Mateus 20

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mi'i hawyi Iesui to'e temiit'in me — Koitywy wẽtup hã'ãkap ahenoi teran ehepe aikotã Tupana topyhu'at wuat'i miit'in Porekuat no mesuwe aikotã toĩne'en atipy pe hap ewy e. Sa'awy'i so toto wẽtup ok hekat rakat hunete to'yat pyi teropat haria kaykay hamo motpap nug hamuat hamo toko piat Uwa ypia etiat i'atu­potpap hamo e.
1 “God nabi’aiwob ana maramaim i boro iti na’atube. Ana veya ta orot masaw matuwan, sabuw afa tobon ana masawamaim bowamih tit na.
2 — Eipotpap at pote ti atum wẽtup e'at sa'up ehepe e. Mi'i pote — Hẽ i'atu'e. Mi'i hawyi toi'atu­po'oro tomikoi ypia kape.
2 Bowayah bow naatu veya ta’imon ana baiyan isan bairi hio hibibasit ufunamaim iyafarih hin grape ana masawamaim hibow.
3 Meiũran mikoi ka'iwat ihot'ok po'og hawyi toto aikope miit'in tikyi'at wuat'i hap kape. Mi'i turan itote toi'atu­puẽti yt kat nug i haria motpap ekatup haria.
3 “Nine korok na’atube tit maiye na ahar efanamaim. Orot afa hai bowabow en asir hibatabat itih.
4 Mi'iria pe to'e — Eweiwat ro uiko kape hawyi meiũran aru atum ha'up wakuat ehepe e. — Ta'i i'atu'e hawyi tuwat ra'yn iko kape.
4 Basit eo, ‘Igewasin kwa auman boro kwanan au masawamaim kwanabow, naatu kwa a baiyan boro etei anafofonin anit.’ Naatu bowamih hin.
5 Atpo­sake rokirẽ i'ewyte toi'atu­puẽti po'og miit'in mu'ap upi hawyi i'ewyte toi'atu­po'oro toko kape i'atu­potpap hamo waku i'atu'e pote.
5 Auyit naatu three korok hairi tit inan i bowabow ta’imon sinaf sabuw asir hibatabat itih naatu uwih hin ana masaw hibow.
6 Mi'i hawyi porap wãtym i turan po'og toi'atu­puẽti toto hap upi yt ipotpap i rakaria. Mi'i hawyi mi'iria pe — Kat poteĩ yt eipotpap hin i e yt kat i apo eiminug motpap e.
6 Naatu veya re five korok na’atube, orot tit na maiye, ahar efanamaim titit. Sabuw afa’abo hibatabat itih eo, ‘Kwa aisim asir kwabatabat veya re?’
7 — Yt uwe i rat urupo'oro motpap nug hamo i'atu'e tope. — Pyno moro­ho'o­po'oro eipe uheUwa ypia kape e. Mi'i rẽ ti aru atum ha'up wakuat ehepe e. Mio tã e hawyi tuwat imikoi ypia kape.
7 “Hiya’afut hio, ‘Men yait ta tubuni.’
8 Mi'i hawyi wãtym na'yn hawyi ipotpap takaria toi'atunug tuwe­wawi i'atu­potpap sa'up nug hamo. Mi'i hawyi temiit akag pe to'e — Pyno koitywy waku etum i'atu­potpap sa'up e. Sa'awy'i etum wat'ymuat ipotpap takaria pe mi'i rokirẽ etum sa'up ipotpap at rakaria pe e.
8 “Veya re birabirab auman, masaw matuwan ana orot ukwarin eaf na iu, ‘Sabuw ina’afih hinan hai baiyan initih, uf hinan hai baiyan wan initih naatu wan hinan uf initih,’ basit eafih hina hirun sawar.
9 Mi'i hawyi toikaykay tuwe­wawi wat'ymuat ipotpap takaria. I'atu­potpap aparap yn wen ma'ato tutum wẽtup e'at sa'up i'atuepe e.
9 “Imaibo orot iyab five korok hibusuruf hibowabow, hai baiyan itih, veya ta’imon ana fofonin.
10 Meiũran put'ok'i'atu'e sa'awy'i­tewuat i'atu­mi­po'oro yne hune pywiat rẽ wuat'i ipotpap takaria. Mi'iria te'eru­wa­nẽtup te'eru­wepe — Ahepe ti aru po'og tutum katu­pono aito po'og aipotpap aipotpap at pote i'atu'e. Ma'ato tutum sa'up aikotã aikotã irania'in me tutum hap ok tã ne ne'i. Yt uwe pe i po'og iwato tutum ma'ato wẽtup e'at sa'up kapiat tutum wuat'i pe.
10 Orot mat hina hibowabow, hai biyan bainamih hinan i hinotanot boro hai baiyan gagamin hitab, baise i auman baiyan ta’imon hibai, veya ta’imon ana fofonin.
11 Mi'i pote ipotpap at rakaria i'atuehay sa'ag ne'i ra'yn mekewat Uwa ypia ka'iwat wakuat ete sa'up tutum ta'atuepiat hawyi e.
11 “Hai kabay hibai sawar hitit hibat. Basit higam masaw matuwan hiu,
12 — Meimuẽ­waria pe etum uruwat sa'up ok tã ne kurin kahato i'atu­potpap pytkai i'atu'e. Uruto kue at at hakup kahato mesuwe urupotpap i'atu'e.
12 ‘Iti sabuw i veya re’er auman hina men manin hibag, baise aki bairi ai baiyan ta’imon iti. Aki ai baiyan i boro gagamin atab, anayabin aki mar auman ana a bow in veya re.’
13 Mi'i pote go ka'iwat to'e mio tã e haria pe — Uiwyria'in yt kat i ti atunug sa'ag ehepe e. Yt ati'aparap hin i ti ehepe. Katu­pono sa'awy'i mio tã are — Atum aru ehepe wẽtup e'at sa'up e. Mi'i hap ewy ti atum na'yn ehepe.
13 “Masaw matuwan misir orot ta isan eo, ‘Au begon inaso’ob. Ayu men asinaf kakafemih. Anayabin kwa i kwaibasit veya ta’imon ana baiyan isan, imih kwabow in veya re ana fofonin ait.
14 Eipo pe ra'yn ehe'at sa'up e waku ra'yn e. Koitywy ti waku ra'yn ewei'aipok ei'yat kape. Katu­pono ehe'at sa'up toĩne'en eipo pe ui'e hap ewy atum e.
14 Abisa abit i kwabai a ubar kwan. Iti oro’orot uf hinan i ayu arubinih hina, imih hai kabay abitih i kwa bairi a baiyan ta’imon.
15 Ipotpap kurin nakaria pe atum ha'up i'ewyte ipotpap at rakaria pe atum ha'up to'o'ewy uimi­ky'esat ewy atum. Waku uhekat wywo atunug uimi­ky'esat ewy uhegyi'at hap ok tã e. Kat poteĩ yt eiwese i uiminug uhegyi'at hap ete e ipotpap at rakaria pe e.
15 Anayabin ayu au sawar, au kokomaim au kabay mi’itube anim, ayu akisu. Men orot babin ta isan anasisinaf gewas isan ya naso’aramih.’”
16 Mi'i hap ewy ti aru Tupana tum ni aru temiit'in me sa'up wat'ymuaria pe tutum yianmiaria pe i'ewyte te. Ma'ato yianmiaria pe tutum wat'ymo hap ewy e Iesui hã'ãkap muo temiit'in me.
16 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “Sabuw iyab iti tafaramamaim orot gagamih tema’am boro maramaim aurih efan en. Baise sabuw iyab iti tafaramamaim God isan tibi’akir maramaim boro orot gagamih hinama.”
17 Mi'i hawyi Iesui toto i ra'yn tawa wato Ieru­sarẽi kape mu'ap wato upi. Tuwat turan toi'atu­kaykay topot­mu'eria mu'ap ẽpe kape miit'in tok pyi i'atumu'e hamo.
17 Jesu ana bai’ufununayah bairi au Jerusalem hinan efamaim buwih nabin akisihimo hai tur eowen eo,
18 I'atu­weran turan hawyi to'e — Eiwa­nẽtup to uhehay kape e. Koitywy areto ra'yn tawa Ieru­sarẽi kape mehĩ'in e. Put'okwato'e itote hawyi ti aru Eheyke'et ta'atupag pa'i kororia wãi'e hap enoi haria po pe ra'yn ui'auka hamo ra'yn e.
18 “Tanan Jerusalemamaim Orot Natun boro sabuw hinab. Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hinitih rabin asabunin morobomih hinao.
19 Mi'i hawyi ti aru uhum wẽtup ywaniaria wanĩ­kaptia po pe i'atu­mi­kyry'i uhetiat hamo ui'ahyk ahyk hamo e. Mi'i hawyi ui'auka ti aru itotiaria aria'yp posak ete e. Mi'i hawyi uiku'uro sese itote ti aru e. Mye'ym e'at uisyp hawe uipiit topyhu'at. Ma'ato mi'i hawyi ti aru areĩne'en ne i ra'yn gu'uro pyi ma'ato e.
19 Naatu hinab Eteni Sabuw hinitih, hina’u hi’i’iyab hinarab hina’onaf namorob. Baise veya baitonin ufunamaim boro namisir maiye.”
20 Mi'i turan put'ok'e wẽtup hary­poria Sepeteu ehary'i typy ok imẽpyt'in nywo Iesui ewawi. Pyno meke­waria tomẽpyt'in Iesui potmu'eria sese mi'iria. Pyno mana tuwe­pỹ'ã­tutuk hawyi to'e — Mimi e ahẽtup teran wyti epe uimi­ky'esat kahato e.
20 Imaibo Zebedee aawan natunatun rou’ab bairi Jesu baifefeyanimih hina nanamaim sun yowen natunatun rou’ab isah fefeyan baibaisinamih eo.
21 Karãpe Morekuat no erepyhu'at turan atiky'esat uimẽpyt'in epo sese kai epo ran kai hap atiky'esat kahato e.
21 Jesu ibatiy eo, “Abisa kukokok?” Babin iya’afut eo, “Ayu akokok inao matanu o ina bi’aiwob ana maramaim, ayu natunatu hairi sisib roun roun hinamare bairi kwani’aiwob.”
22 Mi'i pote — Mana e yt etikuap i kahato kat som emiẽtup uhepe e. Mi'i hawyi to'e imẽpyt'in me Iuwãu Tiaku pe — Are pãi eiwe'y'u irane uhekui'a pyi sapo hy wo uhatek e. Eiwe'y'u kuap apo i'ewyte uhekui'a pyi sapo hy wo e. — Ta'i urute'y'u kuap Uruka'iwat i'atu'e. Urutuwe'y'u kuap ekui'a pyi i'atu'e.
22 Jesu iya’afut eo, “Kwa men kwaso’ob abisa isan kwafefeyanu. Karam ayu au harew ana tomatom turin boro kwanatom?” Tufuturan hairi hiya’afut hio, “Aki karam.”
23 Mi'i hawyi — Pywo ti uhemiit'in eiwe'y'u aru uhekui'a pyi sapo hy e. Uhatek hap ewywuat ewehã'ãg aru e. Ma'ato more­kuaria ewy uipo sese kai uiporan kai hamuat yt atum kuap i ehepe. Katu­pono Tupana yn ikuap uwe ui'yatypiat apyk hanuaria e. Tutum aru tomi'ai­roria pe tomi­ky'esat ewy e Iesui Iuwãu Tiaku pe.
23 Jesu iuwih eo, “Ayu harew atomatom boro kwanatom, baise ta au asukwafune mare ta au beyawane mare. Ayu men karam boro anarubin. Nati efan i sabuw iyab ayu Tamai isah bobogaigiwas i hai efan.”
24 Mio tã ta'atuẽtup pote irania'in hemiit'in i'atu­py'ahak typy ok ta'atu­wyria'in ete hawyi tu'uka ta'atuehay wo.
24 Bai’ufununayah etei ten iti tur hinonowar orot tufuturan hairi isan yah so’ar.
25 Mi'i turan Iesui ti'atu­kaykay i ra'yn tuwe­wawi — Uiwyria'in e mesu­wa­rote more­kuaria te'eru­wemiit'in po'oro po'oro kahato haty wo e. Toi'atu­saty'i saty'i kahato i'atu'e e. — Uruto ti po'og iwato'in nakaria wuat'i kai i'atu'e kahato e.
25 Baise Jesu etei eaf ayuwih i’uwih eo, “Kwanaso’ob orot iyab Eteni Sabuw tekakaifih i God men tebitumitum, imih i taiyuwih hai fairamaim sabuw tibiruwih fanah tebai tibi’ufununih.
26 Ma'ato yt atiky'esat i kahato eipe mesu­wa­rotiat more­kuaria ewywuaria eweikupte'en eiwo'ope e. Mi'i pote uwe uwe topyhu'at teran uhemiit'in akag wo mi'i hat waku tuwenug semiit yne miit'in eropat hano topyhu'at e.
26 Baise kwa wanawanamaim men iti na’atube nama’amih. O yait inakok bai’ukwarinamih, basit taituwa isah inabow ini’akir.
27 Uimohey haria wuat'i powyro kahato haria yn ni waku uhemiit'in akag wo tukupte'en Tupana wanẽtup hawe e.
27 Naatu O yait inakok wan bai’iyon bai’ukwarinamih, basit taituwa isah ini’akir.
28 Uito Eheyke'et wuat'i miit'in eropat hat kahato areĩne'en wuat'i miit'in powyro hat areĩne'en e. Uito Eipo­rekuat koro areĩne'en wen ma'ato yt irania'in more­kuaria ewywuat i wyti Uito e. Wuat'i eropat hamo ariot i'ewyte atum irane uheĩne'en hap sa'up miit'in kyi'at Tupana wanuat hamo e Iesui topot­mu'eria pe.
28 Iti na’atube kwanasinaf, anayabin Orot Natun nan i men sabuw isan bowamih namih, baise nabow ana yawas sabuw isah ni’inuw saise i ana yawasamaim sabuw niyawasih.”
29 Mi'i hawyi tuwat ra'yn tawa Ieriko pyi. Mi'i turan miit'in sem kahato tuwat itote pyi Iesui upi.
29 Jesu ana bai’ufununayah bairi tafaram Jericho hitumar hitit, basit sabuw rou’ay gagamin na’in hitit hi’ufunun bairi hin.
30 Tuwat aparap i mekewat tawa pyi turan typy ok yt ihapytig i rakaria mu'ap ẽpe upi apyk pe tukupte'en. Mi'iria tikuap ta'yn Iesui ut hap hawyi te'eru­wẽ­powat Iesui kape — Eraha'at ro uruewawi Mehĩ uruky'e hap wywo i'atu'e. Uruehaky'e'i mẽti uruto Mehĩ i'atu'e. Urupo­wyro En Uhyt i'atu'e. Ta'i morekuat Tawi saipepiat ti En i'atu'e.
30 Hinan efamaim orot rou’ab matah fim hima’am Jesu ana tur hinowar, basit hi’af Jesu hifefeyan hio, “David uwan kwiwanbabani.”
31 Mio tã i'atu'e pote meimẽ­puaria — Wãi ehehay pirik poity'i i'atu'e. Eiwẽ­pohep to i'atu'e ma'ato yt i'atu­wẽ­pohep hin i. Po'og ne'i te'eru­wẽ­powat — Urueha­kyera'at En Uruka'iwat Tawi Sa'yru En i'atu'e.
31 Sabuw rou’ay gagamin na’in hinan orot rou’ab hikwararih awah fotamih hi’uwih, baise hairi awah aumetawat hi’af hio, “Regah David uwan kwiwanbabani.”
32 Mi'i hawyi Iesui topyhu'at itote hawyi tuwẽ­powat — Eweĩ'ẽ ro meikowo uhowawi uhyt'i'in e. Mio tã e pote tokoka'at ra'yn howawi hawyi to'e — Kat aru atunug eimi­ky'esat ehepe e.
32 Jesu inan bat naatu hairi eafih hina ibatiyih eo, “Kwakokok abisa isa anasinaf?”
33 Mi'i hawyi ta'atu­wesat — Uru'akasa pakup'i hap nug hap ti uruiky'esat etunug Mehĩ i'atu'e.
33 Orot rou’ab hiya’afut hio, “Regah aki akokok matai hinigewasin ananuw.”
34 Mi'i hawyi Iesui ti'atuky'e kahato hawyi tuwe­ponug na'yn i'atueha ete hawyi meremo i'atue­ha­pytig te'era'a­kasa pakup'i i ra'yn. Mi'i hawyi tuwat ra'yn Iesui upi mu'ap upi heremo yne i'atueha ete pote waku kahato i'atu'e.
34 Jesu hairi itih iyababan basit matah bobotobonen ana maramaim mar ta’imonamo hairi matah higewasin himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.