat sa'ag uipy'a piat po'og hesaika uiwewãi hap kai. Mi'i pote yt atoiat kuap i uheko sa'ag.
17 Imih nati i men ayu asisinafumih, baise bowabow kakafin iti wanawana’umaim ema’am i esisinaf.
18 Miit sa'ag nug hat ewy areĩne'en uha'um me. Yt kat i wakuap itote. Atunug neran wakuap wen — Hẽto e uiwa­nẽtup hap ma'ato uipiit yt iky'esat i hawyi uimi­ky­'esat sa'ag uipy'a piat uipyhyp wakuap nug hamo.
18 Ayu so’ob wanawana’umaim i men gewasin ta ema’am, nati i ayu biyau naniyan kakafin. Anayabin ayu au kok gagamin i mi’itube gewasin ata sinaf, baise sinaf isan men karam boro anasinaf.
19 Pyno ahã'ãg kahato wakuap nug hap ete ma'ato yt atunug kuap i. Mi'i hawyi yt naku i yn atunug wãi'e uiwa­nẽtup hap pytkai.
19 Anayabin abisa gewasin sinafumih anotanot i men asisinafumih. Baise kakafih men akokok sinaf nati i ama asisinaf.
20 Mi'i hawyi typy miit ewy areĩne'en wẽtup ok yt naku i nug hat ewy wẽtup ok waku nug hat ewy. Mekewat yt naku i nug hat uipy'a piat po'og hesaika uikai.
20 Naatu ayu sawar abisa men akokok i asisinaf, nati i men ayu asisinaf, baise bowabow kakafin wanawana’umaim ema’am i esisinaf.
21 Pyno typy sehay tu'uka uipiit pe. Wẽtup sehay — Etunug o wakuap e. Wẽtup sehay — Etunug no yt naku i e. Mi'i hawyi mekewat sehay sa'ag upi uipap tuereto hawyi mekewat Tupana miky­'esat ko'i yt atunug i. Yt naku i uito are.
21 Isan imih iti ofafar ana ef mi’itube ebowabow i atita’ur. Ayu bowabow gewasin sinafumih anotanot ana veya, bowabow kakafin i mar etei etitit.
22 Mekewat uito sese atiky­'esat kahato Tupana ehay e hat uipap kahato Tupana piat ainãpin hap upi.
22 Ayu wanawanau i ebiyasisir gagamin maiyow God ana ofafar isan.
23 Ma'ato toĩne'en wẽtup sehay uipiit pe — Wãi yt etunug nei'o Tupana miky­'esat e. Mi'i hawyi typy sehay tu'uka uipiit pe — Ereto ro Tupana ehay upi e uiwa­nẽtup hap. — Etunug no epiit miky­'esat e wẽtup sehay. Mi'i hawyi ati'airo uipiit miky­'esat ewy. Yt arẽtem kuap i uimi­ky­'esat sa'ag po pyi.
23 Baise ayu biyau wanawanan efan tata’ane ofafar ta ayu au not ana ofafar hairi hibiyow atatam. Nati baiyowamaim iwa’an ayu buwu bowabow kakafin ana ofafar wanawan dibur yariyu.
24 Yt naku i kahato yt uimo­wepit hin i. Are pãi uwe uwe aru uihep kuap mesuwat uheko sa'ag po pyi katu­pono uipiit miky­'esat sa'ag ko'i ui'auka hat ewy topy­hu'at. Uhekyi kahato ui'a­piheg hap kape.
24 Ayu i yababan orot! Yait boro iti biyau murubinane niyawas nabotait.
25 Pyno wẽtup yn uheha­kye­ra'at kuap hat. Tupana Sa'yru yn uihep kuap uiminug sa'ag hap po pyi. Mi'i pote arehum kahato Tupana pe katu­pono yt Tupana esaika hap wywo i pote yt atunug kuap i Tupana miky­'esat ewy. Uiwa­nẽtup hap wywo — Waku etunug e ma'ato uipiit miky­'esat sa'ag esaika hap po'og uiwa­nẽtup waku hap nug neran hap kai. — Tupana sa'a­wy'i areĩne'en uimi­ky­'esat sa'ag nug hap po pe ma'ato mi'i hawyi Esa'yru uinug pakup hawyi mesup Epo pe areĩne'en. Waku kahato En Tupana katu­pono Esa'yru Pã'ãu wo uipyt­'atnug hawyi wẽtup sehay wakuat yn uipiit pe toĩne'en.
25 God ana merar ayiy Jesu Keriso’one ayu boro niyawasu. Imih ayu au not i boro God ana ofafar isan ni’akir nabow, baise ayu biyau i bowabow kakafin ana ofafar isan ni’akir nabow.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.